Vauva tarvitsee muskaria, ei opintopisteitä

Taideopetuksen uudistus ratkaistaan perheiden arjessa

Löytyykö lapselle sopiva harrastus läheltä kotia? Paljonko se maksaa? Voiko soittamisen tai tanssin aloittaa vielä yläkoulussa? Näillä kysymyksillä moni perhe seuraa taiteen perusopetuksen lakiuudistusta.

Uudistuksen tavoite on parantaa opetuksen laatua ja tuoda se useampien ulottuville. Nykyinen laki on pääosin 1990-luvulta, joten päivittämiselle on tarvetta. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle kesäkuussa 2026. Nyt on varmistettava, että hyvät tavoitteet toteutuvat myös lasten ja perheiden arjessa.

Mikä taiteen perusopetuksessa muuttuu?

Taiteen perusopetus tarkoittaa tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta esimerkiksi musiikkiopistossa, kuvataidekoulussa tai tanssikoulussa. Mukana on yhdeksän taiteenalaa: musiikki, tanssi, kuvataide, käsityö, teatteritaide, sirkustaide, sanataide, mediataiteet ja arkkitehtuuri.

Nykyisin oppilas voi opiskella yleisen tai laajan oppimäärän mukaan. Esityksessä ne korvattaisiin yhdellä yhteisellä oppimäärällä, jonka lisäksi voisi suorittaa laajentavia opintoja. Perheen kannalta olennaista on, että opetus joustaa lapsen kiinnostuksen, iän ja tavoitteiden mukaan. Kaikki eivät tähtää ammattilaisiksi, mutta jokaisella pitää olla mahdollisuus oppia ja kehittyä.

Ketkä pääsevät mukaan?

Taiteen perusopetusliiton ja Me-säätiön marraskuussa julkistettu saavutettavuusselvitys perustuu yli 5 500 oppilaan ja huoltajan kyselyvastaukseen. Mukana oli 124 oppilaitosta kaikilta yhdeksältä taiteenalalta.

Selvityksen mukaan yli 80 prosenttia oppilaista tuli korkeasti koulutetuista perheistä. Täysin ilman lukukausimaksuja eli vapaaoppilaspaikalla opiskeli vain noin kaksi prosenttia oppilaista. Luvut herättävät tärkeän kysymyksen: tavoittaako opetus myös ne perheet, joille taideharrastukset eivät ole ennestään tuttuja?

Maksujen helpotukset ovat tarpeellisia, mutta nekään eivät yksin riitä. Perhe tarvitsee ymmärrettävää tietoa vaihtoehdoista ja hakemisesta. Harrastukseen pitää myös päästä ilman kohtuutonta matkustamista.

Myönteistä on, että 82 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoi jatkaa seuraavallakin lukukaudella. Kun sopiva harrastus löytyy, siinä halutaan pysyä.

Vauva tarvitsee muskaria, ei opintopisteitä

Uudistuksen valmistelussa on syntynyt epäselvyyttä vauvojen ja taaperoiden muskareiden tulevasta asemasta ja rahoituksesta. Kyse on perheille konkreettisesta asiasta: säilyykö lähialueen muskari ja pysyykö osallistumismaksu kohtuullisena?

Minusta muskareiden paikka osana taiteen perusopetusta ja mahdollisuus julkiseen tukeen pitää turvata. Tämä on voitava järjestää ilman, että vauvojen osallistumisesta tehdään opintopisteitä kerryttävää opiskelua. Musiikkikasvatus ja yhteinen vuorovaikutus ovat pienelle lapselle arvokkaita sellaisinaan tutkimustenkin perusteella.

Hyvä tavoite tarvitsee toimivan rahoituksen

Valtion vuoden 2026 talousarviossa taiteen perusopetukseen on osoitettu 104,6 miljoonaa euroa. Uudistuksessa rahoituksen rahoitusta yhtenäistettäisiin musiikin ja muiden taiteenalojen välillä.

Eri taiteenalojen mahdollisuuksia pitää vahvistaa samalla, kun musiikin opetuksen jatkuvuudesta huolehditaan. Jos samalla rahalla tavoitellaan enemmän osallistujia, laajempaa tarjontaa ja parempaa laatua, tarvitaan sekä lisärahoitusta että uusia toimintatapoja.

Erityisesti pienillä paikkakunnilla kuntien ja oppilaitosten yhteistyön on oltava sujuvaa. Hallinnollisten muutosten seurauksena ei saa syntyä tilannetta, jossa opetus katoaa läheltä tai kustannukset siirtyvät entistä enemmän perheiden maksettaviksi.

Uudistusta pitää arvioida lasten mahdollisuuksien kautta. Pääseekö mukaan aiempaa useampi? Onko harrastamiseen varaa? Onnistuuko aloittaminen myös myöhemmin?

Jos vastaukset jäävät epäselviksi, valmisteluun on otettava lisäaikaa. Lapsen mahdollisuus löytää oma taiteenlajinsa on uudistuksen tärkein onnistumisen mittari.

Jenni Karemo

Rehtori, alue- ja kaupunginvaltuutettu

Eduskuntavaaliehdokas