Tarvitsemme jokaisen työikäisen maassamme töihin

Kylmä tosi asia on, että maailmaa pyörittää raha. Raha tai enemmänkin varallisuus luo hyvinvointia, mutta mistä raha tulee?

Suomi on ollut jo aika pitkään suhteellisen varakas maa . Tälle perustalle on ollut hyvä rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa jokaisesta yksilöstä pidetään hyvää huolta. Viimeiset kymmenen vuotta hyvinvointia on kuitenkin rakennettu pettävälle jäälle, siis velaksi.

Emme voi ottaa enää lisää lainaa, tai taloudellinen taakka romauttaa pian koko hyvinvointiyhteiskuntamme. Velkataakka on jo niin suuri, että joudumme ottamaan lainaa maksaaksemme korkoja. Velkataakka on jo niin suuri, että hyvä että saamme oman elinaikamme aikana maksettua oman osuutemme pois. Suuri osa velasta on jo nyt uhkana jäädä lapsillemme ja lapsenlapsillemme.

Tarvitsemme kipeästi lisää rahaa! Mistä sitä saadaan?

Valtion varat kertyvät veroista ja sakoista, enimmäkseen veroista. Vuonna 2019 on arvioitu, että valtion tulot ovat noin 53,8 mrd. euroa. Tuloja on kuitenkin tänäkin vuonna noin 1,7 mrd. euroa enemmän, eli noin 55,5 mrd euroa. Siis tänäkin vuonna palveluita on tarkoitus rahoittaa velkaa lisäämällä.

Olemme käännekohdassa, suunt aon vielä mahdollista muuttaa. Ja mielestäni suunta on aivan ehdoton muuttaa, sillä muuten velat siirtyvät suoraan seuraaville sukupolville. Ellemme nyt luovu vapaaehtoisesti osittain palveluista, tukijärjestelmistä ja turhasta byrokratiasta jotka velkataakkaamme kasvattavat, joudumme tekemään sen myöhemmin pakosta.

Helppoja tapoja leikata kuluja on vähentää byrokratiaa ja tehostaa julkisen puolen työtehtäviä. Helppoja tapoja lisätä tuloja on kehittää työllisyysastetta, sillä työllisyys vähentää tukimenoja ja lisää verotuloja. Jokainen meistä, erityisesti päätöksentekijöiden on ymmärrettävä, että työ luo hyvinvointia ja siihen meidän tulee panostaa. Uusien työpaikkojen syntymistä yrityksiin tulee helpottaa, työnteon pitää aina kannattaa ja ahkeruudesta pitää palkita esimerkiksi kevyemmällä työn verotuksella. Tarvitsemme jokaisen työikäisen maassamme töihin, sen lisäksi tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, joka onnistuu vain houkuttelevilla työmarkkinoilla, kuten kohtuullisella verotuksella.

Ehdoton ei verotuksen nostamiselle, jota vasemmistopuolueet tarjoavat ratkaisuksi talouden tasapainottamiseen. Jokainen lisävero on hidaste ja jopa este sekä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle sekä markkinoiden noususuhdanteen jatkumiselle.  

Yksi kannuste koko kansan velvoittavaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen voisi olla palveluiden ja tukijärjestelmän tason sitominen työllisyysasteeseen. Näin tulot ja menot kulkisivat käsi kädessä, aivan kuten taloudellisesti tasapainoisissa yrityksissäkin on tapana.