Mielenterveys ei odota – terapiatakuu on toteutettava

Mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat pitkään olleet yhteiskunnassamme vaiettuja. Mielenterveyden ongelmat koskettavat kuitenkin jopa joka toista suomalaista jossain vaiheessa elämää, kirjoittavat kansanedustajat ja eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet Marko Kilpi ja Mia Laiho. Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 20. heinäkuuta.

Terapiatakuu-kansalaisaloite nosti mielenterveyden häiriöt laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja palveluiden saatavuuteen liittyvät ongelmat näkyville. Kaikki eduskuntapuolueet ovat kertoneet kannattavansa terapiatakuuta ja sillä on laaja kansalaisten tuki. Terapiatakuun toteutuminen on kuitenkin edelleen vaakalaudalla.

Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet riskiä mielenterveysongelmien puhkeamiselle tai pahenemiselle. Monessa kotitaloudessa on vakavaa huolta toimeentulosta. Vanhemman uupumisella, psyykkisten ongelmien syventymisellä tai päihteidenkäytön lisääntymisellä on vaikutuksia myös lasten hyvinvointiin. Erityinen huoli on niistä lapsista ja nuorista, joiden omainen sairastuu. Viiveet palveluihin pääsyssä nostavat riskiä siihen, että perheiden hätään ei reagoida ajoissa.

Koronakevät on näkynyt myös itsemurhien määrän lisääntymisenä. Maalis–huhtikuun aikana itsemurhien määrä kasvoi lähes 15% verrattuna viime vuoteen. Mielenterveyspalveluihin pääsy oli vaikeaa jo ennen koronakevättä. Poikkeusolojen aikana taloudelliset huolet ja sosiaaliset ongelmat monissa perheissä pahenivat ja niiden aiheuttamien mielenterveysongelmien hoitoa tarvitaan vielä pitkään.

Yksilön hädän lisäksi mielenterveyden ongelmien yleistyminen on valtava yhteiskunnallinen haaste. Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet yleisimmäksi syyksi sairauspäivärahan saamiselle. Mielenterveysongelmat ovat myös suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Parantamalla mielenterveyspalveluihin pääsyä voitaisiin vähentää merkittävästi mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Mielenterveysjärjestöt ovat myös arvioineet, että terapiatakuun myötä noin 7500 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä voisi kuntoutua vuosittain etuuksien piiristä työelämään.
Mielenterveyden aika on nyt. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin jokaiselle sitä tarvitsevalle, lapsista vanhuksiin.

Hallituspuolueet ovat kannattaneet terapiatakuuta, mutta ovat nyt jättämässä sen sivuun. Hallituksen sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeilla ei kuitenkaan saavuteta tavoitetta yhdenvertaisesta ja nopeammasta mielenterveyden avusta. Kehittämishankkeilla on paikkansa, mutta nyt on rakennettava perusterveydenhuoltoon matalan kynnyksen toimivat mielenterveyspalvelut ja sitouduttava niiden pitkäaikaiseen riittävään rahoitukseen.
Terapiatakuulla on jo huutava kiire.