Siirry sisältöön
Kokoomusfoorumille
Liity jäseneksi

Uudenmaan Kokoomus

  • Tervetuloa
  • Eduskuntavaalit
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Ota yhteyttäLaajenna
    • Meistä
    • Piiritoimisto
    • Piirihallitus
    • Kansanedustajat
  • HyvinvointialueetLaajenna
    • Itä-UusimaaLaajenna
      • Itä-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Keski-UusimaaLaajenna
      • Keski-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Länsi-UusimaaLaajenna
      • Länsi-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Vantaa-KeravaLaajenna
      • Vantaa-Keravan aluevaltuutetut
Uudenmaan Kokoomus
Uutiset

Oppivelvollisuus – osaksi laajempaa koulun uudistusta?

2.8.2020 Reading Time: 4 minutes

Sivistyspolitiikan verkoston blogitekstissä KT, dosentti Esko Korkiakoski pohtii hallituksen hanketta oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle.

Globaalit talousnäkymät huolestuttavat. EU:n tukipaketit ja lainat lankeavat aikanaan maksettaviksi. Lopullisten maksajien vahva talous auttaa selviytymään. Suomi ottanee koronan takia 30 miljardia velkaa. Loppulaskua ei kukaan tiedä. Kuntatalous ei kestä nyt lisämenoja.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on kritisoinut hallituksen taloussuunnitelmia, finanssipolitiikkaa ja työllistämistoimia. Hapuilu talouspolitiikassa, velkaantuminen, työttömyyden kasvu ja korona luovat varjon myös sivistyspolitiikan suunnitelmille. Osa niistä on tilkkutäkkimäisiä.

Iso hallituksen koulutuspoliittinen uudistus on oppivelvollisuuden laajennus 18-vuotiaiksi saakka. Opetusministeri Li Anderssonin mukaan se astuu voimaan 2021 ikäluokittain. Maksuttomana se jatkunee toisen asteen tutkintoon tai 20-vuotiaiksi saakka.

Uudistus pyrkii kaventamaan oppimiseroja. Tavoitteena myös parantaa koulutuksellista tasa-arvoa. Uskotaan, että uudistus vähentää syrjäytymistä ja parantaa työllistymistä.

Uudistus edellyttää kuitenkin isoa oppijalähtöistä remonttia varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Muutoin ikävät skenaariot voivat toteutua.

Oppimisen nälkää vaalittava varhaiskasvatuksesta alkaen

Epäilen, että uudistus kompastelee pedagogiikkaan. Perusopetuksen lopussa kaikilla ei ole edes tyydyttävää luku- ja kirjoitustaitoa – laskutaitokin ontuu. Viidenneksellä osaaminen ja opiskelumotivaatio ovat heiveröisiä. Suurin osa heistä on poikia. Oletetaan liikaa, että toisella asteella kaikki ottaisivat vastuun opiskelustaan.

Oppimiserojen kaventamispuheet ovat epämääräisiä. Eikö nyt tulisi parantaa kaikkien suorituksia? Olisi tähdättävä yksilölliseen maksimikehitykseen. Olisi vahvistettava sisäistä opiskelumotivaatiota!

Ihanne olisi erilainen opetus eri tavoin oppiville. Se on variointia tavoitteissa, menetelmissä, palautteissa ja tukijärjestelyissä. Isoissa inkluusiota ylläpitävissä opetusryhmissä se on utopiaa. Eriyttämisen voima ei ole kuitenkaan kadonnut! Se on vaikeaa ja työlästä, mutta ei mahdotonta.

Peruskoulun alkuaikoina ns. kouluvalmiuden ongelma oli iso asia – lapsen ongelmana. Kyse onkin koulun ongelmasta eli missä määrin se kykenee kohtaamaan erilaisuuden.

Motivaatio oppia, ottaa vastuuta omasta oppimisesta karttuu, jos sitä tukeva intomieli vallitsee kotona, koulussa ja kavereissa. Ensimmäisenä työvuotenani opettajankoulutuslaitoksessa opettajat havahduttivat minut jatko-opiskeluinnokkuudellaan. Hyppäsin virtaan mukaan.

Nyt perusopetus on varsin monille oppilaille liian helppo. Monet opettajat tuuppaavat toki nopeasti eteneviäkin ponnistelemaan. Pitäisi edellyttää enemmän – vaatimukset oppilaskohtaisesti mitoittaen.

Professori Erkki Olkinuora kirjoitti aikanaan opiskelun mielekkyydestä. Joillekin mielekkyys syntyy ryhmissä työskennellen, tutkivana opiskeluna, projektitöinä, käsillä tekemisenä, ongelmia ratkoen ja luovuutta toteuttaen. Osuva, kannustava ja välittävä palaute ylläpitää uskoa omaan yrittämiseen – rakentaa persoonia, kuten Jari Sarasvuo sanoo.

Tasa-arvo on yhtäläisissä mahdollisuuksissa oppia ja opiskella. Se ei tarkoita kaikille samanlaista opetusta. Sitä linjaa edusti jo 1960-luvulla mm. professori Torsten Husén. Se olisi yksilöiden ja yhteiskuntien etu. Vastuun ottamista omasta opiskelusta tulisi tietoisesti ohjata ja harjoittaa.

Syrjäytyminen uhkaa, oppivelvollisuuden pituudesta huolimatta, mm. erityisen tuen tarvitsijoita, oppimisvaikeuksista kärsiviä sekä istumiseen ja kuuntelemiseen koulussa kyllääntyneitä.

Väitetään, että koulumenestys rakennetaan kotona. Suhde opiskeluun heijastelee toki kodin asenteita. Siellä kylvetään syrjäytymisen ja onnistumisen siemen.

Syrjäytyminen voi alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Tutkimusten mukaan silloin kannattaa lapsiin panostaa eniten. Se on rahaa pankissa. Pakko opiskelun kannustimena syö sisäisen motivaation ja muuttaa koulun säilytyspaikaksi.

Jatkuva suoritusten mittaaminen ja paremmuusvertailut ovat yhä koulutodellisuutta. Jotkut ovat aina pahnan pohjimmaisia. Kenen itsetunto sen kestää? Karsiva opintie kohtelee kaltoin alisuorittajia. Arvomme ovat menestyjien puolella. Kilpaurheilu on ”räikein” esimerkki tästä.

Pedagogiikka ei ole enää ykkösasia toisella asteella – ei sen opettajien koulutuksessakaan – saatikka erityispedagogiikka. Perusopetuksessa pärjänneet ottavat lisävastuuta oppimisestaan sielläkin. Pullonkaulana ovat perusopetuksen rimaa hipoen suorittaneet – innottomat, keskeyttäjät ja tulevat syrjäytyjät jne.

Uudistuksen talousvaikutuksia

Syrjäytynyt nuori maksaa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa. Vaille toisen asteen tutkintoahan jää nyt noin 16 % ikäluokasta. Oppivelvollisuuden laajennus maksaa valtiolle vuodessa noin 130-150 miljoonaa.

Jokainen koulupudokas, syrjäytyjä ja alisuoriutuja on menetys kansantaloudelle. Maksuttomuus toisen asteen tutkintoon saakka on tarpeellinen, mutta ei riittävä investointi – edes talouden “hätätilassa.”

Opettajien ammattijärjestö OAJ haluaa, että perusopetuksen tulisi olla kunnossa oppivelvollisuutta jatkettaessa. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK vaatii mm. lisää yksilöllistä tukea oppimiseen.

Mitä tulisi tehdä?

Oppivelvollisuuden laajetessa olisi tarkasteltava myös isoa kuvaa koulujärjestelmässämme – opettajankoulutuksesta alkaen. Uudistamiseen olisi nyt eväitä enemmän kuin koskaan. Seuraava vaihe voisi olla varhaiskasvatuksen ja ensimmäisten kouluvuosien kokonaisuus. Punainen lanka ei ole rakenteissa, ei maksuttomuudessa – ei liioin inkluusiossa. Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi kokea aito oppimisen ilo ja löytää sisäiset voimansa. Se sytyttää motivaation. Se kantaa läpi elämän.

Oppivelvollisuuden jatkaminen edellyttäisi myös toisen asteen opettajien mittavaa pedagogista täydennyskoulutusta. Istumista ja kuuntelemalla oppimista olisi tarkasteltava kriittisesti kaikessa koulutuksessa.

Avainsanat: #koulutus#kuntatalous#oppivelvollisuus#Sivistyspolitiikan verkosto#toinen aste

Artikkelien selaus

Edellinen Edellinen
Miksei ISIS-taistelijoilta poisteta kansalaisuutta?
SeuraavaJatka
Petteri Orpo: Koronan toinen aalto on jo kulman takana – hallitus, nyt on aika toimia!

Kokoomus.fi uutisia

  • Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen – Kokoomuksen kymmenen ratkaisua turvallisen lapsuuden varmistamiseksi 
  • Varapuheenjohtaja Sari Multala: Nuoret ansaitsevat laadukasta ammatillista koulutusta
  • Suomalaisen unelman pitää olla suurempi kuin se, että rahat riittävät juuri ja juuri seuraavaan palkkapäivään
  • Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Neurokirjon ihmisten syrjintään puututtava – työnantajilta vaadittava kirjallinen selvitys
  • Pia Kauma: Sdp:n kaavailemat massiiviset veronkorotukset heikentäisivät entisestään ihmisten kykyä selviytyä arjen kustannuksista

Verkkouutiset.fi

  • Baltijskissa räjähdyksiä – droonien epäillään hyökänneen Itämeren laivaston tukikohtaan
  • Suihkulähde kunnostettiin 500000 eurolla, sitten se haudattiin maan alle
  • FBI:n rikosrekisteri hakkeroitu – Donald Trump: ”Ei hyvä asia”
  • Julkisen velan hoitokulut kasvavat ympäri Venäjää
  • ”Todistamme Neuvostoliiton pitkittynyttä hajoamista”

Seuraa meitä

Facebook X Instagram

© 2026 Uudenmaan Kokoomus

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Käytämme evästeiden kaltaisia tekniikoita laitteen tietojen tallentamiseen ja/tai käyttämiseen. Teemme tämän parantaaksemme selauskokemusta ja näyttääksemme (muita kuin) henkilökohtaisia mainoksia. Suostumalla näihin tekniikoihin voimme käsitellä tällä sivustolla tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia. Suostumuksen epääminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
  • {title}
  • {title}
  • {title}
Vieritä ylös
  • Tervetuloa
  • Eduskuntavaalit
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Ota yhteyttä
    • Meistä
    • Piiritoimisto
    • Piirihallitus
    • Kansanedustajat
  • Hyvinvointialueet
    • Itä-Uusimaa
      • Itä-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Keski-Uusimaa
      • Keski-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Länsi-Uusimaa
      • Länsi-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Vantaa-Kerava
      • Vantaa-Keravan aluevaltuutetut
Haku