Kokoomuksen Grahn-Laasonen esittää kieliuudistusta: kaikille toinen vieras kieli jo kolmosluokalta, lisää kielikylpyjä ja monipuolista kielitaitoa
Kokoomuksen kansanedustaja, viime hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esittää seitsemän kohdan ohjelmaa, joilla nuorten yksipuolistuvaa kielitaitoa voitaisiin vahvistaa ja kansainvälisyyttä lisätä.
Grahn-Laasonen ehdottaa muun muassa lisää kielikylpyjä ja eri kielille altistumista päiväkoteihin ja esiopetukseen, suullisia kielikokeista ylioppilaskirjoituksiin sekä toisen vieraan kielen (vapaaehtoinen A2-kieli) aikaistamista alkamaan jo kolmannella luokalla koko maassa.
”Koronakriisi on osoittanut säikäyttävällä tavalla, miten nopeasti maailma voi ottaa kansainvälisyydessä ja avoimuudessa taka-askeleita samaan aikaan, kun kansainvälistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Suomi syrjäisenä maana, pienenä kielialueena elää kansainvälisyydestä”, Grahn-Laasonen sanoo.
”Kun koronakriisi on pakottanut maat sulkemaan rajojaan, Suomi tarvitsee avauksia, joilla osoitamme, että kansainvälisyys on meille tärkeää.”
Hän pitää ajoitusta juuri nyt oikeana lisätä ja monipuolistaa kielten ja kulttuurien oppimista kouluissa osoittaaksemme kansainvälistymisen tärkeyden.
”Suunnitellessamme kriisin jälkeistä maailmaa, tarvitsemme uudenlaista rohkeutta avartaa näköaloja, edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien kohtaamista sekä parantaa taloutemme kehitystä ja vientiteollisuutemme mahdollisuuksia. Yhteiskuntien sisäänpäin kääntymistä vastaan tulee taistella sitkeästi,” Grahn-Laasonen toteaa.
Suomalainen kieliosaaminen on heikentynyt vuosikymmenten ajan. Viimeisin selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista julkaistiin vuonna 2017. Selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut ja painottuu englannin kieleen samaan aikaan, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.
Kielitaito laajentaa maailmankuvaa, on tärkeä työelämätaito ja tärkeää myös laajemmin suomalaiselle vientiteollisuudesta riippuvaiselle taloudelle. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että monipuolisella kielitaidolla on suora yhteys maan bruttokansantuotteeseen.
Viime hallituskaudella Grahn-Laasosen johdolla ensimmäinen vieras kieli aikaistettiin alkamaan koko maassa jo ensimmäisellä luokalla.
”Ekaluokkalaiset saavat aloittaa vieraan kielen oppimisen tasa-arvoisesti riippumatta siitä, mihin kuntaan tai kuinka kansainväliseen perheeseen he ovat sattuneet syntymään. Se lisäsi tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille lapsille kotitaustasta riippumatta”, Grahn-Laasonen sanoo.
Hän esittää, että seuraavana askeleena toinen vieras kieli eli vapaaehtoinen A2-kieli aikaistettaisiin koko maassa alkamaan jo kolmannelta luokalta. Näin on tehnyt omalla päätöksellään jo edelläkävijänä Helsingin kaupunki.
”Aikaistuspäätös tarvitaan valtakunnallisena ratkaisuna koko maahan, jotta mahdollisuudet ovat tasa-arvoisesti kaikilla lapsilla. Mitä aiemmin lapsi pääsee oppimaan vierasta kieltä, sitä paremmin hän oppii! Tästä on runsaasti tutkimusnäyttöä. Lisäksi A2-kielen aikaistaminen madaltaa kynnystä valita ensimmäiseksi kieleksi jokin muu kieli kuin englanti, mikä monipuolistaa kielitaitoa,” Grahn-Laasonen sanoo.
Lisäksi Grahn-Laasonen vaatii lisää resursseja päiväkotien ja esiopetuksen kielikylpyihin, kielisuihkuihin ja monipuoliseen altistumiseen vieraille kielille jo parhaassa herkkyysikävaiheessa.
”Pienet lapset imaisevat vieraat kielet kuin vahingossa, leikin varjolla. Kaikki tutkimustieto ohjaa siihen, että lapset hyötyvät varhaisesta kielenoppimisesta ja että hyöty ei koske vain kieliä, vaan kaikkea oppimista, aivojen kehitystä ja myös oman äidinkielen oppimista,” Grahn-Laasonen toteaa.
Grahn-Laasosen mukaan Suomi tarvitsee kieliohjelman, jossa on monipuolisia konkreettisia toimia kielten oppimisen monipuolistamiseksi. Pohjaa tälle työlle antaa vuonna 2017 julkaistu Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta, jossa on asiantuntijaehdotuksia maan hallituksen käyttöön.
Grahn-Laasonen esittää seitsemää eri keinoa:
- Varhennetaan valinnainen A2-kieli alkamaan 3. luokalta. Samalla luodaan kannusteita ja tarjontaa lapsille ja perheille valita ensimmäiseltä luokalta alkavaksi A1-kieleksi jokin muu kuin englanti.
- Lisätään kielikylpyjä, kielisuihkua sekä monipuolista altistumista vieraille kielille jo parhaassa herkkyysikävaiheessa, eli päiväkodeissa ja esiopetuksessa.
- Otetaan suullisen kielitaidon koe osaksi ylioppilastutkintoa. Se ohjaa myös kieltenopetusta yhä enemmän tukemaan käytännön kielitaitoa ja rohkeaa puhumista.
- Monipuolistetaan kuntien kieltenopetustarjontaa hyödyntämällä korona-ajan etäopetuskokemukset ja tuomalla digitaalisten kanavien kautta tarjolle myös harvinaisempia vieraita kieliä. Lisätään kielikerhoja, pelillistämistä ja muita digitaalisten sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia.
- Kannustetaan kuntia laatimaan kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta.
- Sisällytetään kaikkiin korkeakoulututkintoihin opiskelijavaihto- ja kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Moninkertaistetaan opiskelijavaihto toisella asteella. Hyödynnetään EU:n uutta Erasmus-ohjelmaa täysimääräisesti.
- Muutetaan asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitettäisiin joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.
Grahn-Laasonen on jättänyt 8.9.2020 eduskunnassa suomalaisten kielitaidon monipuolistamisesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.