Ilkka Kanerva: “Yhteisten sääntöjen noudattaminen luo vakautta ja turvaa”
Pienellä maalla ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varaa tehdä suuria virheitä. Selonteko asettaakin Suomelle luotettavat ja käyttökelpoiset merimerkit. On aina koetettava nähdä syvät pohjavirrat, aina hahmotettava olennaiset kehityslinjat. Ilman historian tajua tämä ei ole kuitenkaan mahdollista. Ja ennen kaikkea: ne kuuluisat tosiasiat on tunnistettava.
Kylmän sodan jälkeen tuudittauduimme maailmanmenoon, jota leimasi toiveikkuus ja yhteistyöhakuisuus. Nyt joudumme kuitenkin hahmottamaan maailmaa taas uusin silmin. Turvattomuus, vastakkainasettelu ja voimapolitiikka leimaavat todellisuutta. Lähialueittemme vakaus on Suomen turvallisuuteen ratkaisevasti vaikuttava tekijä. Näinhän se on aina ollut.
Näemme, miten Venäjä pyrkii palauttamaan entisen suurvalta-asemansa. Venäjän toimet ensin Georgiassa, sittemmin Ukrainassa sekä Krimin laiton haltuunotto ovat esimerkkejä voimapolitiikasta ja vakavia rikkomuksia kansainvälistä oikeutta ja yhteisiä sitoumuksia vastaan.
Todistamme nyt kehitysvaihetta, jossa niin Itämeren kuin Arktisen alueen strateginen merkitys korostuu. Tällä on tietenkin suora vaikutuksensa Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Vaikkei meihin kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa, sijaitsemme suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella, johon jännitteet luonnollisesti myös heijastuvat.
Perusasia on aina ja kaikissa olosuhteissa pitää huoli omasta turvallisuudestamme. Teemme sen aina itse, muttemme enää koskaan yksin. Siksi Suomen on jatkossakin tärkeää osallistua aktiivisesti kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Näin varmistetaan yhteensopivuus avun antamis- ja vastaanottamistilanteita silmällä pitäen.
Suomen länsi-integraatio on perustavanlaatuinen valintamme. Olemme siis erottamaton osa läntistä turvallisuusyhteisöä. Sen suhteen ei pidä jäädä epäselvyyksiä. Emme palaa harmaalle vyöhykkeelle.
Ruotsin ja nyttemmin Norjan kanssa on otettu merkittäviä askelia, ja yhteistyömme tiivistyy yhä. Meidän ei ole perusteltua asettaa etukäteen minkäänlaista perälautaa Ruotsi-yhteistyöllemme. On ehkä aihetta pitkällä tähtäimellä fundeerata valtiosopimustasoista järjestelyä kriisiajan varalle, sillä tosipaikan tullessa ei enää neuvotella eikä diskuteerata.
De nordiska länderna är Finlands närmaste grannar och bundsförvanter i internationella organisationer. Samlingspartiet understryker vikten av Finlands försvarssamarbete med Sverige och Norge. Finlands och Sveriges samarbete över Atlanten är också ytterst viktigt.
Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen valinta, joka lisäsi kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksiamme. Suomenkin on tehtävä nykyistä päämäärätietoisemmin työtä unionin yhtenäisyyden ja toimintakyvyn eteen. Missä on tänä päivänä EU:n geopoliittinen rooli? EU ei voi olla virasto, vaan yhteisö, jossa edistämme yhteisiä arvoja ja intressejämme.
Kokoomus on useaan kertaan ilmaissut näkemyksensä Suomen Nato-jäsenyyden turvallisuutta lisäävästä vaikutuksesta. Suomelle on tärkeää Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen ja jäsenyysmahdollisuuden turvaaminen. Tärkeää on myös tiivistää sotilasyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Natosta riippumatta.
Olennaista on nähdä myös eräät positiiviset kehityskulut, kuten asevalvontaneuvottelumahdollisuus, YK:n Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimus. Sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ei kenties sittenkään ole kokonaan kuopattu.
Yhteisten sääntöjen noudattaminen luo vakautta ja turvaa. Suomen tulee kaikin keinoin edistää tätä niin EU:n, YK:n ja Etyjin piirissä kuin myös kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Samalla kun meidän on pakko varautua vakaviin haasteisiin, on alleviivattava vuoropuhelun ja yhteistyön merkitystä vaikeinakin aikoina.
LÄHETEKESKUSTELU ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISESTA SELONTEOSTA
KOKOOMUKSEN RYHMÄPUHE (ed. Kanerva) 11.11.2020