Rokottamaton hoitohenkilökunta on turvallisuusriski sekä työntekijöille että asiakkaille
Pääministeri on sanonut, että Suomeen julistetaan huomenna poikkeusolot. Valmiuslakia, joka mahdollistaa terveydenhuollon työntekijöiden työvelvoitteen, ei ole vielä suunniteltu otettavaksi käyttöön. Hoitajia ja lääkäreitä koskeva työvelvoite astui viime keväänä voimaan valmiuslakien myötä ja sillä pystyttiin määrittelemään henkilökunnan vuosilomia, työaikaa ja irtisanomisoikeuden rajoittamisesta.Valmiuslain käyttöönottoa on kuitenkin pitkin matkaa hallitus väläytellyt, jopa uhkaamissävyisesti. Aiemmin viikolla THL linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvien rokottamiset keskeytetään, sillä rokottaminen kohdistetaan riskiryhmiin. Vaikuttaa erikoiselta ja kohtuuttomalta ettei sosiaali-ja terveydenhuollon rokotussuojasta huolehdita koronan osalta.
Olen erittäin huolissani sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työturvallisuudesta ja myös riskiryhmiin tai sairastuneista potilaista, joille henkilökunta voi viedä tartunnan. Potilastyössä 2 metrin turvavälin noudattaminen on usein sula mahdottomuus. Olisi tärkeää, että kaikki välittömässä asiakastyössä toimivat sote-alan työntekijät saisivat rokotteen mahdollisimman pian. Rokotuksista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista työntekijöiden suojelemiseksi tartunnoilta. Työntekijöiden ja hoidettavien potilaiden terveyden kannalta olisi tärkeää, että kaikki sote-alan työntekijät saisivat rokotteen. Asiakkaat tulevat monin eri oirein vastaanotolle, jopa hengitystieoirein ohjeista huolimatta. Koskaan ei voi tietää kenellä on koronainfektio. Kaikkien asiakkaiden kohdalla ei voida suojautua vain varmuuden vuoksi raskain suojavarustein.
Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työhön liittyvien vaarojen vuoksi annettavat kansallisen rokotusohjelman ulkopuoliset rokotukset kuuluvat työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon.
Työntekijän koronatartunta aiheuttaa poissaoloja sekä oman sairastumisen ja työyhteisön altistuksen kautta. Koronasta voi aiheutua myös pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa jopa pidempää työkyvyttömyyttä. Rokottamattomien työntekijöiden kautta koronatartunta voi levitä myös potilaisiin. Pidän koko sotealan asiakastyötä tekevien työntekijöiden rokottamista sekä työturvallisuusasiana että infektion leviämisen kannalta merkittävänä asiana.
Ihmetystä herättää myös, miksi suun terveydenhuollon henkilökuntaa ei ole huomioitu rokotus järjestyksessä, vaikka viime keväänä kaikki kiireetön suun terveydenhoito ajettiin alas koronan takia. On tärkeää, että syntynyttä hoitovelkaa päästään purkamaan ja suun terveydenhuoltoa ei jouduta alasajamaan toistamiseen. Hoitamaton suu altistaa monille vakavillekin infektioille ja pahentaa muita sairauksia.
Jätin viime viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden koronarokotuksista ja työturvallisuudesta. Kysyin siinä nimenomaan hoitajien työvelvoitteesta ilman rokotuksen antamaa suojaa. Jos valmiuslaki jouduttaisiin ottamaan taas käyttöön, velvoitetaanko rokottamattomia työntekijöitä osallistumaan koronapotilaiden tutkimuksiin ja hoitoon? Jos Suomessa joudutaan taas valmiuslain käyttöönottoon, niin voidaanko siinä tilanteessa velvoittaa myös rokottamattomat töihin suuririskisiin koronapisteisiin? Onhan se absurdi tilanne, että hoitajia ja lääkäreitä velvoitettaisiin siirtymään koronayksiköihin töihin, ilman että heitä on rokotettu koronaa vastaan. Olemme kuitenkin toisenlaisessa tilanteessa vuodentakaiseen verrattuna, jolloin ainoa suojautumiskeino oli suojavarusteet.
On tärkeää suojata koko välitöntä asiakastyötä tekevä sosiaali- ja terveydenhuollonhenkilöstö, huolehtia heidän työturvallisuudesta ja varmistaa terveydenhuollon toimintakyky epidemian mahdollisesti edelleen pahentuessa. Sote-henkilöstön riittävyys on siinä