Orpo: Koronajohtaminen kaipaa ryhtiä – politiikka ei saa näyttää mielivaltaiselta
Kiristynyt koronatilanne osuu meihin kaikkiin. Kärsijöitä ovat etenkin terveyspalveluitaan odottavat ihmiset, yrittäjät sekä nuoret ja lapset. Erittäin kovilla on myös hoitohenkilöstö. Oleellista on säilyttää ihmisten terveys, terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyky, yhteiskunnan vakaus sekä talouden dynamiikka riippumatta variantista.
Koronakuormitus ruuhkauttaa sairaaloita ja terveyspalveluita, mikä vaarantaa suomalaisille elintärkeiden palveluiden toimivuuden ja saatavuuden. Kun koronanhoidon vuoksi joudutaan siirtämään muita toimenpiteitä, tulee hälytyskellojen soida. Miten palvelut järjestetään, mikäli henkilöstö joutuu olemaan karanteenissa? Esimerkiksi jono lasten sydänleikkauksiin on lähes tuplaantunut Husin alueella, kun tehohoitajia on ollut pahimmillaan alle puolet tarvittavasta määrästä. Nyt on mietittävä kaikki keinot, joilla hoitoonpääsy pystytään turvaamaan.
Koronanhoitoon on palautettava maalaisjärkeä ja ryhtiä.
Kyse on viime kädessä maan johtamisesta. Valtioneuvostolla ja pääministerillä on ratkaisun avaimet, mutta niitä tunnutaan pyörittelevän käsissä. Päätöksenteko koronapolitiikasta on ulkoistettu sosiaali- ja terveysministeriölle ja aluehallintavirastoille. Koronaministerityöryhmää johtaa pääministerin sijaan sosiaali- ja terveysministeri. Ministeri Kiuru yrittää puskea tavoitteitaan läpi julkisuuden avulla. Näin ministeriö ei voi toimia. Kysymys kuuluukin: miksi koronapolitiikka on ollut syksystä asti reaktiivista ja hidasta?
Välttämättömät päätökset tulisi pystyä perustelemaan faktoilla. Samalla niiden tulisi olla erittäin tarkkarajaisia. Nyt perustelut ontuvat. Niin ravintola- ja kuntosaliyrittäjät kuin matkailuyrittäjät sekä kulttuuri- ja tapahtuma-ala ovat historiallisessa ahdingossa. Yrityksissä on kyse yksittäisten ihmisten koko elämäntyöstä sekä työntekijöiden ja heidän perheidensä toimeentulosta.
Mielivaltaiselta näyttävä ja sekava koronajohtaminen ei herätä luottamusta palveluita odottavissa nuorissa, perheissä, eläkeläisissä tai yrittäjissä. Mikä avuksi? Valitettavasti kolmansissa rokotteissa olemme jo jäljessä. Esimerkiksi Tanskassa 52,4% väestöstä on saanut kolmannen rokotteen (6.1.) kun Suomessa vastaava luku on 26,1% (9.1.). Kokoomus on jo aiemmin esittänyt rokotetahdin vauhdittamista koronapassin käyttöönotolla ja työterveyden sekä apteekkien mukaan ottamista rokottamiseen.
Hallituksen koronajohtaminen kaipaa nyt ryhtiliikettä. Yhtenäiset, selkeästi perustellut sekä tarkoituksenmukaiset toimet ja viestit ovat avainasemassa. Esitämmekin koronapassin muuttamista puhtaasti rokotepassiksi. Pelkkä negatiivinen testi ei enää riittäisi esimerkiksi ravintolaan tai yleisötapahtumiin pääsemiseksi. Palveluiden järjestäminen on turvattava kunnioittaen samalla yrittäjien elinkeinovapautta. Kokoomus on tässä työssä mukana.