Elina Valtonen: Ukrainan asia on meidän asiamme
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta
Arvoisa puhemies,
Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiset teot on tuomittu laajasti kautta kansainvälisen yhteisön. Länsi on ryhtynyt yhtenäisesti vastatoimiin. Venäjälle on tarjottu mahdollisuutta käydä rakentavia ja tasapuolisia keskusteluja, mutta Moskova ei ole halunnut mahdollisuuteen tarttua. Vuoropuheluun palaaminen edellyttää Venäjältä sotilaallisista toimista pidättäytymistä.
Emme hyväksy valtioiden suvereniteetin vastaista rajojen siirtelyä, ja osana Euroopan unionia tarjoamme Ukrainalle täyden tukemme. Emme myöskään ummista silmiämme Valko-Venäjän valumiselta Venäjän vaikutuspiiriin. Valko-Venäjän kansa on vuosien ajan toivonut toista kehityskulkua.
Kuluneiden vuosien aikana useassa Venäjän naapurivaltiossa on tapahtunut kansannousu, jonka Putinin Venäjä on pyrkinyt väkivaltaisesti tukahduttamaan. Putinin Venäjä haluaa keskeyttää muiden maiden demokratiakehityksen ja vapauden valita oman tiensä.
Ei Nato, vaan ihmisten oma päätösvalta tuntuu olevan Putinin hallinnolle vakavin uhka. Kuitenkin on niin, että samoin kuin Venäjän naapurimaat, myös Venäjän kansa ansaitsevat tuon vapauden.
Arvoisa puhemies,
Venäjä määrittelee nyt etujaan tavalla, joka uhkaa rauhaa Euroopassa ja herättää turvattomuutta muissa. On historiallisen tärkeä rajanvedon paikka. Ukrainan sota ei saa vahvistaa Venäjän kokemusta siitä, että voimapolitiikka ja etupiiriajattelu kannattavat.
Meidän ei pidä antaa tuumaakaan periksi Helsingin periaatteista, jotka takaavat jokaiselle valtiolle täyden itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden. Myöntyväisyyden tie on kapea ja yksisuuntainen.
Annamme täyden tukemme lännen Venäjälle asettamille pakotteille ja vastatoimille. Tuemme valtioneuvostoa sen laajentaessa keinojaan auttaa Ukrainaa.
Vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, on tilanne vakava ja vaikeasti ennakoitava. Oma puolustuksemme on kunnossa, ja olemme viime vuosina tiivistäneet puolustusyhteistyötä läntisten kumppaneidemme kanssa. Tasavallan presidentti on ylläpitänyt arvokasta vuoropuhelua ja vahvistanut kansainvälistä asemaamme.
On tärkeä pohtia ratkaisuja, jotka tulevina vuosina parantavat ei ainoastaan Suomen, vaan koko Euroopan turvallisuutta. Euroopan puolustusunionin kehittäminen on Suomelle tärkeää. Valtaosa Euroopan unionin jäsenmaista ja lähimmistä kumppaneistamme on puolustusliitto Naton jäseniä. Lissabonin sopimuksen solidaarisuus- ja turvatakuulausekkeet koskevat täysimääräisesti vain EU:n Nato-jäseniä.
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sekä hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä tarkastellaan reaaliaikaisesti kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen. Turvallisuusympäristön kehitystä on arvioitava nyt, mutta myös viikkojen ja vuosien päähän. Voi olla, ettei tilanne ole paranemaan päin.
Nato on eurooppalainen puolustusratkaisu, joka vahvistaisi meidän sekä lähialueittemme turvallisuutta. Meillä ei ole mitään syytä hötkyillä. Natoon ei ole pikatietä. Polkua kohti jäsenyyttä rakennetaan vain kansalaisten tuella ja yhdessä kumppaniemme kanssa.
Arvoisa puhemies,
Ukrainan asia on meidän asiamme. Suomella ja Euroopan unionilla ei ole ainoastaan omasta turvallisuustarpeestaan nouseva legitiimi intressi, vaan maailmanpoliittinen velvollisuus tehdä voitavansa sopimuspohjaisen järjestyksen eteen. Länsimaisten arvojen ja demokratioiden voima on tarjota toivoa ja tulevaisuutta pimeydenkin keskelle.
John Donne kiteyttää turvallisuuden kohtalonyhteytemme seuraavasti:
Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään; jokainen on palanen mannermaata, kokonaisuuden osa:
jos meri huuhtaisee mukaansa maakimpaleen, niin Eurooppa pienenee vastaavasti,
samoin kuin pienenee niemimaa ja myös maatila, joka kuuluu sinun ystävillesi tai sinulle itsellesi;
jokaisen ihmisen kuolema vähentää minua, sillä minä sisällyn ihmiskuntaan;
äläkä sen vuoksi konsanaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat; ne soivat sinulle.