Vantaa-Kerava: Hyvinvointialueet valmistautuvat uuteen tehtäväänsä

Meillä kaikilla on oma kokemuksemme terveyspalveluista. Kunnat ovat vastuussa vielä loppuvuoden sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen järjestämisestä, ensi vuoden alussa järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille.

Suurin ongelma kunnissa on työvoimapula sosiaali- ja terveydenhoidossa. WHO:n tutkimuksen mukaan Suomessa ei ole pulaa lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Meillä on EU-maista eniten sairaanhoitajia, 14,88 sairaanhoitajaa 1000 asukasta kohden. Se on enemmän kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Kunta-ala ei ole pystynyt kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa työvoiman saatavuudessa. Tämä on vakava haaste myös tuleville hyvinvointialueille. Palkkaus on yksi tärkeä tekijä samoin kuin työolot ja työn palkitsevuus kilpailtaessa ammattitaitoisista työntekijöistä.

Hoitoalalla tarvitaan myös lisää työn organisointia. Kaikkien työntekijöiden ei tarvitse olla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita vaan esimerkiksi vanhustenhuollossa tarvitaan avustavaa henkilökuntaa. Ikäihmiset tarvitsevat apua pukeutumisessa, peseytymisessä, syömisessä ja monissa muissa toiminnoissa. Suomessa sekä koko EU:n alueella väestö ikääntyy, mutta samanaikaisesti työikäisen väestön määrä vähenee. Kunnat ovat rekrytoineet hoitohenkilökuntaa myös muista maista, määrät ovat kuitenkin melko pieniä. Kielitaito karttuu vähitellen, suomen kielen puutteellinen taito on yleensä suurin ongelma hoitotilanteissa.

Hyvinvointialueet valmistautuvat uuteen tehtäväänsä, haasteena on riittävä henkilökunnan määrä, koronan aiheuttamien hoitojonojen purku ja uuden organisaation toiminnan käynnistäminen.

Seitsemän päivän hoitotakuu

Ensi huhtikuussa astuu voimaan seitsemän päivän hoitotakuu kiireettömässä hoidossa. Nyt määräaika on kolme kuukautta. Laskelmien mukaan hoitotakuu vaatii 600 lääkäriä ja 500 hoitajaa lisää julkiselle puolelle Suomessa. Uskon, että hyvinvointialueet ottavat enemmän käyttöön palveluseteleitä, jolloin terveydenhoitopalveluja on saatavissa sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Työikäinen väestö käyttää yleensä työterveyshuoltoa, yritysten sopimukset eivät kuitenkaan kata yleensä kaikkia erikoislääkäripalveluja. Toimiva julkinen terveydenhoito on tärkeä, sillä vaativat leikkaukset tehdään aina julkisella puolella. Julkinen ja yksityinen puoli täydentävät toisiaan ja molempia tarvitaan. Näin voimme tarjota hyvinvointialueen asukkaille parhaan mahdollisen palvelun.

Korona-pandemia on aiheuttanut hoitovelkaa terveydenhoidossa. Paras tapa jonojen purkuun on se, että ostamme palveluja myös yksityiseltä puolelta. Perusterveydenhoidon pitää olla toimiva, jolloin potilas saa apua mahdollisimman nopeasti. Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet myös kasvussa. Myyrmäessä ja Tikkurilassa on matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja saatavissa, Myyrmäkeen avattiin uusi NUPPI keväällä. Minusta on tärkeää, että nuoret saavat nopeasti apua ongelmiinsa.

Omalääkäri terveysasemilla

Monilla potilailla, joilla on jokin pitkäaikaissairaus, on nk. omalääkäri terveysasemilla. Potilaat kritisoivat sitä, että omalääkäri vaihtuu usein. Nuoret lääkärit valmistuttuaan yliopistosta työskentelevät yleensä 9 – 12 kuukautta terveysasemalla ja siirtyvät sen jälkeen töihin johonkin sairaalaan. Ne lääkärit, jotka erikoistuvat terveyskeskustyöhön, työskentelevät myös osan aikaa sairaalassa ja ovat pois terveyskeskuksesta parin vuoden ajan. Lääkärin vaihtaessa työpaikkaa, kaikki hänen potilaansa siirtyvät toiselle lääkärille. Mikäli potilaalla on omalääkäri, nimetty lääkäri kuitenkin perehtyy potilaan asioihin paremmin, vaikka potilaasta monesti tuntuu siltä, että joka kerta saa selittää asiat alusta alkaen uudelleen.

Lisää resursseja vanhustenhoitoon

Vanhustenhoitoon pitää panostaa entistä enemmän. Tarvitsemme lisää paikkoja palveluasumiseen sekä resursseja koti- ja omaishoitoon. Kriteerit ympärivuorokautisen hoidon saamiseksi ovat melko korkeat. Tästä syystä palveluasumispaikkoja pitää lisätä, jotta paikka on saatavissa heti, kun kyky omassa kodissa asumiseen ei ole mahdollista. Nykyisin ympärivuorokautisen paikan saa monesti jonkin kriisin kautta. Oma äitini sai vaikean aivoinfarktin, jolloin yksin kotona asuminen ei olisi ollut enää mahdollista. Tällaisessa tilanteessa lyhyehkön sairaalaperiodin jälkeen ympärivuorokautinen paikka järjestyi. Ympärivuorokautinen palveluasumisen paikka maksaa yli 5000 €:a kuukaudessa asukasta kohti. Yhteiskunta kustantaa valtaosan vuokrasta ja asukas itse osan eläkkeestään.

Hyvinvointialueen rahoitus

Rahoitus hyvinvointialueille tulee valtiolta sekä osin asiakas- ja käyttömaksuina. Uuden organisaation perustaminen ei ole halpaa. Kunnilta siirtyy tuhansia työntekijöitä uuden organisaation palvelukseen vuodenvaihteessa. ICT-järjestelmät pitää olla valmiina, jotta palkanmaksu ja muut toiminnot sujuvat kitkattomasti. Tässä valmisteluvaiheessa hyvinvointialueilta on kuulunut kritiikkiä siitä, että rahoitusta ei ole ollut riittävästi järjestelmien kehittämiseen.

Valtion maksut tulevat myös jatkossa muutaman kerran vuodessa, hyvinvointialueiden pitää olla tarkkoina siitä, että rahat riittävät menoihin. Valtio on luvannut lisärahoitusta ja maksuosuuksia varmasti tarkistetaan sitä mukaa, kun kokemusta kertyy toiminnan käynnistyttyä. Toivon, että yhteistyö alueiden ja valtion välillä toimii joustavasti ja alueiden asukkaat saavat parhaat mahdolliset sosiaali-, terveydenhoito- ja pelastuspalvelut.

 

Anitta Orpana
Vantaa-Keravan aluevaltuutettu, VTM
Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen