Räty Virpi

76

Räty
Virpi

Konsultoiva erityisopettaja, kunta- ja aluevaltuutettu

Nurmijärvi

s. 1965

Olen 57-vuotias kolmen aikuisen lapsen äiti Nurmijärveltä. Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri ja työskentelen konsultoivana erityisopettajana alakouluissa. Kun haluan irti arjesta, käyn vesijuoksemassa ja teen puutarhatöitä. Rentoudun kulttuurin äärellä ja harrastan tanssimista

Minulla on vahva kokemus ja osaaminen kunnallisesta sekä soten päätöksenteosta sekä asiasisällöistä. Olen ollut myös kehittämässä ja opiskelemassa Uudenmaan maakunnan asioita maakuntavaltuustossa sekä vaikuttamassa KUUMA;n johtokunnassa. Minulle on ollut tärkeä olla mukana MAL-suunnitelmien (Maankäyttö, asuminen ja liikenne) tekemisessä.

Haluan olla aktiivisesti suunnittelemassa ja vaikuttamassa sivistystoimialan kehittämiseen ja rahoituksen kohdentamiseen. En ole ollut kovin innostunut pidennetystä oppivelvollisuudesta. Mielestäni osa rahoista olisi pitänyt kohdentaa varhaiseen tukeen eli varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. En ole myöskään innostunut tämän hetkisestä tavasta hoitaa inkluusiota kouluissa. Tällä hetkellä inkluusio toimii paperilla, mutta harvemmin käytännössä. Pienluokilla on mielestäni oma tehtävänsä ja paikkansa. Kansanedustajuuden lisäksi, tavoitteenani on sivistysvaliokunnan jäsenyys.

Mielestäni työn tekeminen ja työn teettäminen pitää olla aina kannattavaa: Työn tekemisestä ei voi rangaista ja kannustinloukut pitää purkaa. Nyt on tärkeä tehdä ratkaisuja työvoimapulan helpottamiseksi sekä taloudellisen kasvun mahdollistamiseksi. Koulutusta on kehitettävä ja työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava. Houkutellaan osaajia Suomeen.

Juuri tässä ajassa on tärkeä pohtia tulevaisuuden sote-palveluita ja miten saada rahoitus riittämään palveluiden takaamiseen. Kaiken ikäisten syrjäytymisriskit ja palvelutarpeiden tiedostaminen sekä niihin varhain puuttuminen ja palveluiden kohdentaminen ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden sote-palveluiden kehittämisessä. Suomessa ei pystytä nykyisillä tavoilla ja rahoituksella eikä hyvinvointialueiden perustamisella hoitamaan tulevaisuuden kasvavia sote-palveluita. Tarvitaan uudistusta palvelutuotantoon sekä hyvinvointialueiden rahoitusta pitää tarkastella uudestaan.

Koko Uudenmaan alue pitää yhteistyöllä saada Suomen talouden veturiksi. Uudellamaalla on paljon mahdollisuuksia ja ne tulee hyödyntää laajasti. Tukeeko nykyinen valtion rahoitus Uudenmaan hyvinvointia ja kehittämistä koko Suomen talouden veturina? Ei mielestäni tue ja tähän on saada muutos.