Ossi Savolainen

Maakuntaneuvos, terveydenhuollon maisteri

Hyvinkää

1956

Hei, olen 68-vuotias eläkkeellä oleva maakuntaneuvos, joutonomi ja moniosaaja. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatutkintojen lisäksi terveydenhuollon maisteri ja olen suorittanut johtamisen jatko-opintoja Kuopion yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Työurallani olen toiminut sairaanhoitajana, kotisairaanhoitajana, terveydenhoitajana, teknisen toimen johtajana, sosiaali- ja terveysjohtajana, Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupungin johtajana, Hyvinkään kaupungin johtajana ja Uudenmaan maakuntajohtajana. Erilaisten nykyisten luottamustehtävien lisäksi koen, että minulla on työurani jälkeen vielä aikaa ja annettavaa, ja haluan osaltani jakaa takaisin jotain yhteisölleni. Tämän vuoksi lähdin ehdolle alue- ja kuntavaaleihin. Koen, että koulutuksestani ja työkokemuksestani on hyötyä hyvinvointialueen päätöksenteossa ja sen toiminnan kehittämisessä. Hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen on monia mahdollisia keinoja, jotka kattavat sekä rakenteelliset muutokset että toimintatapojen kehittämisen. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat laadukkaita ja vaikuttavia, mutta ne kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Suomi sijoittuu kustannustehokkuudessa hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Terveydenhuollon kustannukset ovat suhteellisen alhaiset bruttokansantuotteeseen verrattuna. Ongelmana on mielestäni se, että taloudellisesti haastavina aikoina keskitytään toiminnan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen. Kun on taas enemmän taloudellista kantokykyä, niin toiminnan arvioinnissa korostuvat enemmän palvelukykyisyys ja palvelun vaikuttavuus. Asioiden osaoptimointi ja tarkastelu/arviointi liian suppeasta näkökulmasta ohjaa meitä vääristyneeseen päätöksentekoon. Haluan nostaa esiin muutamia keskeisiä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä: 1) Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto: – Enemmän investointeja terveystarkastuksiin ja elintapaneuvontaan, jotka vähentävät erikoissairaanhoidon kuormitusta. Kaikki selvitykset ja tutkimukset ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tuloksellisuudesta ovat positiivisia. 2) Henkilöstön resurssien optimaalinen käyttö ja työn houkuttelevuus: – Omalääkärimalli käyttöön perusterveydenhuollossa. – Lisää resursseja perusterveydenhuoltoon – Ammattiryhmien työnkuvien selkeyttäminen ja tehtävien delegointi tarpeen mukaan. – Teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen. – Panostusta henkilöstön jaksamiseen ja lisää rekrytointeja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen. 3) Kumppanuudet ja ulkoistaminen: – Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa. Käytetään yksityisiä toimijoita kiireettömissä hoidoissa vähentämään julkisen sektorin kuormaa. – Palvelusetelit käyttöön. – Järjestöjen ja vapaaehtoisten hyödyntämien etenkin vanhuspalveluissa.