Kansallispuistoistojen korjausvelka kurottava umpeen

Kansanedustajien blogit

Suomen kansallispuistojen kiinnostavuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ensimmäiset puistot perustettiin vuonna 1938 ja Suosituimmassa eli Pallas–Yllästunturilla käy vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä. Uusin, vuonna 2017 perustettu kansallispuistomme Hossa keräsi noin 100 000 kävijää viime vuonna.

Ympäristöministeri Mikkonen kertoi lokakuun alussa esittävänsä Suomeen kahta uutta kansallispuistoa. Samaan aikaan näiden reittien rakentamiseen ja vanhojen kunnostamiseen ei ole osoitettu riittävää rahoitusta. Korjausvelka kansallispuistojen suhteen on kasvanut vuosi vuodelta. Rahoitukseton korjausvelka on vuoden 2021 osalta noin 10 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen reitistöt, autiotuvat ja nuotiopaikat ovat monin paikoin päässeet niin huonoon kuntoon, että niiden purkaminen on jo aloitettu.

Metsähallituksen luontopalveluiden vastuulle on siirtynyt myös erityisesti rannikolla ja saaristossa sijaitsevia historiallisia kohteita, joiden kunnostus on kallista. Joissakin kohteissa on myös tarvetta purkutyölle, jotta arvokkaat luontokohteet eivät vaarantuisi. Tällainen on esimerkiksi Jussarön saari.  

Tämän kesän aikana kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet 24 – 62 prosenttia viime vuoden kävijämääristä. Erityisesti kaupunkien ja taajamien lähistöllä sijaitsevien kansallispuistojen käyntimäärät räjähtivät heti maaliskuun viikonloppuina koronavirusrajoitusten astuttua voimaan. Sekä retkeilyrakenteet että historiakohteet tarvitsevat resursseja, jotta verkosto voidaan pitää kunnossa. Ilman riittävää reititystä ja opastusta luonto kuluu ja köyhtyy. 

Eduskunta on säännönmukaisesti lisännyt rahoitusta Metsähallitukselle. Jatkossakin on varattava riittävät määrärahat kansallispuistojen palvelu- ja opasvarustukseen. Metsähallituksen korjausvelkarahan osalta on tärkeää huolehtia myös aiemmin perustettujen kansallispuistojen reitistöjen kunnostamisesta sekä rakentamisesta. Lisäksi erikseen pitäisi kohdistaa resursseja kiinteistöjen purkuun ja kunnostukseen. Yhtenä esimerkkinä on Sipoonkorven kansallispuisto, jonka kehittäminen on edennyt melko hitaasti voimakkaasti kasvaneista kävijämääristä huolimatta. Tämän vuoksi olen jättänyt eduskunnalle talousarvioaloitteen 5 miljoonan euron lisärahoituksesta metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin.

Parhaimmillaan kansallispuisto on vetovoimatekijä, joka tuo matkailijoita ympäri maailmaa ihastelemaan suomalaista luontoa. Suomi valittiin juuri maailman parhaaksi luontomatkailukohteeksi eikä vähiten kansallispuistojemme vuoksi. Kansallispuistolla on myös merkitystä luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Jotta kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla voitaisiin huolehtia sekä luonnon monimuotoisuudesta että kasvavasta virkistys- ja matkailukäytöstä, on reittien ja opasteiden oltava kunnossa.