Mielenterveyskriisin selättämiseen tarvitaan uusia keinoja

Kansanedustajien blogit

Hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin on koronapandemian myötä vaikeutunut. Hoitotakuu on pettänyt erityisesti lasten ja nuorten psykiatriassa. Lokakuussa pelkästään HUSin alueella jonoissa oli yli 600 lasta ja nuorta.

Jokainen odotuspäivä on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua, lisäten syrjäytymisriskiä ja huostaanottoja. Myös lastensa avun saannin kanssa kamppailevat omaiset ovat sairastumisriskissä. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön. Mielenterveysongelmat aiheuttavat menetettyjä työtunteja, pudottavat nuoria koulutuspolulta ja työstä.

Mielenterveysjärjestöt ovat esittäneet Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ratkaisuja tilanteeseen. Aloitteessa ehdotetaan perustason mielenterveyspalvelujen parantamista. Hallituspuolueet ovat kuitenkin pysäyttäneet aloitteen etenemisen eduskunnassa, vaikka se on tullut sinne vuonna 2019. Hallitus on luvannut, että asia hoidetaan hoitotakuuta kiristävän lainsäädännön yhteydessä. Lakiluonnos on nyt julki ja mielenterveysjärjestöt ovat esittäneet pettymyksen, ettei se sisälläkään Terapiatakuun tavoitteita. Yhdymme Mielenterveyspoolin vaateeseen, että Terapiatakuun tavoitteet kirjataan terveydenhuoltolakiin.

Vetoamme hallitukseen, että tehdään kansalaisten tuen saaneesta ja yli puoluerajojen kannatetusta Terapiatakuusta yhdessä totta. Jos hallitus arvioi, ettei Terapiatakuu onnistu kerralla, ehdotamme vaiheittaista toimeenpanoa aloittaen lapsista ja nuorista. Lisäksi Kela-korvauksen nostolla ja laajentamisella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, esimerkiksi psykologin tai psykoterapeutin käynteihin, voitaisiin helpottaa julkisen terveydenhuollon painetta ja yhdenvertaista hoitoonpääsyä. Mielenterveysongelmien hoitoa ei voi enää lykätä. Ihmisillä on oikeus päästä hoitoon.

 

Mia Laiho

Sari Sarkomaa

Kirjoitus julkaistu Ilta-Lehdessä.