Keskustelunavaus ympäristöstä: Vastuu ilmastosta

Uutiset

Haluamme tehdä yhdessä kestävää ympäristöpolitiikkaa. Osallistu, kommentoi tässä ja tutustu muihin teemoihin!

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin riski tällä vuosisadalla. Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset sitoumukset eivät viimeisimmän tieteellisen tiedon mukaan ole riittäviä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen on kannettava vastuunsa ja näytettävä esimerkkiä.

Suomen omat päästöt eivät tietenkään ilmaston lämpötilaa ratkaise, mutta vaatimalla edelläkävijyyttä Suomessa on saatu syntymään ja voidaan saada jatkossakin syntymään päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Näiden myyminen Kiinan ja Intian tapaisille markkinoille vähentää päästöjä moninkertaisesti Suomen omiin päästöihin verrattuna. Edelläkävijyys tuo Suomelle myös valtavan mahdollisuuden puhtaiden huipputeknologioiden kehittämisessä ja näiden kaupallistamisessa ja viennissä.

Uskomme markkinoiden luovuuteen ja tehokkuuteen päästöongelmien ratkaisemisessa, kunhan saastuttamiselle asetetaan yhteiskunnan toimesta riittävä hinta.  Päätöksissä täytyy katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Fossiilisten energialähteiden käytön pitää tulla kalliimmiksi, jotta tuotekehitysinvestoinnit ohjautuvat puhtaisiin ratkaisuihin. Tehokkaimmin päästötalkoot onnistuisivat maailmanlaajuisesti yhtenäisen päästöhinnoittelun avulla.

Suomi ajaa päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Päästöhinnoittelu tulee saada tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan.

Todennäköisesti EU:ssa ei lähivuosina pystytä tekemään riittäviä päätöksiä, jotta päästöoikeusjärjestelmä yksin johtaisi tarpeeksi nopeaan muutokseen. Tästä syystä kokoomus on Suomen nykyisessä hallituksessa ajanut esimerkiksi kivihiilen kieltämistä, biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta liikenteeseen sekä päästöhinnoittelua lämmityspolttoaineiden ja autojen verotuksessa. Suomen on jatkettava määrätietoista ilmastopolitiikkaansa myös vuoden 2030 jälkeen. Yhteiskuntamme tulisi olla lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten on tehtävä päätöksiä jo lähivuosina.

2030-luvulla fossiilista energiaa ja turpeen käyttöä on korvattava pääosin vähentämällä polttamalla tuotetun energian osuutta kokonaisuudessaan. Sähköntuotannosta päästötöntä on jo nyt Suomessa noin 80 prosenttia ja pohjoismaissa kokonaisuudessaan jo 90 prosenttia. Tulevaisuudessa lämmöntuotanto ja liikenne voivat hyvin nojata enemmän sähköön ja sitä hyödyntäviin lämpöpumppuihin, kunhan samalla kehitetään kysyntäjoustoa ja varastointia, joilla tasataan sähkön tuotanto- ja kulutushuippujen eroja. Jos noin puoli miljoonaa sähkölämmitteistä kotitaloutta olisivat kaikki hyödyntämässä sähkön hintavaihteluita, se riittäisi kylmänä talvivuorokautena jo tasaamaan sähkön tarpeen heilahteluita Loviisan ydinvoimaloiden tehon verran. Vaivaton tekniikka on nyt olemassa – Suomessa maailman kärkipäätä – mutta mielikuvat ja sähkölaskun jäykkyys hidastavat ratkaisujen yleistymistä.

Suomi jatkaa eteenpäin ilmastotaistelun esimerkkimaana. Keskeisimpiä uusia puhtaita teknologioita ja ratkaisuja kehitetään Suomessa ja myydään kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen.

Suomi jatkaa eteenpäin ilmastotaistelun esimerkkimaana.

Suomen energiapolitiikan lähtökohtana on, että ensin korvataan tuontipolttoaine kivihiilen käyttö ja puolitetaan fossiilisen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. On aika katsoa jo pidemmälle. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen merkittävä käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa tulisi päättyä vuoteen 2040 mennessä. Ensisijaisesti tämän muutoksen tulisi tapahtua EU:n päästökaupan hinnan vaikutuksella tai esimerkiksi pohjoismaisen sähkömarkkina-alueen päästökaupan lattiahinnalla. Muut mahdolliset ohjauskeinot on toteutettava pitkäjänteisesti ja niin teknologianeutraalisti kuin mahdollista. Täytyy huolehtia, että toimijat ehtivät sopeutua ja markkinat löytävät kustannustehokkaimmat ratkaisut.

2030-luvun energiapolitiikan on perustuttava siihen, että fossiiliset polttoaineet ja turve korvataan muilla keinoin kuin bioenergian kasvattamisella entisestään. Jo tulevalla hallituskaudella uudet energiatukipäätökset tulee kohdentaa muihin kuin polttoon perustuviin ratkaisuihin

Suomen verotuksessa tulee siirtää painoa työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen. Lämmityksessä hiilipäästön hinta tulee nousta pitkäjänteisen ohjelman myötä asteittain ja myös turpeen energiakäytön pitää tulla asteittain normaalin tasoisen veron piiriin. Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla.

Metsähakkuiden sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä tulee kannustaa sekä puurakentamista ja muuta käyttöä, jossa puuhun sitoutunut hiili säilyy pitkään pois ilmakehästä. Kantojen energiakäyttö vapauttaa ilmaan hiilen, joka muuten pysyisi maahan sidottuna erittäin pitkään. Kantojen poltto tulee korvata kestävämmillä ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä.

Viihtyisä kaupunki ei saa kohtuuttomasti nojautua ruuhkaiseen autoiluun vaan pitää hakea hyvä tasapaino autoilun, muiden liikkumisen muotojen ja kaupunkikulttuurin välille. Kaikkien ei tarvitse jättää autoa kotiin, mutta kun isompi osa jättää, ovat myös ruuhkat ja parkkiongelmat pienemmät. Autoliikenneteen sähköistymisen tulisi tapahtua ensisijaisesti päästöjen hinnoittelun kautta. Joissain tapauksissa tietyn teknologian määräaikainen ja kohdennettu tuki olisi kuitenkin perusteltu. Esimerkiksi sähkökäyttöisten työsuhdeautojen matalampi verotusarvo tai konversiotuet ovat kiinnostavia keinoja kannustaa vähäpäästöiseen autoiluun.

Kokoomuslainen kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia myös jakamistalouteen sekä autottomaan tai taksi- ja joukkoliikenteen yhdistelmiin nojautuvaan elämäntapaan. Pyöräilyyn kannustetaan paremmilla pyöräteillä ja helpottamalla pyöräilyn ja muiden liikkumismuotojen yhdistelmiä.

Kokoomuslainen kaavoitus antaa mahdollisuuksia yksilöllisyyteen ja kannustaa luovuuteen vähäpäästöisen asumisen ja arjen valinnoissa.

Tule mukaan ja kommentoi!

Tämä keskustelunavaus rakentuu kolmen vastuun ympärille: vastuu vesistöistä, vastuu ilmastosta ja vastuu luonnon monimuotoisuudesta. Vastuiden toteuttamiseksi esitämme tavoitteita, jotka ensi vaalikaudella tulisi toteuttaa. Joiltakin osin mennään jo yksityiskohtiin, toisaalla ei. Tämä ei ole valmis ohjelma, vaan kutsumme nyt kaikki yhdessä tekemään vastuullista politiikkaa ympäristön vuoksi. Kokoomukselle luodaan ympäristöohjelma ja näiden avausten pohjalta käytävä keskustelukin on osana sen valmistelua. Haastamme nyt sinut esittämään omia ideoitasi tavoitteista ja keinoista myös Kokoomuksen nettisivuilla.

Osallistu ja vaikuta tästä

Mitä mieltä olet, pitäisikö näin tehdä? Mitä muuta pitää tehdä? Kommentoi tähän:

The post Keskustelunavaus ympäristöstä: Vastuu ilmastosta appeared first on kokoomus.fi.