Maailman paras työelämä

Uutiset

Sanni Grahn-Laasosen ja Kai Mykkäsen pamfletti työelämän tulevaisuudesta

Työelämä on muuttunut. Teknologia on tehnyt työelämästä nopeampaa, rajattomampaa ja liik-kuvampaa. Yhä useammin työ ei ole enää sidottu yhteen paikkaan tai tiettyyn aikaan. Perinteisen tavan rinnalle on syntynyt uusi tapa tehdä työtä. Myös työelämän osaamistarpeet muuttuvat kiihtyvällä tahdilla.

UUSI TAPA TYÖSKENNELLÄ ei ole ongelmaton, sillä huoli jaksamisesta kasvaa. Uuden ajan ‘työtapaturmat’ ovat usein henkisiä. Erityisesti asiantuntijatyössä työ tuppaa läikkymään yhä useammin myös vapaa-ajan puolelle. Yli kymmenen päivää kestäneiden sairauslomien suurimpia syitä ovat mielenterveyden häiriöt. Uusi nopeatahtisempi ja liikkuvampi työelämä haastaa pohtimaan aivan uudella tavalla myös työssä jaksamista ja itsensä johtamista. Myös työpaikoilla viihtyminen, työpaikan sosiaaliset suhteet ja johtaminen nousevat entistäkin tärkeämpään rooliin.

TYÖLTÄ ODOTETAAN nykypäivänä erilaisia asioita. Työelämään siirtyvät nuoret aikuiset toivovat ennen kaikkea hyvää työilmapiiriä, joustavuutta ja kiinnostavuutta. On tärkeää, että työntekijän erilaiset elämäntilanteet osataan ottaa huomioon. On tärkeää, että käytävillä tervehditään. Lisäksi nuoret korostavat entistä enemmän työstä saatavaa kiitosta sekä ja arvostusta sekä työn mielekkyyttä rahallisen korvauksen ohella.

SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ on kansainvälisesti vertailtuna hyvää, mutta työelämän säännöt kaipaavat päivittämistä. Työelämän muutoksessa luottamus on tärkeä työväline. Työelämässä tarvitaan lisää luottamusta niin keskusjärjestöjen, liittojen kuin työnantajan ja työntekijän välillä. Tarvitsemme yhteisen kuvan työhyvinvoinnin tärkeydestä ja työntekijöiden luovuuden tukemisesta. Joustavuuden on perustuttava työntekijöiden ja työnantajien keskinäiselle luottamukselle ja turvaa työntekijöiden aseman ja oikeudet sopia itselleen parhaaksi katsomansa sopimukset. Tarvitsemme työelämän pelisäännöt ja lainsäädännön, jotka toimivat vielä huomennakin.

Kun töissä viihtyy, tulos on sen mukainen.

Reilut pelisäännöt muuttuvassa työelämässä

Kun työ ei yhä useammin ole sidoksissa vain tiettyyn aikaan tai yhteen paikkaan, vaatii se joustoja sekä työntekijältä, että työnantajalta.

Esimerkiksi alustatalouden mukanaan tuomat mahdollisuudet ja haasteet olisi syytä tunnistaa työelämässä nykyistä vahvemmin.

Juuri voimaan astunut työaikalain uudistus toi mahdollisuuden työaikapankin käyttöönottoon kaikille työpaikoille. Pankki mahdollistaa työaikojen joustavamman järjestelyn työntekijän ja työnantajan tilanteen mukaan. Työaikalain uudistus toi myös uuden joustotyöajan käsitteen erityisesti asiantuntija-aloille. Tämä keventää huomattavasti työaikojen kirjanpitokäytäntöjä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa työ on hyvin vapaata ja joissa aiemmat vaatimukset työajan kirjanpidon suhteen koettiin turhana byrokratiana sekä työntekijän, että työnantajan osalta. Huomioidaan eri alojen erityispiirteet ja lisätään alakohtaista työaikasopimista. Jatketaan alakohtaisia työaikakokeiluja.

Vahvistetaan luottamuksen ilmapiiriä työpaikoilla. Annetaan työntekijälle mahdollisuus vaikuttaa enemmän omiin työaikoihinsa. Se vähentää sairauspoissaoloja ja lisää työmotivaatiota. Myös henkilöstön osallisuutta yritysten päätöksenteossa ja hallinnossa on syytä lisätä.

Suitsitaan kohtuuttomien kilpailukieltosopimusten käyttöä selvästi ja edistetään työvoiman liikkuvuutta.

On aloja, jossa työt ovat projektiluonteisia. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä tai työpaikan vaihtuessa lomakertymä nollautuu. Tämä voi nostaa työpaikan vaihtamisen kynnystä. Perustetaan uusi lomapankki, jonne lomakorvaukset voi rahastoida. Loman pitäminen uudessa työsuhteessa maksettaisiin edellisistä työsuhteista kertyneillä lomakorvauksilla. Uudelle työnantajalle ei koituisi lisäkustannuksia.

Työ kuormittaa nykyään eri tavalla kuin ennen

Työn uudenlainen kuormittavuus pitää tunnistaa sekä taata riittävä palautuminen ja lepo. Työpaikan työkulttuuri jää liian usein työntekijän arvailtavaksi.

Se, että työntekijä on lähes aina vapaa-ajallakin saavutettavissa, ei tarkoita, että hänen pitäisi olla jatkuvasti saatavilla. Työpaikolla on hyvä sopia, milloin ihminen on aidosti vapaalla. Tarvitaan työaikasuunnittelun osaamista, toimivaa työajan seurantaa ja hyvää johtamista.

Työkyvyn ylläpidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä tärkeää on työterveyshuollon ja työpaikan aktiivinen yhteistyö. Esimiehellä on tässä tärkeä rooli. Panostetaan pätkätyöntekijöiden terveydenhuoltoon, mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja ikääntyvien työntekijöiden tarpeisiin.

Työterveyshuollossa tehtävän työn painopistettä tulee tuoda kohti ennaltaehkäisevää toimintaa sekä tunnistettava paremmin työelämän keskeiset haasteet: mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ehkäisy sekä työurien pidentäminen työuran kaikissa vaiheissa. Kuntoutustukea ja kuntoutusrahaa on pystyttävä nykyistä paremmin hyödyntämään osa-aikaisena ratkaisuna ehkäistäessä pysyvää työkyvyttömyyttä.

Myös paikasta riippumattoman työnteon ja erilaisten etätyömahdollisuuksien parantaminen on tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Tämän päivän tietotyö ei aina vaadi tiukkaa läsnäoloa tietyssä paikassa. Etätyömahdollisuuksia parantamalla voitaisiin sen sijaan parantaa merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Suomi tarvitsee osaamisen tulvaisuussopimuksen

Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti teknologian kehityksen ja työn murroksen myötä. Vanhoja työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy. Kerran hankittu osaaminen ei enää välttämättä riitä työuran alusta loppuun.

Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta vasta nyt sen merkitys Suomen menestykselle on alettu laajasti ymmärtää.

Suomi tarvitsee osaamisen tulevaisuussopimuksen. Se on sopimus läpi työuran jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen mallista, jossa ovat mukana sekä työnantajat että työntekijät. Meidän on uudistettava verotusta, yhteiskunnan rakenteita, sosiaaliturvaa ja koulutusjärjestelmää niin, että jokaisella on mahdollisuus pärjätä työelämän muutoksessa.

Ajatus, että ensin käydään koulut ja sitten mennään töihin, ei enää päde. Polku ei ole enää yksisuuntainen. Yhteiskunnan ja julkisen vallan on tuettava ihmisiä muutoksissa. Suomella on erinomaiset edellytykset pärjätä. Meillä on koulutettu väestö, jolla on kykyä ja halua oppia uutta sekä hyvä asenne oppimiseen. Meillä on erinomainen koulutusjärjestelmälle, joka on Suomen valttikortti nyt ja tulevaisuudessakin.

Koulutus on parasta muutosturvaa työn murroksen ja elämänmuutosten keskellä. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen ja osaamisen päivittämiseen kannustaminen on välttämätöntä. Järjestelmää muuttamalla muutamme myös kulttuuria. Uuden oppimisen täytyy olla osa jokaisen työuraa. Näin voimme turvata osaavan työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on todella paljon hyvää. Olemme monessa koulutukseen liittyvässä kysymyksessä jo nyt maailman parhaita. Järjestelmään kohdistuu kuitenkin jatkuvasti lisää odotuksia, minkä vuoksi pitkäjänteinen kehittämistyö on tarpeellista. Seuraavan vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita onkin vahvistaa eri kouluasteiden ja – muotojen tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

TASA-ARVOA JA SUJUVAA ARKEA

Lasten hoivavastuu jakautuu Suomessa poikkeuksellisen epätasaisesti äitien ja isien välillä. Äidit kantavat edelleen suurimman vastuun lasten hoidosta näiden ollessa pieniä.

Tämän vuoksi naiset jäävät miehistä jälkeen niin palkassa, urakehityksessä kuin eläkekertymässäkin.

Tarvitsemme kunnianhimoisen, lapsi- ja perhemyönteisen perhevapaauudistuksen, joka tuo vapautta ja joustavuutta perheiden arkeen, lisää tasa-arvoa perheissä ja työmarkkinoilla sekä edistää erityisesti naisten työllisyyttä.

Uudistetaan perhevapaat niin, että molemmille vanhemmille varataan perhevapaista yhtä pitkät osuudet. Näin kannustamme isiä jäämään perhevapaalle nykyistä enemmän. Osan ansiosidonnaisesta vapaasta perhe voisi edelleen jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Perhevapaita täytyy voida jaksottaa ja pilkkoa pienempiin osiin nykyistä joustavammin. Myös osa-aikatyön tekemisen ja yrittäjyyden pitää olla nykyistä helpompaa perhevapaan ohessa. Kokoomuksen mallissa lähdetään sitä, että työtä ja perhevapaata voisi niin halutessaan jaksottaa ja yhdistellä. Perhevapaauudistuksen on lisättävä joustoja ja perheiden mahdollisuuksia, ei rajoittaa niitä. Työhönpaluun tulee olla kannustavaa ja turvattua, perhevapaa ei saa johtaa työntekijän syrjintään töihin palattaessa.

Perhevapaauudistuksen lisäksi tarvitsemme tasa-arvoa tukevaa asennemuutosta työpaikoilla. Esimerkiksi palkkatasa-arvon toteutumista on syytä edistää muun muassa palkka-avoimuutta lisäämällä.

Enemmän joustoa ja tukea vanhemmuuteen

Lapsiperheiden vanhemmat tekevät yhtä usein pitkiä työviikkoja kuin lapsettomat. Kolmasosa pienten lasten vanhemmista potee huonoa omatuntoa, ettei lasten kanssa ehdi olla tarpeeksi.

Vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa nykyistä tasaisemmin työnantajien välillä. Laajennetaan nykyisin vain naispuolisen vanhemman työnantajalle maksettavaa kertakorvausta koskemaan molempien vanhempien työnantajia. Korvaus maksetaan, mikäli vanhempi palaa saman työnantajan palvelukseen perhevapaiden jälkeen. Tällä korvataan vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointia ja perehdyttämistä. Yritykset käyttävät tätä korvausta toistaiseksi hyvin vähän.

Lapsiperheiden arjessa pienikin apu tai jousto oikeaan aikaan voi helpottaa elämää merkittävästi. Jos esimerkiksi päiväkodit voisivat joskus joustaa edes puoli tuntia aukioloajoissa, ei vanhempien tarvitsisi ajaa töistä ihan niin lujaa. Myös päiväkotipaikkojen saatavuus ja varhaiskasvatuksen korkeampi osallistumisaste on pystyttävä turvaamaan.

Suomessa ero kokoaikatyön ja työttömyyden välillä on jyrkkä

Suomessa työn ja turvan yhteensovittaminen on edelleen hyvin vaikeaa. Järjestelmä kannustaa olemaan joko kokonaan töissä tai kokonaan työn ulkopuolella.

Ongelmana on myös se, että aivan liian moni työuransa loppupäässä oleva ihminen ei enää löydä uutta työtä jäätyään työttömäksi.

Suomessa on suuri työvoimapotentiaali 55-61-vuotiaiden joukossa. Työkykyisyyden ja osaamisen ylläpitoon sekä ikääntyneiden työttömien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen on panostettava. Turvataan myös työuran loppupäässä oleville mahdollisuus ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja halutessaan myös jatkaa työelämässä nykyistä pidempään. Otetaan käyttöön ikäjohtamisen ja työkyvyn hyviä käytäntöjä työpaikoilla.

Parannetaan mahdollisuuksia lyhennetyn työajan tekemiseen ihmisten erilaisten elämäntilanteiden mukaisesti ja helpotetaan siten osatyökykyisten, vanhuseläkkeellä olevien, opiskelijoiden ja työeläkkeellä olevien mahdollisuuksia osallistua nykyistä joustavammin työelämään.

Uudistetaan sosiaaliturvaa ja verotusta siten, että työn vastaanottaminen kannattaa aina – myös pienillä tulotasoilla tai keikkatyössä. Poistetaan tarpeettomat byrokratialoukut. Kevennetään työn verotusta. Kehitetään tulorekisteristä myös sosiaaliturvan alusta, jolla varmistetaan eri etuuslajien yhteensopivuus.