Tehdään Suomesta hyvä maa tehdä työtä ja yrittää

Uutiset

Tehdään Suomesta maailman paras maa yrittää. Se ei ole helppo tehtävä, koska lähes kaikki maat haluavat vahvistaa yrittäjyyttä omassa valtiossaan. Yrittäjyys tuo hyvinvointia, luo työpaikkoja ja kasvattaa taloutta. Suomen yrittäjäkannasta suuryrityksiä on 0,2 %. Mikroyrityksiä (1-9 hlöä) on 93,2 % koko yrittäjäkannasta. Pk-yritykset luovat uusia työpaikkoja kaikkein eniten. Yrittäjyydestä on tehtävä kiinnostava vaihtoehto. Yrittäjä kantaa aina riskin. Epäonnistumisen seuraukset eivät voi olla kohtuuttomia. Suomen Yrittäjät ovat tehneet listan tavoitteista, joita seuraavalla hallituskaudella tulisi tehdä ja edistää.

Verotus ja julkinen talous

1. Verotus tukee yrittäjyyttä ja yrittäjän riskinottoa sekä yrityksen kasvattamista.
2. Verotuksen painopistettä siirretään välillisen verotuksen suuntaan.

3. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus uudistetaan nettovaral- lisuudesta riippumattomaksi ja yksinkertaisemmaksi. Tämä auttaa ottamaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset yritykset.
4. Eri yritysmuotoja kohdellaan verotuksessa tasapuolisesti,
ja siksi yrittäjävähennys tulee säilyttää.
5. Arvonlisäverollisen toiminnan alaraja nostetaan 20 000 euroon
ja liukuen poistuvan huojennuksen yläraja 50 000 euroon.
6. Julkisen talouden sopeuttaminen aloitetaan
välittömästi leikkaamalla julkisia menoja.
7. Velkavetoisen kysyntäelvytyksen sijaan tehdään rakenne- uudistuksia, jotka nostavat kasvupotentiaalia.
8. Julkinen sektori keskittyy vain ydintehtäviinsä. Liian laajalle levittäytyneenä se estää kansantalouden vaurastumista.

Työelämä ja sosiaaliturva

9. Työelämän lainsäädännön kehittämisessä strategiseksi tavoitteeksi otetaan työllistämisen helpottaminen ja työllisyysasteen nostaminen.

10. Kaikille yrityksille säädetään lakisääteinen toisin sopimisen oikeus eli mahdollisuus sopia työehtosopimuksista poiketen.

11. Kaikki sopimisen kiellot poistetaan työelämän sääntelystä, jotta yritykset ovat yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta.
12. Hyödynnetään etujärjestöjä työlainsäädännön valmistelussa, mutta ei anneta järjestöille veto-oikeutta lainsäädäntöuudistuksiin.

13. Joustavoitetaan työlainsäädäntöä mahdollistamalla sopiminen sunnuntai- ja ylityökorvauksista työnantajan ja työntekijän välillä, luopumalla takaisinottovelvollisuudesta ja säätämällä ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi.

14. Maahanmuuttajien integrointi otetaan työvoimapolitiikan painopisteeksi.
15. Toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus siten, että työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa.

16. Toteutetaan yhdenvertaisuutta lisäävä ansioturvareformi sekä porrastetaan ja lyhennetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
17. Uudistetaan perhevapaajärjestelmä parantamaan naisten asemaa työmarkkinoilla, lisäämään joustavuutta ja huomioimaan yrittäjätyön erityispiirteet.
18. Uudistetaan työllisyysrahaston ja työeläkeyhtiöiden hallintoa siten, että kaikki rahoitukseen osallistuvat huomioidaan ja keskusjärjestöiltä otetaan oikeus valita edustajia yhtiöiden omistajien ohi.

Yrityslainsäädäntö

19. Vähennetään yrityksille lainsäädännöstä johtuvia kustannuksia
25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Otetaan käyttöön yksi kahdesta -työkalu kaikilla hallinnonaloilla: jos uusi sääntely aiheuttaa lisäkustan- nuksen, on toisaalla vähennettävä kustannuksia kaksinkertainen määrä.

20. Maksuaikoja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan yrittäjien suojan parantamiseksi.
21. Selvitetään laajasti yrittäjän uuden alun esteenä olevat luvan- varaisten elinkeinojen edellytykset sekä muut lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöistä johtuvat yrittämisen esteet.
22. Turhien konkurssien välttämiseksi edesautetaan yritysten pääsyä varhaisen vaiheen tervehdyttämiskeinojen piiriin. Luodaan kansallinen early warning -järjestelmä ja mahdollistetaan pienimmillekin yrityksille pääsy yrityssaneerausjärjestelyn piiriin.7

23. Helpotetaan konkurssiin joutuneen yrittäjän uutta mahdollisuutta työllistää itsensä yrittäjänä. Selvitetään mahdollisuus yhdistää konkurssi- ja velkajärjestely samaan tai peräkkäisiin prosesseihin yrit- täjän uuden alun nopeuttamiseksi.

24. Lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja. Tehdään lainsäädäntöä, joka mahdollistaa aloittavalle yrittäjälle oikeuden saada yritystoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömät perus- palvelut, ml. pankki-, vakuutus-, tietoliikenne- ja telepalvelut.

Kilpailupolitiikka

25. Panostetaan kilpailullisuuden lisäämiseen ja reiluuteen.
26. Edistetään pienten ja keskisuurten yritysten parempaa pääsyä julkisiin hankintoihin panostamalla hankintaneuvontaan ja jakamalla hankinnat pienempiin osiin.
27. Avataan julkista palveluntuotantoa yrittäjyydelle hyödyntämällä monituottajamallia.
28. Vähennetään kuntien ja valtion elinkeinotoimintaa, joka vie tilaa yrittäjyydeltä ja tuhlaa veronmaksajien rahaa.

Osaaminen ja koulutus

29. Varmistetaan työpaikalla tapahtuvan oppi- tai koulutussopimus- muotoisen koulutuksen tukemiseen riittävät oppilaitosten tuki- ja ohjaus- resurssit.
30. Parannetaan nuorten oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta työnantajille porrastamalla oppisopimuksen aikainen palkkaus vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.

31. Otetaan koulupudokkuuden ehkäisemiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi käyttöön oppivalmiusmalli, jonka ytimessä
on yksilöllisesti joustava perusopetus.
32. Mahdollistetaan korkeakoulututkinnon tai sen osien suorittaminen joustavasti eri korkeakoulujen tarjontaa hyödyntäen ja tunnustaen myös muualla kertynyt osaaminen.

33. Mahdollistetaan maahanmuuttajille myös englanninkielinen kotoutumiskoulutus, jotta kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuu.

Innovaatiot, digitalisaatio ja kansainvälistyminen
34. 
Käynnistetään kansallinen yrityskentän digitaalisen uudistumisen ohjelma.8

35. Nostetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vahvistamalla yrityksille suun- nattua julkista TKI-rahoitusta ja huolehtimalla perus- ja soveltavan tutkimuksen rahoituksen riittävyydestä.

36. Siirretään julkisten yritystukien painopistettä liiketoimintaa säilyttävistä tuista liiketoimintaa uudistaviin TKI-tukiin.
37. Vakiinnutetaan innovaatioseteli osaksi Business Finlandin startup- ja pk-yritysten rahoitusinstrumentteja.

38. Business Finlandin riittävä ja ennakoitava rahoitus turvataan. Yritysten kansainvälistymistä tukevat yhteishankkeet,
kuten messuosastot ja vientirenkaat, otetaan mukaan
Business Finlandin rahoitustuotteisiin.

Liikenne, energia ja ilmasto

39. Taataan riittävä rahoitus liikenneverkon perusväylänpidolle
ja kansantaloudellisesti kannattaviin investointeihin.
40. Edistetään kivihiilestä luopumista voimakkaammalla verotuksella.

41. Siirretään energiatukien painopistettä kohti
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
42. Toteutetaan kustannustehokkaita ja vapaaehtoisia tapoja pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden edistämiseen.

Lue lisää https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/kasvasuomi_tavoiteohjelma2019.pdf