Sivistyspolitiikan verkoston blogiteksti: Monipuolisiin pedagogisiin ratkaisuihin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota korkeakoulutuksessa

Uutiset

”Osaamisen eri tavat muuttuvat ja monipuolistuvat tulevaisuudessa”

Tulevaisuudessa nousee esille entistä yksilöllisemmät ja monipuolisemmat pedagogiset ratkaisut korkeakoulutuksen saralla opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Monipuolisten pedagogisten ratkaisujen avulla voidaan tukea entistä paremmin opiskelijoiden oppimista, valmistumista, työntekoa opiskelun ohessa (osaamisperusteisuus) ja jaksamista. YTHS:n tekemän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2016 mukaan stressiä aiheutti vaikeus saada otetta opiskelusta. Opiskelijoiden psyykkiset ongelmat ovat myös tasaisesti kasvaneet vuodesta 2000 lähtien (Kunttu, Pesonen & Saari, 2016).

Opiskelijat oppivat eri tavoin ja lähtökohdatkin voivat olla hyvinkin erilaisia. Osa oppii parhaiten tekemällä tai kuuntelemalla ja osa hyötyy verkkokursseista. Opintokokonaisuuksia suunniteltaessa ja tutkintojen rakenteita sekä opetussuunnitelmaa kehittäessä erilaisten pedagogisten ratkaisujen mahdollistaminen korostuvat. Tulevaisuudessa myös osaamisen eri tavat muuttuvat ja monipuolistuvat. OEF:n (osaamisen ennakointifoorumin) mukaan tulevaisuudessa tutkintoperusteinen oppiminen on vain osa osaamisen kehittämistä ja jatkuvan oppimisen reformi etenee. Uudenlaisia osaamisen kehittämistapoja tarvitaan ja erilaisia oppimisympäristöjä mm. etä-, monimuoto- ja virtuaaliopetus, vertaisoppiminen, sidosryhmäoppiminen, alan työntekijöiden yhteiset oppimisprosessit, opiskelijoiden opinnäytetöihin liittyvä osaamisen vaihto ja mentorointi. (Osaaminen 2019.)

Opintojaksot, joissa oppiminen on liitetty osaksi työelämäjaksoja, joissa opiskelija saa yksilöllistä ja vastavuoroista ohjausta on osoitettu tukevan oppimista. Kuitenkin tutkimuksissa on noussut esille, että työssä oleva aika, resurssit ja työntekijöiden pedagogisten työkalujen puute voivat rajoittaa opiskelijan saamaa ohjausta työelämässä. (Virtanen, Tynjälä & Etäläpelto, 2014.) Tärkeässä roolissa työpaikoilla ovat opiskelijan mentorit/ohjaajat mutta myös korkeakouluopettajien tiedot työelämän nykyisistä trendeistä sekä pedagogiset taidot (ohjaaminen) korostuvat. Yhteistyö ja yhteiset täydennyskoulutustilaisuudet korkeakoulusektorin ja työelämän mentorien/ohjaajien kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä, joista kaikki hyötyvät. Opiskelijoiden kuuleminen ja opetushenkilöstön sekä opiskelijoiden välinen vuorovaikutus ja opiskeluilmapiiri vaikuttavat omalta osaltaan myös opinnoissa jaksamiseen ja opintojen edistymiseen.

Tulevaisuudessa aikaan ja paikkaan sitoutumattomat oppimismahdollisuudet lisääntyvät ja opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kehittyvät. Aiemman osaamisen tunnistaminen edistää opiskelijoiden motivaation ja opintotyytyväisyyden lisääntymistä sekä vähentää turhautumista. (Rantanen, 2015.) Osaamisen tunnistamisen kautta opiskelijan kyky rakentaa opintopolkua ja työuraa myös vahvistuvat. Tutkimuksen mukaan aiemmin hankitusta osaamisesta hyväksi lukuja saaneista yliopisto-opiskelijoista 46,2% ja ammattikorkeakoulussa opiskelevista 56,4% koki, että tunnustaminen oli nopeuttanut myös opintojen etenemistä (Mäkinen-Streng, Ojala ja Haltia, 2017).

Jatkuvan oppimisen edistäminen ja mahdollistaminen edellyttävät koulutusorganisaatioilta ja työnantajilta yhteistä suunnittelua. Myös kannustuskeinoja ja keskustelua oppimisesta sekä siihen innostamisesta tarvitaan jatkuvan oppimisen edistämiseksi, jotta osaaminen kehittyy yhteiskuntamme tarpeiden mukaisesti.

Kirsi Siira
Korkeakoulutus, tutkimus ja TKI -vaikuttajaryhmän puheenjohtaja
Kokoomuksen sivistyspolitiikan verkosto

Kunttu, K., Pesonen, T. & Saari, J. (2016). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48.
Mäkinen-Streng, M., Ojala, K. & Haltia, N. (2017). Opitulle tunnustusta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT) yleisyys, käytännöt ja kokemukset korkeakouluopiskelussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017, 35.
OPH (2019). Osaaminen 2019. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Opetushallitus
Rantanen, S. 2015. Korkeakouluopintojen edistäminen opiskelijoiden näkökulmasta. Ohjaus, opetus ja tutkintojen rakenne ammattikorkeakouluopintoja hidastavina ja nopeuttavina tekijöinä. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen progradu-tutkielma.
Virtanen, A., Tynjälä, P. & Eteläpelto, A. (2014). Factors promoting vocationals students learning at work. Study on student experiences. Journal of Education and Work, 27 (1).