Ehdotuksia investointien vauhdittamiseen

Uutiset

Kokoomuksen ”turbonapit”: ehdotukset investointien vauhdittamiseen

Suomi häviää selkeästi maaottelun Ruotsille uusissa investoinneissa. Kun Suomessa kokonaisinvestoinnit koneisiin, laitteisiin ja TKI-toimintaan ovat 9 prosenttia bruttokansantuotteesta, on naapurissa vastaava luku 14.

Investoimme kolmanneksen vähemmän kuin Ruotsi. Investointimme uuteen pääomaan riittävät tällä hetkellä juuri ja juuri ylittämään pääoman kulumisen. Ruotsin lisäksi häviämme myös muille verrokkimaillemme. Finanssikriisin jälkeiset vaikeimmat vuodet ovat takana, mutta ennusteet eivät povaa investointien vauhdittumista. (1)

Hyvinvointimme pohja on rapistumassa, jos yksityisiä investointeja ei saada käännettyä Suomessa kasvuun. Jos suomalaisten yritysten koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä työntekijöiden osaaminen rapistuvat vähenevien investointien myötä, tuottavuuden kasvu heikkenee. Tuottavuuden kasvu on edellytys suomalaisten elintason nousulle, talouskasvulle ja palveluiden kestävälle rahoitukselle.

Kokoomus pitää hyvänä, että valtiovarainministeri Lintilä on asettanut kansliapäällikkö Hetemäen selvityshenkilöksi kartoittamaan ”turbonappeja” eli investointeja vauhdittavia toimia, jotka voitaisiin sisällyttää hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Kokoomus toivoo Suomen vuoksi, että Hetemäen esityksiä ei piiloteta valtioneuvoston kirjahyllyyn, vaan esitykset julkaistaan ja pannaan päättäväisesti budjettiriihessä toimeen.

Kokoomus on valtavan huolissaan suomalaisten hyvinvoinnin perustasta, ja siksi haluamme julkaista myös omat ehdotuksemme hallituksen käyttöön. Olemme valmiita tukemaan hallitusta kaikissa vaikuttavissa toimissa, joilla parannetaan suomalaista investointiympäristöä.
Investointeja ei voida kestävästi vauhdittaa yksittäisillä tempuilla, vaan yrityksille on luotava pitkäjänteisesti kannustava ja suotuisa investointiympäristö. Suomen on oltava maa, joka on sekä verotuksen että sääntelyn osalta ennustettava ja vakaa ympäristö. Maa, jossa riskinotto ja investoiminen nähdään houkuttelevana.

Millä toimilla tavoitteeseen päästään? Kokoomus katsoo, että yritykset ovat itse parhaita asiantuntijoita kertomaan investointien pullonkauloista. Kun pk-yrityksiltä kysytään suurinta yksittäistä ongelmaa, kärkihaasteeksi nostetaan pätevän työvoiman puute (2). Osin ongelmaa selittää suhdannetilanne, mutta taustalla vaikuttavat varmasti myös työikäisen työvoiman supistuminen ja laajemmin työmarkinoiden kohtaanto-ongelmat.

Myös työelämäprofessori Vesa Vihriälä nostaa tuoreessa arviossaan Suomen supistuvan työvoiman keskeiseksi syyksi investointien alhaisuudelle (3). Työvoiman kehitys ja investoinnit riippuvat toisistaan. Supistuva työvoima supistaa myös investointeja. Esimerkiksi uutta tuotantolaistosta ei kannata rakentaa, jos osaavan työvoiman saatavuudesta ei ole varmuutta. Suomen ja Ruotsin investointiaktiivisuuden eron yksi todennäköinen syy on Ruotsin kasvava ja Suomen supistuva työvoimanäkymä.

Työvoiman riittävyyden ohella on pidettävä myös huolta työntekijöiden korkeasta osaamisesta. Osaava henkilöstö lisää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Myös yleisesti on huolehdittava siitä, että verotus ja sääntely eivät muodosta kilpailuhaittaa kotimaisille yrityksille suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin.

Valtion keinot vauhdittaa yksityisiä investointeja julkisilla investoinneilla ovat rajalliset. Rinteen hallitus kutsuu valtion omaisuusmyyntituloilla rahoitettavia menoja tulevaisuusinvestoinneiksi. Vaikka useat kohteet ovat sinänsä kannatettavia, ei niitä voida pitää todellisina investointeja, jotka pitkäaikaisesti vaikuttaisivat positiivistesti kasvuun ja vauhdittaisivat yksityisiä investointeja. Kokoomus osoittaisi miljardin korkeakoulujen pääomittamiseen ja kaksi miljardia nopeiden junayhteyksien toteutukseen. Lisäksi korottaisimme pysyviä TKI-panostuksia 300 miljoonalla karsimalla vastaavasti ympäristölle haitallisia ja kilpailua vääristäviä yritystukia. Nämä olisivat todellisia tulevaisuustekoja kestävän talouden, ilmaston ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Uutena keinona haluamme nostaa keskusteluun yritysten poisto-oikeuksien vapauttamisen. Tuoreet tutkimustulokset antavat lupaavia viitteitä siitä, että joustavoittamalla yritysten poistojen tekemistä parannettaisiin kohdennetusti yritysten investointikannustimia. Tarvitsemme käyttöön kaikki vaikuttavat toimenpiteet, joilla saamme investoinnit kasvuun ja kurottua kiinni eroa suhteessa Ruotsiin.

Kannustava ja vakaa toimintaympäristö

Vapautetaan poisto-oikeudet

Kannustetaan yrityksiä kiihdyttämään kone- ja laiteinvestointeja vapauttamalla poisto-oikeudet eli sallimalla yritysten vähentää verotuksessa investointikustannukset nykyistä nopeammin. Tuore kansainvälinen tutkimus on osoittanut poisto-oikeuksien joustavoittamisen olevan tehokas investointikannustin (1). Etla selvittää parhaillaan poisto-oikeuksien vapauttamisen vaikutuksia Suomessa. Hallituksen tulisi selvityksen valmistuttua ottaa keskeiset suositukset käyttöön.

Kilpailukykyinen verotus

Yrittämisen ja omistamisen verotusta ei pidä kiristää. Talouskasvua ei saa vaarantaa kokonaisveroastetta kiristämällä. Haitta- ja päästöverojen kasvavilla tuotoilla on vastaavasti kevennettävä työn ja yrittämisen verotusta. Hallituksen päätös heikentää kotitalousvähennystä on esimerkki huonosta tempoilevasta lainsäädännöstä, ja päätös tulisi perua. Yhteisöveroa on oltava valmius laskea kansainvälisen kilpailutilanteen muuttuessa. Osinkoverotuksen neutraalisuutta tulisi edistää selvittämällä mallia, jossa luovutaan yrityksen nettovarallisuudesta riippuvasta osinkojen verokohtelusta. Lisäksi on turvattava sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset sekä kotimaista omistajuutta vahvistavan osakesäästötilin käyttöönotto.

Nopeisiin junayhteyksiin kahden miljardin panostus

Nopeat ja sujuvat junayhteydet kaupunkien välillä parantaisivat koko Suomen kilpailukykyä tehostaen tavaroiden ja ihmisten liikkumista. Hallituksen tulisi käyttää suunnittelemistaan omaisuusmyyntituloista kaksi miljardia nopeiden ratayhteyksien hankeyhtiöiden pääomittamiseen. Pääomitus mahdollistaisi hankkeiden nopean käynnistyksen. Yleisesti on tärkeää, että Suomessa sitoudutaan pitkäjänteiseen parlamentaariseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja ollaan valmiita kokeilemaan myös uusia tapoja infrahankkeiden rahoituksessa.

Edistetään reilua paikallista sopimista

Kun luottamus on kunnossa, yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella. Paikallista sopimista on laajennettava ja sopiminen on mahdollistettava myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Luottamusvaltuutetulla on oltava tuki ja osaaminen paikalliseen sopimiseen saatavilla. Työehtosopimukset määrittelisivät jatkossakin työsuhteen minimiehdot. Muilta osin asioista voitaisiin sopia paikallisesti. Jos yhteistä ymmärrystä ei löydy, noudatettaisiin työehtosopimusta. Työehtosopimusten neuvottelijaosapuolten tulisi aina vastuullisesti huomioida myös kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen.

Jatketaan norminpurkua

Jatketaan norminpurkutyötä, lupaprosessien sujuvoittamista ja toteutetaan yhden luukun periaate elinkeinotoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alkutuotannon toimintaedellytysten edistämiseksi. Lakimuutoksiin pitää aina liittää yritysvaikutusten arviointi. Yksi yhdestä -periaatteen mukaisesti jonkin alan sääntelyn kiristyessä tulee aina arvioida mahdollisuuksia keventää sääntelyä toisaalla. Tempoilevaa lainsäädäntöä ja kansallista ylisääntelyä elinkeinotoiminnassa pitää välttää. Esimerkiksi tulorekisteriä on edelleen kehitettävä niin, että pienyrittäjien hallinnollinen taakka vähenee.

Lisätään rehtiä kilpailua

Poistetaan yritysten välisen kilpailun esteitä, avataan markkinoita ja helpotetaan markkinoille pääsyä. Vahvistetaan EU:n sisämarkkinoita ja edistetään uusien kauppasopimusten solmimista. Vahvistetaan kilpailuviranomaisten resursseja valvoa rehdin kilpailun toteutumista. Edellytetään julkisilta tilaajilta vastuuta hankintojen yhteydessä huolehtia myös markkinoiden toimivuudesta. Kunta- tai valtio-omisteiset yhtiöt eivät saa vääristää kilpailua markkinoilla.

Työvoiman saatavuudesta huolehtiminen

Työhön kannustava sosiaaliturva

Uudistetaan perusturvaa kokoomuksen yleistukimallin pohjalta kannustavampaan ja velvoittavampaan suuntaan. Parannetaan yritysten työvoiman saatavuutta tekemällä lyhyempienkin työkeikkojen vastaanottaminen työttömällä houkuttelevammaksi. Töitä on tehtävä, jos töitä on tarjolla.
Helpotetaan ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja luovutaan saatavuusharkinnasta.

Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Vahvistetaan reilujen työehtojen noudattamisen valvontaa. Kokoomus tukee hallitusohjelman tavoitetta jatkaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden oleskelulupaa kahdella vuodella valmistumisen jälkeen. Muutos pitäisi saada nopeasti voimaan. Oleskelulupakäytäntöjä tulee edelleen sujuvoittaa. Tavoite on, että työluvan saa viikossa.

Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta

Tuetaan koulutussopimuksen käyttöä huolehtimalla ammatillisen koulutuksen riittävistä tuki- ja ohjausresursseista. Tehdään oppisopimuksesta yrittäjille houkuttelevampi vaihtoehto sallimalla palkan kehittyminen joustavammin osaamisen kertyessä. Vahvistetaan palkkatuella työnteon merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa. Edistetään työvoiman liikkuvuutta rajoittamalla turhia kilpailukieltosopimuksia.

Tuottavuudesta ja osaamisesta huolehtiminen

Pääomitetaan korkeakouluja miljardilla

Rinteen hallitus on hajauttamassa valtion omaisuusmyynneistä saatavat tulot yli sataan eri kohteeseen. Kokoomus pääomittaisi korkeakouluja miljardilla siirtämällä valtion omaisuutta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Tämä olisi oikea tulevaisuusteko, joka vahvistaisi suomalaista osaamista pitkälle tulevaisuuteen. Korkeakoulujen pääomittamisella vahvistetaan korkeakoulujen omaa rahoitusasemaa. Tuotot olisivat vapaasti korkeakoulujen käytettävissä. Pääomittaminen vahvistaa korkeakoulujen autonomiaa ja tukee korkeakoulujen omia uusia tutkimuksellisia avauksia. Korkeakoulumiljardi voitaisiin yhdistää myös yksityisen pääoman keräämiseen.

Lisätään pysyviä TKI-panostuksia

Meidän on tehtävä suunnitelmallisesti työtä tutkimus, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamiseksi 4%:iin bruttokansantuotteesta. Tämä edellyttää, että valtion TKI-panostukia olisi korotettava asteittain vaalikauden aikana niin, että vaalikauden lopussa tasokorotus on yhteensä 300 miljoonaa. Rahoitus saadaan vähentämällä vastaavasti haitallisia yritystukia. Lisäksi on tuettava uusien osaamiskeskittymien syntyä yksityisten TKI-investointien kasvattamiseksi. Lisäpanostus on vastaus myös ilmastonmuutoksen ja ikääntyvän väestön kasvavan palvelutarpeen synnyttämiin haasteisiin, joiden ratkaisemiseen tarvitsemme uusia terveys- ja ympäristöteknologian innovaatioita.

Luodaan jatkuvan oppimisen malli ja nostetaan osaamistasoa

Muuttuvassa työelämässä mukana pysymistä tuetaan luomalla kattava jatkuvan oppimisen malli. Jokaisella on oltava mahdollisuus ylläpitää ja päivittää osaamistaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaksi. Hyvät perusvalmiudet ja vahva peruskoulutus turvaavat mahdollisuuden myös jatkuvalle oppimiselle ja osaamistason nousulle. Tällä luodaan edellytykset tulevaisuuden kasvulle ja työllisyydelle. Oman osaamisen päivittämisen on oltava joustavammin mahdollista elämäntilanteesta tai pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarvitsemme jatkuvan oppimisen mallin, jossa vastuuta on sekä työntekijällä, työnantajalla että julkisella vallalla. Hallituksen tulisi käynnistää mallista pikaisesti parlamentaarinen valmistelu.

Viite 1
Viite 2
Viite 3