Talous kasvuun, päästöt laskuun – Kestävällä uudelleenrakennuksella kriisin yli

Uutiset

Hyväksytty kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa 12.5.2020

Koko yhteiskuntamme tarvitsee uudelleenrakennusta.

Suomi on matkalla taantumaan tai jopa lamaan. Yritysten maksuvalmiuden turvaamisen jälkeen on katsottava tulevien vuosikymmenten päähän. Nyt on tärkeä varmistaa, että nousemme kuopasta kestävällä tavalla. Edellisen finanssikriisin jälkeen maailmalla tartuttiin elvytyspaketteihin, joissa kestävän kehityksen periaatteet jäivät sivuun. Monet maat elvyttivät perinteistä savupiipputeollisuutta, samalla kun maailmalla nousi uusia kivihiilivoimaloita. Sama ei voi toistua enää. Meidän on otettava opiksi edeltävien kriisien virheistä.

Pandemiat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja. Näimme terveyskriisin aikana, että ennaltaehkäisy on parasta lääkettä. Sama periaate pätee ilmastotyössä. Tiedämme tutkimustiedon valossa, että on paljon helpompaa ja taloudellisesti järkevämpää pyrkiä hillitsemään lämpötilan nousua ennalta, kuin sopeutua lopulta pakon edessä ilmastonmuutoksen vääjäämättä tuomiin muutoksiin.

Pandemiat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja.

Nousemme uudelleen yhdessä ja vahvempina. Uudelleenrakentaminen on mahdollisuus tehdä asioita paremmin ja fiksummin. Päästöjä voidaan vähentää kestävästi niin, että talous kasvaa eikä tavallisten suomalaisten kotien elämä muutu hankalammaksi. Päästöjen vähentäminen luo parhaimmillaan uusia työpaikkoja ja varmistaa perinteisen teollisuuden kilpailukyvyn. Moninkertaistamme työmme panoksen myymällä insinööriosaamisemme puhtaiden ratkaisujen osalta Kiinan ja Intian kokoisille markkinoille. Suomalainen vientiteollisuus pärjää hyvin ympäristövertailuissa ja tuottaa ilmastomyönteisiä tuotteita. Useat toimialat ovat tehneet jo tiekartat siirtymisestä vähähiiliseen tuotantoon. Haluamme tukea kehitystä oikeaan suuntaan.

Päättäjien tehtävä on toimia kaikilla alueilla turvallisuuden tunnetta vahvistaen. Kokoomuksen mielestä se tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset voivat luottaa ilmastopolitiikkaan pitkäjänteisyyteen. Ottamalla käyttöön fiksuja keinoja ja hyödyntämällä uutta teknologiaa, voimme taata hyvinvoinnin ja vapaan elämän Suomessa tulevaisuudessakin.

Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pystymme vähentämään saastuttavan energian tuontia kotimaisilla kestävillä investoinneilla. Käytimme esimerkiksi vuonna 2012 yli 4 prosenttia bruttokansantuotteestamme ulkomailta tuotuihin energiatuotteisiin. Kyseisestä päästörahtauksesta aiheutui maallemme 8,5 miljardin lasku. Tuomme tämän lisäksi jopa miljardien eurojen edestä ulkomaista energiateknologiaa, vaikka innovaatiomme, koulutuksemme ja osaamisemme ovat maailman huippua.

Historiallinen hetki on mahdollisuus historiallisille investoinneille.

Vuosittaisen miljardikysynnän suunta on muutettavissa. Pystyisimme suuntaamaan miljardien energiakysynnän täysimääräisesti Suomeen vuoteen 2050 mennessä. Kunnianhimoisimpien arvioiden mukaan Suomella olisi mahdollista luoda yhteensä 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Esitämme toimenpideohjelmassamme keinoja, joilla vahvistettaisiin investointeja ja työllisyyttä. Suomalaisten yritysten kilpailukyky saisi kaipaamansa piristysruiskeen kasvavilla energiatehokkuuden ja avautuvilla uuden energian markkinoilla. Yrityksillemme tarjoutuisi merkittäviä mahdollisuuksia globaalisti kasvavalla sektorilla, kun kotimarkkinat saataisiin tukemaan markkinoille pääsyä.

Historiallinen hetki on mahdollisuus historiallisille investoinneille. Talouden elpyminen tai hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 eivät tapahdu selvityksillä tai työryhmillä, vaan teoilla. Nyt on aika kytkeä talouden kasvu irti päästöjen kasvusta. Me olemme valmiita kääntämään seuraavan sivun historiassa.

1. Puhtaan energian paketti

Kokoomus haluaa korvata öljyn, hiilen ja energiaturpeen puhtailla ja edullisilla ratkaisuilla. Sähkötuotantomme päästöttömyys nousee Olkiluoto 3:n myötä 85 prosenttiin. Meidän on aika kohdistaa katseemme lämmityksen päästöjen laskemiseen. Lämmön tuotannossa on valittavana useita fossiilivapaita tuotantotapoja, kun erilaiset maalämpöratkaisut ja hukkalämpöjen kerääminen tekevät läpimurtoa. Sen lisäksi puhtaaseen energiaan nojautuvat ratkaisut ovat kilpailukykyisiä. Esimerkiksi tuulivoima on jo markkinaehtoisesti halvin tapa tuottaa sähköä ilman tukipaketteja. Tuulivoiman pullonkaula onkin enää kaavoitus ja luvitus, jota on joustavoitettava.

Uudet energiatukipäätökset tai investointituet tulee kohdentaa ainoastaan päästöjä vähentäville ratkaisuille, kuten teknologioille, jotka perustuvat muuhun kuin polttamiseen. Pohjoismaissa on poikkeuksellisen suuret mahdollisuudet metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Samalla on tiedostettava, ettei bioenergialla voida tuottaa kestävästi kaikkea öljyllä, kaasulla, hiilellä ja turpeella nyt tuotettavaa energiaa. 2030-luvulla fossiilista energiaa ja turpeen energiakäyttöä on korvattava pääosin vähentämällä polttamalla tuotetun energian osuutta kokonaisuudessaan.

Esimerkiksi sähkön ylitarjontatunnit ovat lisääntymässä. Näinä tunteina halvalla päästöttömällä sähköllä voidaan tuottaa savukaasuista synteettisiä polttoaineita autoihin ja kierrättää ilmakehässä olevaa hiilidioksidia yhä uudelleen. St1-yhtiön johtama konsortio harkitsee parhaillaan investointipäätöstä tällaisen pilottilaitoksen rakentamisesta Kemiran Joutsenon tehtaan ympärille. Tässäkin tapauksessa paljon riippuu sääntelystä, koska hanke odottaa ennen kaikkea päätöksiä ei-biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kohtelusta verotuksessa ja uusiutuvien polttoaineiden sekoitevelvoitteessa.

Vähäpäästöisen sähkön tarve kasvaa Suomessa rajusti seuraavien vuosikymmenten aikana, mikäli teollisuuden suunnitelmat mittavista päästövähennyksistä toteutuvat. Teollisuuden sähkönkulutus voi kasvaa nykytasosta jopa 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, kun fossiilisia polttoaineita korvataan pitkälti sähköllä. Toisin sanoen Suomeen tarvitaan tuhat uutta tuulivoimalaa ja rinnalle ydinvoimaa. Meidän kannattaa hyödyntää kulutusjoustoautomatiikan lisäksi myös päästöttömän säätövoiman mahdollisuudet esimerkiksi vesivoiman ja pumppuvoimalaitosten avulla.

Energiatuen ehtona on oltava energiatehokkuus ja kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntäminen. Samalla ympäristölle haitallisia tukia tulisi leikata hetimiten vähintään puolella miljardilla.

  • Saatetaan energiayhtiöt irti turpeesta investointiavustuksin.
  • Kohdistetaan 165 miljoonaa euroa turvealueiden vähäpäästöisiä ratkaisuja ja työllisyyttä edistäviin toimiin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Autetaan turvetuottajia oikeudenmukaisuuden nimissä ja tuetaan turvetuotannosta poistuvien alueiden metsitystä.
  • Selkeytetään tuulivoiman sekä sen nopean laajentumisen edellyttämien sähkön kantaverkkoinvestointien rakentamismahdollisuuksia maakuntakaavoissa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Päätetään selkeästä ratkaisusta, jolla tuulivoiman tutkaesteet poistetaan tekemällä tarvittavat lisäinvestoinnit puolustusvoimien tutkiin silloin, kun tutkien kustannukset ovat murto-osa tuulivoimahankkeiden verotuloista ja muista hyödyistä.
  • Otetaan käyttöön kestävien ratkaisujen hankintatuki ja teknologian kilpailutukset. Nostetaan kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukea.
  • Tuetaan raskaan teollisuuden sähköistymistä. Lasketaan sähköveroluokka II EU:n minimiin ja siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit sähköveroluokkaan II. Edistetään vetyä hyödyntävien teknologioiden laajempaa käyttöönottoa.
  • Tuetaan maatalouden energiaomavaraisuutta biokaasuinvestoinnein.
  • Sisällytetään synteettiset polttoaineet osaksi sekoitevelvoitetta.
  • Suhtaudutaan myönteisesti uusien ydinvoimaloiden rakennuslupiin sekä käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin edellyttäen, että Säteilyturvakeskus puoltaa niitä.
  • Uudistetaan ydinenergialaki siten, että laki joustavoittaa pienydinvoimaloiden suunnittelua ja rakentamisen ja lupajärjestelmiä. Pienydinvoimalla voi olla merkittävä rooli kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentämisessä.
  • Varmistetaan kaukolämmön lainsäädännöllä, että kaukolämpöverkosta riippumattomat tuottajat voivat tuottaa päästötöntä lämpöä verkkoon reiluin ehdoin. Poistetaan myös esteet esimerkiksi usean asunto-osakeyhtiön yhteisiltä geolämpöratkaisuilta.
  • Laajennetaan sähkönkäyttäjien oikeutta rakentaa kiinteistön rajat ylittävä sähkölinja. Muutos parantaisi pientuotantoa uusiutuvien energianlähteiden kohdilla ja vahvistaisi asiakkaiden mahdollisuuksia yhteistuotantoon.

2. Kestävän liikenteen tukipaketti

Nyt on otollinen hetki aikaistaa raideinvestointeja palvelemaan kasvua. Kokoomus pääomittaisi raidehankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten perustettuja hankeyhtiöitä miljardi-investoinnein. Nopeat raideyhteydet muuttavat ihmisten liikkumistottumuksia, vähentävät päästöjä ja mahdollistavat ihmisten asumisen eri puolilla Suomea. Investoinnit nopeisiin junayhteyksiin olisivat todellisia ”tulevaisuusinvestointeja”.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää autokantamme nopeampaa uusiutumista eli saastuttavien autojen korvaamista vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla. Nykyinen korkea autovero on aiheuttanut autokaupan vääristymisen. Uusien autojen sijasta kauppa keskittyy vanhempiin, suuripäästöisiin tuontiautoihin. Tämän vuoksi kokoomus esittää autoilun verotukseen rakenteellista muutosta, jossa uusien autojen hankinnan verotuksesta siirrytään asteittain autoilun käytön ja päästöjen verotukseen.

Nyt on otollinen hetki aikaistaa raideinvestointeja palvelemaan kasvua.

Liikenteen sähköistyminen luo kasvumahdollisuuksia Suomelle myös sen edellyttämien akkuteollisuuteen kohdistuvien investointien kautta. Suomella on kaikki edellytykset nousta akkuteollisuuden suurvallaksi, kun teemme tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.

  • Edistetään nopeita junayhteyksiä pohjoiseen, länteen ja itään. Tehdään investointipäätökset heti niiden raideyhteyksien osalta, joissa suunnitteluvaihe sen mahdollistaa. Hyödynnetään maksimaalisesti EU-rahoitus.
  • Siirretään uusien autojen verotus kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun käytön ja päästöjen verotukseen. Autovero poistetaan portaittain 4-5 vuoden kuluessa. Muutos kompensoidaan korottamalla ajoneuvoveroa portaittain siten, että siinä huomioidaan autokaupan dynaamiset vaikutukset sekä arvonlisäveron jääminen Suomeen tuontiautojen määrän merkittävästi vähentyessä.
  • Käyttövoimavero poistetaan kaasu- ja sähköautoilta.
  • Työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan päästöjen mukaan.
  • Uusitaan autojen romutuspalkkiokampanja.
  • Korotetaan kaupunkien joukkoliikennetukea ja nostetaan valtion tukiosuutta hankkeiden rahoituksissa. Kohdennetaan tukea perinteisen joukkoliikenteen lisäksi myös ympärivuotisten kaupunkipyöräjärjestelmien käyttöönottoon sekä ylläpitoon.
  • Vauhditetaan Helsinki-Vantaan kehitystä Green Hubiksi.
  • Tuetaan biokaasu- ja sähkölatausinfran rakentamista.
  • Korotetaan sähköautojen hankintatukea vuoden 2022 loppuun asti.
  • Tuetaan kuljetusyrittäjiä uusimaan ajokalustoaan puhtaampia vaihtoehtoja suosiviksi. Esimerkiksi biokaasun käytöllä on iso potentiaali raskaan liikenteen päästöjen vähentämisessä.
  • Laajennetaan työsuhdematkalipun ja työmatkavähennyksen sekä autoedun käyttöä monipuolisempien ja ympäristöystävällisempien liikkumisvaihtoehtojen lisäämiseksi.
  • Vähennetään liikennepäästöjä lisäämällä etätyön mahdollisuuksia. Edistetään nopeita tieto- ja raideyhteyksiä. Varmistetaan, että raideliikenne hyödyntää etäkokousten ja muun etätyön todennäköisen läpimurron Korona-kriisin jälkeen. Tuetaan etätyöskentelyyn kunnolla räätälöityjen vaunujen pilotointia junaliikenteessä. Edistetään etätyömahdollisuuksia selvittämällä työhuonevähennyksen uudistamista.

3. Kädenojennus kotitalouksien energiaremontteihin ja vauhtia vähähiiliseen rakentamiseen

Energiaremonttien aika on nyt. Kokoomuksen tavoitteena on, että öljyllä erillislämmitetyt talot ja kiinteistöt siirtyvät päästöttömämpiin ratkaisuihin 2020-luvun aikana. Ratkaisujen yleistyminen tarvitsee pikaista kädenojennusta. Pientalojen energiaremontit ovat järkevä tapa tukea arjen ilmastoystävällisempää elämää. Esimerkiksi maalämpöpumppu pienentää lämmityskuluja ja maksaa itsensä nopeasti takaisin jo muutamassa vuodessa.

Kokoomus ehdottaa lainatakauksia ja kotitalousvähennyksen laajempaa käyttöä, jotta muutos olisi jokaisen ulottuvilla. Uudistuksilla varmistetaan, että investointien takaisinmaksuajat lyhenevät merkittävästi. Näin pidämme kaikki mukana.

Energiaremonttien aika on nyt.

Puun pienpoltto tulisijoissa ja puukiukaissa aiheuttaa Suomessa noin kolmanneksen ilmastolle ja ihmisten terveydelle haitallisista pienhiukkaspäästöistä. Suomessa on kehitetty innovaatioita, joilla pienhiukkaspäästöjä voidaan vähentää ja ilmanlaatua parantaa merkittävästi.

  • Kotitalousvähennys on kaksinkertaistettava ja laajennettava määräaikaisesti myös laiteinvestointeihin.
  • Luodaan lainaohjelma, jolla taataan taloyhtiöiden ja kotitalouksien mahdollisuus saada laina energiainvestointeihin.
  • Tuetaan vähähiilistä uudisrakentamista ja otetaan käyttöön tukimuoto asuinkerrosten vähähiilisille korjauksille. Varmistetaan, että rakennusjätteet päätyvät kierrätykseen. Samalla rakennusmääräyksiä muutetaan niin, että hukkalämmön varastoinnit otetaan huomioon korjausrakentamisen yhteydessä.
  • Nostetaan ARA:n myöntämiä energia-avustuksia pienituloisille.
  • Rakennusalan työllisyyttä tuetaan nostamalla ARA:n korkotukivaltuuksia matalasuhdanteessa.
  • Lisätään tietoisuutta tavoista vähentää pienhiukkaspäästöjä ja selvitetään mahdollisuuksia edistää puun puhtaamman ja tehokkaamman palamisen ratkaisujen käyttöönottoa.

4. Tutkimus ja innovaatiotoiminnan uusi vuosikymmen

Edelläkävijäratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton kautta Suomen myönteinen kädenjälki voi olla moninkertainen hiilijalanjälkeemme verrattuna. Sitoudumme karsimaan ympäristölle haitallisia tukia, samalla kun vahvistamme puhtaan teknologian edistyskulkua. Uudet energiatukipäätökset tai investointituet on kohdistettava ainoastaan päästöjä vähentäville ratkaisuille.

Suomessa on luotu paljon ainutlaatuisia innovaatioita esimerkiksi muovin keräykseen, erotteluun, prosessointiin tai uudelleenkäyttöön sekä rakentamiseen, tekstiileihin, energiatehokkuuteen liittyen. Innovaatioiden kaupallistamisessa on vielä otettavissa askeleita. EU-rahoituksen hakeminen vaatiikin useimmiten, että hanke on sekä teknisesti että taloudellisesti testattu ja että siihen on jo sitoutuneena yksityistä sijoituspääomaa. Monet muut Euroopan maat ovat luoneet EU-rahoituksen turvaamiseksi saamiseksi omia hankekehittämöitä.

Esimerkiksi mainituilla synteettisillä polttoaineilla on mahdollista uudistaa niin maailman energia-ala kuin liikenne. Lappeenrannassa kyettiin todistamaan ensimmäisenä maailmassa, että prosessi on teknisesti mahdollinen. LUT:N ja VTT:n tutkijaryhmät kykenivät tekemään pilottilaitteistoillaan synteettistä bensiiniä ilmasta.

  • Nostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2025 mennessä.
  • Tuetaan synteettisten polttoaineiden sekä pienydinenergian tutkimusta ja tuotekehitystä osana TKI-investointeja.
  • Suunnataan tukea yritys- ja innovaatiopolitiikassa cleantech-yritysten synnyttämiseen ja tukemiseen kotimaisen hankekehittämön kautta.

5. Kestävän kasvun verouudistus

Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia sekä kannustimia arjen kestäviin valintoihin. Meidän on tehtävä viimeistään nyt verotuksen kokonaisuudistus, jossa verotuksen painopiste siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen. Euroopan komissio, Maailmanpankki ja OECD ovat suositelleet, että valtiot toteuttaisivat kokonaisvaltaisia kestävän kehityksen verouudistuksia päästöjen vähentämiseksi.

Kokoomus esitti jo vaihtoehtobudjetissaan verouudistusta, jonka kokoluokka olisi ollut vuositasolla miljardin euron suuruinen.

Kokoomus esitti jo vaihtoehtobudjetissaan verouudistusta, jonka kokoluokka olisi ollut vuositasolla miljardin euron suuruinen. Ilmastokriisin on oltava talous- ja veropolitiikan keskiössä. Siksi ehdotamme, että hallitus lähtisi toteuttamaan verouudistusta, jonka suuruus olisi vähintäänkin miljardi euroa. Esimerkiksi Sitra on esittänyt kestävän kehityksen verouudistuksen kokoluokaksi jopa seitsemää miljardia euroa. Muutoksessa on pidettävä kiinni sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kokonaisuus on toteuttava niin, että ilmastotoimien lasku ei jakaannu epäreilusti.

  • Valmistellaan verotuksen kokonaisuudistus vuoteen 2022 mennessä.

6. Takaisin kansainvälisiin ilmastopöytiin

Koronakriisi on ajanut globaalin ilmastodiplomatian tauolle, kun kansallisvaltiot ovat käpertyneet vahvemmin sisäänpäin. Glasgow’n ilmastokokous päätettiin siirtää jo tältä vuodelta seuraavalle vuodelle ja myös Kunmingin biodiversiteettikokous on siirtynyt myöhempään ajankohtaan.

Samaan aikaan Suomi ja EU ovat käynnistäneet ennennäkemättömiä elvytysohjelmia yritysten maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Green Dealin, ensimmäisiä aloitteita on Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma ja sen yhteydessä perustettava oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi ja rahasto. Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman tarkoituksena on mobilisoida vähintään 1 000 miljardia euroa päästöjen vähentämiseen. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla suunnataan puolestaan 100 miljardin euron arvosta rahoitusta alueille, joihin siirtymä vaikuttaa eniten.

Suomi voi olla ilmastotoimissa edelläkävijä ja se on meille myös valtava kaupallinen mahdollisuus. Emme kuitenkaan ratkaise ilmastonmuutosta omilla toimillamme, vaan myös muita maita on edellytettävä tekemään osansa. Kokoomus ajaa päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Suomi voi olla ilmastotoimissa edelläkävijä ja se on meille myös valtava kaupallinen mahdollisuus.

Tavoitteenamme on saattaa päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan. Kokoomuksen visio on mahdollisimman yhtenäinen päästöhinnoittelu valtioiden ja hyödykkeiden rajojen yli. Sitä kohden kuljetaan laajentamalla EU:n päästökauppaa (esim. kiinteistöjen lämmitys ja liikenne) ja pyrkimällä EU:n ja muiden alueellisten päästökauppamarkkinoiden välisen kaupankäynnin mahdollistamiseen.
Siksi Kokoomus kannattaa EU:n ulkorajoille hiilitullien tapaisia tasausmekanismeja, jotka estävät epäreilun hyödyn sellaisilta tuontitavaroilta, joiden tuotannon päästöistä ei ole maksettu. Hiilitullin kautta voitaisiin myös sitouttaa EU:n ulkopuolisia kauppakumppaneita yhteisiin globaaleihin ilmastolinjauksiin.

  • EU:n vuoden 2030 päästöjen vähentämistavoite on nostettava 55 prosenttiin (nyk. 40 % vuoden 1990 tasosta) ja lisävähennys on ohjattava pääosin päästökauppasektorille.
  • Otetaan käyttöön hiilitullit WTO-sääntöjen mukaisesti ja GATTn ympäristöpoikkeusta soveltaen.
  • Hyödynnetään täysimääräisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoitusinstrumentteja.
  • Huomioidaan teknologianeutraliteetti EU:n kestävässä rahoituksessa.