Petteri Orpo: “Korona ei ole lomaillut – tarvitsemme tekoja”

Uutiset

Hyvät ystävät, Facebook-lähetyksen seuraajat ja median edustajat,

Kesän aikana arki otti monta askelta kohti normaalia. Ravintolat avasivat ovensa. Olemme voineet matkustella kotimaassa ja vähän muuallakin. Tavallisten asioiden paluu on tuntunut hyvältä.

Korona ei valitettavasti ole lomaillut, tartunnat ovat maailmalla vain lisääntyneet.

Me suomalaiset onnistuimme torjumaan koronan ensimmäisen aallon – täällä otettiin ohjeet vakavasti.

Nyt kynnyksellä on jo taudin toinen aalto. Meidän on tehtävä kaikki mahdolliset toimet, jotta Suomi ei toistamiseen mene kiinni. Se olisi kova paikka taloudellisesti ja inhimillisesti.

Tänään en kuitenkaan halua puhua suojamaskeista, en hallituksen testaa, jäljitä ja eristä -strategian nilkuttamisesta, enkä hallituksen sisäisestä sekoilusta matkustajien pakkokaranteenin kanssa.

Minulla on hallitukselle, pääministerille ja ministeri Kiurulle yksinkertainen viesti: Laittakaa nämä nyt vain kuntoon!

Tänään haluan puhua siitä, mitä meidän on tehtävä nyt, jotta koronakriisin jälkeinen huominen on suomalaisille parempi.

Suomen selviytymisessä ei ole kysymys vain akuutin kriisin hoidosta. Korona muuttaa koko maailmaa pysyvästi, vaikka vielä emme tiedä, kuinka syvä muutos on. Siksi meidän pitää yrittää ymmärtää muutosta. Ilman ymmärrystä emme pysty tekemään oikeita ratkaisuja. Sillä selvää on vain se, että ratkaisuja on tehtävä.

Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko otamme asiat omiin käsiimme tai ajelehdimme kuin lastu laineilla.

Nostan nyt esiin neljä aluetta, joissa tekoja on välttämätöntä tehdä heti:

  1. Hyvinvointia ei ole ilman uusia työpaikkoja.
  2. Meidän on tuotava lisää oikeudenmukaisuutta työelämään.
  3. Meidän on tehtävä kestävää kasvua vauhdittavia uudistuksia.
  4. Elvytysrahojen oikea osoite on osaamisen vahvistaminen.

Hyvät ystävät,

Pari viikkoa sitten pohdiskelin ääneen asioita, joista haluaisin täällä Jyväskylässä puhua.

”Kannattaako sinun taas siitä taloudesta ja työllisyydestä jauhaa”, kysäisi yksi lähipiiristä – kyllästymistään perin huonosti peitellen.

Tiedän, ettei ole mikään yllätys, että Petteri Orpo puhuu työpaikoista. Mutta kerron, miksi niistä on puhuttava.

Yksi kotikaupunkini Turun merkittävimmistä yrityksistä, Meyer Turku, kertoi juuri irtisanovansa 166 henkilöä, koska koronakriisi on muuttanut laivanrakennusteollisuutta dramaattisesti.

Juttelin telakalla työskentelevän miehen kanssa. Hän pelkää, että tämä on vasta alkusoittoa. Hän pelkää, että edessä on pian aika, jolloin sisään ei tule yhtään laivatilausta. Se olisi katastrofi telakan tuhansille työntekijöille. Sitä se on myös tuhansille niille, jotka saavat elantonsa telakan alihankinnasta.

Tapasin stuertin, joka on lomautusten jälkeen juuri päässyt takaisin töihin. Hetken ilo töihin pääsemisestä muuttui nopeasti epävarmuudeksi siitä, kauanko työt jatkuvat.

Maailmantalouden näkymä on sakeaa sumua. Emme tiedä vielä, miten paljon lisätuhoa korona tekee. Jo nyt Yhdysvaltain talous on sukeltanut, ja meidän tärkeät kauppakumppanimme, Saksa ja Ruotsi, ovat vaikeuksissa. Suomen vienti voi sakata loppuvuonna.

Pelkään, että Aurajoen rantoja kuljeksii jouluun mennessä yhä useampi toimeton. Ja että sama monistuu muiden kaupunkien ja kylien raiteilla.

Kesäkuussa työttömiä oli yli 400 000. Se on yli 100 000 enemmän kuin viime vuonna.

Lomautettuna oli kesäkuun lopussa yli 137 000 ihmistä – siis lähes kaikkien jyväskyläläisten verran. Tämä luku on 122 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Ilman työtä meillä ei ole hyvinvointia. Ilman työllistäviä yrityksiä meillä ei ole maailman parhaita kouluja, laadukasta terveydenhuoltoa, ei hyvää hoivaa vanhuksille.

Mutta emme me kokoomuksessa puhu uusien työpaikkojen synnyttämisestä vain siksi, että maassa olisi lisää veronmaksajia.

Ilman töitä ei kodissa ole tuloja. Siinä tilanteessa toivottomuus saa helposti otteen kenestä tahansa.

Siksi me puhumme työllisyydestä. Eikä meille riitä se, että pystymme säilyttämään nykyiset työpaikat – ei, uusia työpaikkoja tarvitaan kymmeniä tuhansia. Siihenhän hallitusohjelmakin aikanaan perustui.

Suomalaiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden. On vain yksi taho, joka ei tunnu ymmärtävän, ja se on maan hallitus.

Hallitus ei ole tähän päivään mennessä tehnyt yhtä ainoaa päätöstä, joka toisi suomalaisille uusia työpaikkoja. Keinoja on kyllä hartaasti haudottu erilaisissa työryhmissä,

mutta yksituumaisuutta ei ole kuulunut. Päinvastoin. Harva se viikko olemme saaneet lukea hallituksen riitaisuudesta.

Valtiovarainministeriö esitti juuri oman listansa, joilla Suomeen saataisiin lisää työtä. Pääministeri Marin on kuitenkin jo ilmoittanut, että syyskuun budjettiriihessä niistä on turha odottaa ratkaisuja.

En pysty ymmärtämään tätä. Minua suututtaa Meyerin telakalta irtisanottujen ja satojen tuhansien muiden työtä vailla olevien ihmisten puolesta. Hallituksen viesti heille on, ettei työllisyyden edistämisellä mikään kiire ole. Miten niin ei ole?

Koronakriisi ei saa olla veruke sille, ettei päätöksiä tehdä. Koronakriisi on syy, miksi päätökset pitää tehdä juuri nyt.

Keväällä oppositiopolitiikka oli koronan vuoksi jäähyllä. Ei ole enää. Koronatoimissa tuemme, mutta muussa maan asioiden hoitamisessa tulemme haastamaan vasemmistohallituksen vastuuttoman politiikan.

Kokoomus esitti jo vuosi sitten keinot 60 000 työpaikan luomiseksi. Huomenna kerromme keinot 100 000 työpaikan luomiseksi. Olemme myös luvanneet kannattaa jokaista hallituksen esitystä, joka antaa ihmisille töitä.

1990-luvun lama jätti jälkeensä massatyöttömyyden. Se jätti jälkeensä huono-osaisuuden, joka periytyi sukupolvelta toiselle. Me emme saa antaa saman toistua. Nyt on tekojen aika.

Hyvät kuulijat,

Juuri nyt, epävarmuuden keskellä, on myös oikea hetki tehdä päätöksiä, jotka tuovat lisää oikeudenmukaisuutta työelämään.

Koronakriisi osoitti, kuinka epäoikeudenmukaisesti nykyinen ansiosidonnainen työttömyyskorvaus kohtelee ihmisiä.

Kaikki työssäkäyvät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, jolla pääosin rahoitetaan ansiosidonnainen työttömyysturva. Ammattiliiton työttömyyskassaan kuuluva Jari saa työttömäksi jäädessään ansiosidonnaista turvaa. Kassaan kuulumaton Sirpa ei.

Kokoomus vaatii, että budjettiriihessä tehdään päätös ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta kaikille.

Palkansaajat, jotka eivät kuulu kassaan, eivät ole ainoita, joita tämän päivän työelämän epävarmuus kohtelee rujosti. Kasvava pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien joukko on käytännössä täysin ilman turvaverkkoa.

Saimme asian korjattua väliaikaisesti osana koronatoimia. Se ei kuitenkaan riitä. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että myös pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien sosiaaliturvasta tehdään pysyvä.

Olen huolissani myös kasvavasta nuorisotyöttömyydestä. Jos nuori ei pääse valmistumisen jälkeen kiinni työelämään, hän voi syrjäytyä työmarkkinoilta pitkäksi aikaa.

Palkansaajien SAK on tänä kesänä esittänyt, että viimeisimmäksi palkatut työntekijät irtisanottaisiin ensimmäisenä. Tämä lisäisi erityisesti nuorten työntekijöiden epävarmuutta. Esitys on epäoikeudenmukainen ja työmarkkinoita jäykistävä. Kokoomus ei voi sitä hyväksyä.

Mielenterveysongelmat ovat aikamme pahimpia vitsauksia. Jopa joka neljäs suomalainen kertoo kärsineensä mielenterveyden ongelmista. On selvää, että tällä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämänhallintaan, työkykyyn ja jaksamiseen.

Tärkein keino auttaa ihmisiä on taata heille nopea hoitoon pääsy. Tarvitsemme terapiatakuun.

Hyvä hallitus, tämä on arvovalinta. Käyttäkää 35 miljoonaa terapiatakuun toteuttamiseen, kuten kokoomus on esittänyt ja kuten kansalaisaloitteen tekijät vaativat. Kokoomus tukee aloitetta terapiatakuusta. Tuetteko te?

Enkä malta olla sanomatta: oikeudenmukaista olisi myös se, että ihmisille jäisi palkastaan enemmän käteen. Miksi palkansaajan kukkaro tuntuu olevan se, josta nykyhallitus ajattelee aina voivansa viedä vähän lisää?

2300 euroa kuukaudessa tienaava hoitaja-Heikki saa 200 euron palkankorotuksen venymisestä koronatoimien kanssa. Tästä hänelle jää käteen 129 euroa. Minusta tämä ei ole oikein.

Korkea verotus ja progressio solidaarisuusveroineen tappaa työhalut, ja on epäoikeudenmukaista.

Me haluamme, että ihmisille jää enemmän käteen heidän omista rahoistaan ja että työnteosta palkitaan. Meidän on kautta linjan kevennettävä ansiotulojen verotusta ja sen progressiota.

Sen voimme tehdä kestävän kasvun verouudistuksella.

Hyvät kuulijat,

Tarvitsemme kasvua vauhdittavia uudistuksia. Meidän on uudistettava talouttamme ekologisesti kestävällä tavalla.

Uudelleenrakentaminen on mahdollisuus tehdä asioita paremmin ja fiksummin. Päästöjä voidaan vähentää kestävästi niin, että talous kasvaa eikä tavallisten suomalaisten kotien elämä muutu hankalammaksi.

Päästöjen vähentäminen luo parhaimmillaan uusia työpaikkoja ja varmistaa perinteisen teollisuuden kilpailukyvyn.

Näen, että talouden uudistaminen tältä pohjalta on voittava kaava. Suomalaiset suuryritykset tekevät niin jo oma-aloitteisesti, EU-komission ohjelma tähtää tähän. Haluamme tukea kehitystä oikeaan suuntaan.

Kokoomus esittää kestävän kasvun verouudistusta, jossa verotuksen painopiste siirretään työstä ja yrittämisestä kulutukseen ja haittoihin. Nyt jos koskaan on otollinen hetki tehdä se.

Sitra on esittänyt jopa 7 miljardin euron kestävän kehityksen verouudistusta, jolla verotuksen painopistettä siirretään radikaalisti ympäristölle haitallisen asioiden verottamiseen ja työn ja yrittämisen verotuksen keventämiseen.

Me esitimme ensimmäisessä vaihtoehtobudjetissamme miljardin euron painopisteen siirtoa ansiotulon verotuksesta ympäristölle haitallisten asioiden verotukseen. Tässä kokoomus on valmis menemään myös pidemmälle. Latu on nyt saatava auki ja sillä on edettävä määrätietoisesti.

Jos maassa olisi ilmastoasioissa aidosti kunnianhimoinen hallitus, tällä tasolla liikkuisi myös hallituksen ilmastokeskustelu. Mutta ei. Sen sijaan hallituksen suurin ilmastoteko näyttää olevan kiistely turpeen verotuksesta.

Eduskunnan ympäristövaliokunta ei ole koskaan ollut näin alityöllistetty. Alkuvuoden ilmastokokous Vuosaaressa oli asiantuntijoiden mielestä täysi pettymys. Meillä olisi ensimmäistä kertaa ilmastoministeri. Kysymykseni Krista Mikkoselle on: Miksi vuosikymmenien suurinta taloudellista murrosta ei käytetä hyväksi? Miksi talouden mekanismeja ei viritetä kestävää kasvua luovaan asentoon?

Hyvät vihreät, tutustukaa kokoomuksen ehdotuksiin kestävästä kasvusta ja tehkää siellä hallituksessa ratkaisuja, joita olette peräänkuuluttaneet. Lunastakaa ilmastolupauksenne!

Hyvät kuulijat,

Hyvinvointia ei ole ilman työtä. Työtä ei ole ilman yrityksiä. Yrityksiä ei ole ilman kilpailukykyisiä ja maailmanmarkkinoilla pärjääviä tuotteita. Ja näitä tuotteita ei ole ilman korkeaa suomalaista osaamista.

Yksi suomalaisten menestystarinoiden symboleista on Ponsse. Ylä-Savon ihmeessä yhdistyy korkea osaaminen, maailman paras teknologia, vahva brändi ja kyky myydä tämä kaikki maailmalle. Ponsse-ilmiö on tuonut menestystä koko maakuntaan.

Ponssejen on pärjättävä, jotta Suomi pärjää. Ja näitä ponsseja me tarvitsemme lisää.

Vahvuutemme on ollut paitsi selvitä yli taloudellisten aallonpohjien myös olla valmiina, kun nousu jälleen käynnistyy. Uutta on luotava ajoissa, jotta oikealla hetkellä voi takoa. Siksi yrittämisen, omistamisen ja investointien edellytysten pitää olla kunnossa. Osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin on panostettava nyt.

Kokoomus esittää, että tästä vuosikymmenen loppuun valtion tulee nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia joka vuosi 100 miljoonalla eurolla. Tämä tuo yrityksiltä 200 miljoonan euron vuosittaiset lisäykset. Yhteisvaikutukseltaan tämä olisi merkittävää.

Tämän lisäksi haluamme toteuttaa esittämämme yliopistojen pääomittamisen miljardilla eurolla.

Juuri osaamiseen olisi suunnattava rahaa myös EU:n elvytyspaketista, joka tuo Suomeen jopa kolme miljardia euroa. Hallituksen on edellytettävä, että Suomi saa käyttää osan näistä varoista osaamisen kehittämiseen.

Osaamispanostuksia tarvittaisiin lisää kaikkialla Euroopassa. Vain niiden avulla voimme kasvattaa kilpailukykyämme suhteessa muuhun maailmaan.

Hyvät kuulijat,

Kuten jo aluksi totesin, on kaksi tapaa suhtautua edessämme olevaan epävarmuuteen. Voimme 1) ottaa ohjat käsiimme ja johtaa maata tarvittavilla uudistuksilla oikeaan suuntaan tai 2) heittäytyä lastuksi maailman myllerryksen laineille ja toivoa, että meille ei käy kovin huonosti.

Hallitus on selvästi valinnut näistä jälkimmäisen. Kokoomus valitsee ensimmäisen.

On laiha lohtu, että taloutemme heikkeni keväällä vähemmän kuin muualla, koska olimme koronakriisin alkaessa muita heikommassa tilanteessa jo lähtökohtaisesti.

EU-komissio on lisäksi arvioinut, että taloutemme toipuu kriisistä muita jäsenmaita hitaammin.

Suomalaisen yhteiskunnan uudistuminen ei saa tapahtua yritysten konkurssiaallon ja massatyöttömyyden kautta. Sellaisen tulevaisuuden inhimillinen hinta on liian kova.

Kokoomus on esittänyt oman vaihtoehtonsa hallituksen politiikalle vaalikauden ensimetreiltä lähtien.

Tämän piti julistuksissa olla työn, oikeudenmukaisuuden ja ilmaston hallitus. Mutta onko tämä todella mitään niistä? Ei. Tämä on vastuun välttelyn ja riitelyn hallitus.

Siksi nostin tänään esiin ratkaisuja, jotka antavat suomalaisille lisää työtä, lisäävät työelämän oikeudenmukaisuutta, vauhdittavat kestävää kasvua ja vahvistavat osaamista.

Nämä esitykset ovat avaus laajemmalle keskustelulle. Haluamme, että suomalainen yhteiskunta löytää samanlaisen laajan yhteisymmärryksen taloudellisista uudistuksista kuin 90-luvun laman keskellä. Yhdessä selviydyimme ja pääsimme eteenpäin.

Tarvitsemme tekoja.

Puheenjohtaja Petteri Orpon puhe kokoomuksen puolue- ja ryhmäjohdon kesäkokous Jyväskylässä 18.-19.8.2020
Muutokset puhuttaessa mahdollisia