Petteri Orpo: “Eurooppalaisuus on idea rauhasta sotien jälkeen”

Uutiset

Hyvät ystävät,

Katsoin uutisia. Minskissä kymmenet tuhannet diktatuuria vastustavat mielenosoittajat marssivat kaduilla. Mitta tuli täyteen epärehellisten presidentinvaalien myötä. Valkovenäläiset haluavat itse valita johtajansa. Kuva siirtyy luotiliiveissä uhoavaan presidentti Lukashenkaan, joka huutaa mellakkapoliisien armeijalle ”Me hoitelemme heidät”.

Toinen uutinen näyttää valvontakamerakuvaa oppositiojohtaja Navalnyista juomassa teetä, joka ilmeisesti johti myrkyllisiin seurauksiin. Navalnyi lennätettiin sairaalahoitoon Berlinin. Hänen tilansa on kriittinen, ja asiantuntijoiden mukaan elimistöstä löytyi myrkkyä. Nämä ovat järkyttäviä uutisia.

Tänään aion puhua teille demokratiasta, Suomen turvallisuudesta ja asemasta maailmassa, EU:n merkityksestä ja sen kohtaamista haasteista.

Olen huolestuneena seurannut Valko-Venäjän tilanteen kehittymistä. Valko-Venäjän vaalit eivät olleet vapaat, eivätkä reilut. Viikonloppuna yli 150 000 valkovenäläistä osoitti mieltään demokratian puolesta. He peräänkuuluttavat rauhanomaista muutosta, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.

Tuomitsen Valko-Venäjän hallinnon toimet mielenosoittajia vastaan. Valko-Venäjän kansalla on oikeus valita johtajansa. Toivon, että valkovenäläisille avautuu mahdollisuus päättää tulevaisuudestaan rauhanomaisesti ja demokraattisesti. Diktatuurin aika on tullut tiensä päähän.

Tuomitsen Valko-Venäjän hallinnon toimet mielenosoittajia vastaan.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin todennäköinen myrkytys on synkkä osoitus demokratian tilasta Venäjällä. Nykyhallinto on tehnyt opposition aseman lähes mahdottomaksi. Maailma ei saa sulkea silmiä tältä.

Hienoa oli, että presidentti Niinistö omalta osaltaan oli vaikuttamassa siihen, että oppositiojohtaja on nyt hyvässä hoidossa.

Opposition merkitys on demokratiassa olennainen. Oppositio vahtii hallituksen toimintaa ja tarjoaa äänestäjille vaihtoehdon. Ilman oppositiota säädettyjen lakien epäkohdista ja virheistä ei muistuta kukaan, eikä painetta korjaamiseen ole. Demokratian kyseenalaistaminen alkaa opposition vaikutusvallan kaventamisella – joko lainsäädännöllä, väkivallalla tai sen uhalla.

Koronakriisi on tarjonnut monelle johtajalle mahdollisuuden kaventaa opposition vaikutusvaltaa. Näin on tapahtunut myös EU:ssa. Unkarin ja Puolan esimerkit ovat hälyttävimmät. On kriittistä, että EU:n jäsenvaltiot vaalivat EU:n perusarvoja.

EU:n päämiesten ja -naisten on pidettävä huoli, ettei EU:n rahoja enää jaeta niille jäsenille, joita yhteisten arvojen vaaliminen ei kiinnosta. Minulle oli pettymys, että tätä koskeva kirjaus vesittyi osana EU:n budjettineuvotteluita. Jatkoneuvotteluissa ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin on näytettävä, ettemme EU:ssa salli yhteisten arvojen polkemista.

Hyvät ystävät,

Itämeren alueen tilanne ei suinkaan ole rauhoittunut. Vaikkei sitä uutisten perusteella muistaisikaan, Krimin laiton valtaus ja Ukrainan sota edelleen jatkuvat. Lähialueidemme kehitys on huolestuttavaa. Helsingistä Minskiin on noin 700 kilometriä – vain hieman pidempi matka kuin Rovaniemelle. Meidän on pidettävä huolta turvallisuudestamme.

Suomen puolustus perustuu omaan maanpuolustuskykyymme ja -tahtoomme sekä kahdenvälisiin kumppanuuksiin. Olemme puolustusliitto Naton kumppanimaa, koska emme ole vielä sen jäseniä.

Kokoomuksen erottaa muista puolueista esimerkiksi se, että me kannatamme Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Olemme sitä mieltä, että Naton jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta.

Nato on transatlanttinen puolustusratkaisu. Meidän läheisimmät kumppanimme ovat sen jäseniä. Mitä epävarmemmaksi ajat käyvät, sitä tärkeämpää on ylläpitää hyviä suhteita meille tärkeisiin kumppaneihin. Suomen tulisi hakea Naton jäseneksi lähiaikoina.

Oman puolustuskykymme kannalta lähitulevaisuuden mittavin puolustusprojekti, hävittäjähankinnat, on toteutetttava kokonaan ja suunnitellussa aikataulussa. Tässäkin asiassa hallitus toimii hajanaisesti, vaikka koko eduskunta on linjannut toisin. Lykkäys- ja osituspuheet ovat vaarallisia ja epäisänmaallisia.

Suomen tulisi hakea Naton jäseneksi lähiaikoina.

Jos toteutetaan vain osa hävittäjähankinnoista, mikä osa Suomen ilmatilasta jätetään puolustamatta? 1990-luvun lamassa, kylmän sodan jälkimainingeissa Suomi kykeni hankkimaan hävittäjät, jotka ovat merkittävä osa puolustuskalustoamme. Nyt on meidän vuoromme. Tästä ei saa tinkiä.

Pääministeri Marin, vakuutatteko, että hallituspuolueiden riveistä tulleista kannanotoista huolimatta, Suomi tulee hankkimaan hävittäjät suunnitellussa laajuudessa ja aikataulussa?

Hyvät ystävät,

Berliinin muurin murtuminen 30 vuotta sitten oli valtava voitto vapaalle Euroopalle. Kuulin siitä itse ensimmäisen kerran nuorena varusmiehenä metsäleirillä. Mieleni teki hylätä leiri ja rynnätä samantien Berliiniin juhlistamaan muurin murtumista. Muisto uutisen kuulemisesta on vieläkin erittäin voimakas. 

Eurooppalaisuus on idea rauhasta sotien jälkeen. Eurooppalaisuus on demokratian voitto Itä-Euroopan kommunismista ja  Etelä-Euroopan diktatuureista. Eurooppalaisuus on Suomelle valinta kuulua läntiseen arvoyhteisöön. Eurooppalaisuus on vapautta.

Koronakriisi on muuttanut maailmaamme rajusti. Koronan takia on tehty päätöksiä sulkea rajoja ja rajoittaa liikkumista. Korona rajoittaa juuri niitä vapauksia, joiden puolesta Euroopassa niin pitkään taisteltiin. Ihmisten vapaan liikkuvuuden lisäksi korona hankaloittaa ulkomaankauppaa, vientiä ja EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.

Liikkumisen rajoittaminen on ollut akuutissa kriisissä perusteltua, ja myös kokoomus on sitä tukenut. Emme voi kuitenkaan tuudittautua ajatukseen, että koronavirus menee lopulta ohi ja elämä palaa ennalleen. Meidän on varauduttava siihen, että koronavirus tulee olemaan läsnä vielä pitkään.

Eurooppalaisuus on vapautta.

Meidän on päästävä eroon ajattelusta, jossa on vain kaksi vaihtoehtoa: rajat kiinni tai rajat auki. Tarvitsemme lisää vaihtoehtoja näiden kahden mallin väliin, jotta emme näivetä yhteiskuntaamme ja talouttamme täysin. 

Meidän on opittava elämään koronaviruksen kanssa. Tähän me tarvitsemme entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä ja entistä enemmän Euroopan unionia.

Euroopan pitää olla paremmin varautunut rajat ylittäviin kriiseihin. Koronakriisi paljasti sen tosiasian, että EU:lla ei ole riittäviä suunnitelmia jäsenvaltioita kohtaavien kriisien varalle.

Emme voi uudestaan joutua tilanteeseen, jossa meitä uhkaa rajat ylittävä kriisi ja jossa jokainen jäsenvaltio miettii, kuinka voisi parhaiten pitää kiinni omistaan. Se oli luonnollista tilanteessa, jossa meillä ei ollut yhteisiä varautumissuunnitelmia.

Jäsenvaltioiden on ryhdistäydyttävä ja mietittävä, kuinka voisimme parhaiten varautua yhdessä tuleviin kriisitilanteisiin. Kyseessä voi olla uusi pandemia, pankkisektoriin tai sähköverkkoihin kohdistuva hyökkäys, vaalihäirintää tai jotain aivan muuta.

Huono varautuminen ei ole EU:n syy, sillä jäsenvaltioilla on käsissään avaimet tämän kaltaisiin päätöksiin. Syyttävän sormen tulee kohdistua jäsenvaltioihin, ei komissioon. Suomi on täysivaltainen EU:n jäsen, joka voi aloitekyvyllään vaikuttaa EU:n suuntaan. Odotamme hallituksella sellaista EU-politiikkaa, joka hakee eurooppalaisia ratkaisuja ja puolustaa tiukasti Suomen etua. 

Hyvät ystävät,

Suurlähettiläspäivillä puhuttiin tällä viikolla paljon siitä, miten koronakriisi vahvistaa vanhoja epävarmuuksia maailmanpolitiikassa. Suomen kannalta kriittistä on, voimistuuko edelleen trendi, jossa valtiot kääntyvät sisäänpäin tinkien kansainvälisestä yhteistyöstä.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit käydään 69 päivän päästä. Vapaan yhteiskunnan arvot ja periaatteet ovat sielläkin olleet koetuksella. Toivon hartaasti, että YK:n ja WTO:n kautta toimiminen sekä Pariisin ilmastosopimuksen noudattaminen palaavat Yhdysvaltojen agendalle presidentinvaalien jälkeen.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen uusi kylmä sota on uhka myös Euroopalle. Vahva ja yhtenäisesti toimiva EU on eurooppalaisten valtioiden paras turva tämän sodan laineita vastaan.

EU:n pitäisi olla vahvempi toimija maailmanpolitiikassa. Sillä pitäisi olla oma turvaneuvosto ja selkeät toimintamallit uhkatilanteissa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitäisi ottaa käyttöön määräenemmistöpäätökset. Meidän on vihdoin saatava sisältöä EU:n keskinäiseen avunantolausekkeeseen. Olen aiemminkin kannattanut EU:n yhteisiä harjoituksia, joissa varauduttaisiin uusiin ja perinteisiin uhkiin.

Vahva ja yhtenäisesti toimiva EU on eurooppalaisten valtioiden paras turva tämän sodan laineita vastaan.

Kansainvälisen yhteistyön parantamiseksi ja EU:n vahvistamiseksi Suomi voi tehdä osansa. Ei meidän tarvitse tyytyä seuraamaan tapahtumien kehittymistä vierestä. Kansainvälistä yhteistyötä ilmastonmuutosta ja muita globaaleja uhkia vastaan on jatkettava koronasta huolimatta. 

Hyvät ystävät,

Koronakriisi vahvistaa vaivihkaa nationalismia. Olen huolestuneena seurannut keskustelua, jossa ulkomailla matkustelusta ja Suomeen muualta tulevista ihmisistä tulee kuin vaivihkaa itsessään huolestuttava, jopa paha, asia. Tämä on vaarallinen kehitys. Kansainvälisyys on Suomelle valtavan tärkeä asia.

Suomen ulkopolitiikan keskeinen tavoite itsenäisyydestä lähtien on ollut varmistaa, ettemme jäisi yksin. 100 vuotta on tehty työtä tämän saavuttamiseksi. Suomen hyvinvointi on rakennettu myymällä osaamistamme maailmalle ja saamalla ulkomaisia investointeja ja osaajia Suomeen. Me tarvitsemme koronakriisissäkin vuorovaikutusta muun maailman kanssa. Suomi tarvitsee jatkossakin vahvaa kansainvälistä yhteistyötä taatakseen turvallisuutensa.

Tätä taustaa vasten heinäkuussa löytynyt sopu EU:n elvytyspaketista on itsessään arvokas. Sen sisällön suhteen olen kriittinen ennen kaikkea siksi, että päämiehet- ja naiset vähensivät määrärahoja juuri sieltä, missä niitä tulevaisuuden ja turvallisuuden puolesta tarvittaisiin. Tutkimuksesta ja ilmastonmuutokseen soputumisesta tingittiin, samoin kuin Suomelle erittäin tärkeistä puolustusyhteistyöstä ja rajaturvallisuudesta.

Keskustelussa elvytyspaketista pitää pitää mielessä iso kuva. EU:n jäsenyys oli ja on Suomelle turvallisuusratkaisu. EU:n yhtenäisyys on meille etu ja suorastaan välttämättömyys.

Petteri Orpon puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 26.8.2020
Muutokset puhuttaessa mahdollisia