Kokoomus sote-esityksestä: Maakuntauudistuksella ei saavuteta nopeampaa hoitoonpääsyä eikä ihmislähtöisiä palveluita

Uutiset

Kokoomuksen mukaan hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa ihmisten tarpeet ja palveluiden parantaminen on jätetty maakuntahallinnon rakentamisen jalkoihin. Kokoomuksen mielestä hallituksen esittämää maakuntahallintoa ei tule hyväksyä. Sen rakentaminen vie huomion tärkeimmältä eli ihmisten palveluiden kehittämiseltä. Hallituksen maakuntamalli ei ratkaise sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmia, vaan lisää niitä. Kokoomuksen sotelinjauksista kertoivat tiistaina puheenjohtaja Petteri Orpo ja varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen 

”Suomalaiset eivät ole pyytäneet maakuntahallintoa, vaan parempia palveluita. Nykyisellä esityksellä ei ratkaista hoitoonpääsyn tai palveluiden rahoittamisen ongelmia – siis niitä syitä, joiden takia koko uudistusta tehdään. Maakuntahallinnosta on luovuttava ja keskityttävä palveluiden uudistamiseen”, Orpo sanoo.

Orpon mukaan hallitus on laittamassa hallinnon uusiksi liian vähäisillä resursseilla, epärealistisella aikataululla ja kilpailua rajoittamalla. Sote-palveluiden asiakkaille se tarkoittaa palveluiden keskittymistä sekä niiden laadun ja saatavuuden heikkenemistä. 

”Hallituksen mallissa palveluiden tuottaminen halutaan keskittää julkisiin käsiin. Se on väärä suunta. Me tarvitsemme yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan tuottamaan palveluita. Ihmisten kannalta on yksi ja sama, kuka palvelut tuottaa. Hoitoonpääsy, laatu ja kustannustehokkuus ratkaisevat”, Ikonen sanoo. 

Orpo ja Ikonen sanovat, että hallituksen esittämän uudistuksen vaikutukset kuntiin ovat kestämättömällä pohjalla. Esitys käytännössä tuhoaisi kaupunkien toimintamahdollisuudet heikentämällä niiden tulorahoitusta ja investointikykyä. Kuntien tuloihin suhteutettu velkamäärä uhkaa kaksinkertaistua. Esityksestä myös puuttuvat vaikuttavat keinot sote-kustannusten kasvun hillitsemiseksi. 

”Esitetty muutos jättäisi kunnat täysin kestämättömään tilanteeseen. Kuntien talous on jo valmiiksi erittäin vaikeassa tilanteessa, mutta uudistuksen myötä se heikkenisi edelleen. Käytännössä uudistus tarkoittaa, että kuntien tulot lähtevät, mutta velat jäävät. Kuntien kyky investoida tulevaan viedään uudistuksella käytännössä kokonaan”, Ikonen sanoo.

”Kun valta ja vastuu palveluista on samoissa käsissä, on päättäjillä intressi pitää huolta palveluiden kustannustehokkuudesta ja kohtuullisesta verotasosta. Tällaisesta järjestelmästä ei kannata luopua, vaan sote-palveluiden rahoitusta on jatkossakin kehitettävä siten, että se kannustaa kuntia ennaltaehkäisemään terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia”, Orpo sanoo. 

Kokoomus julkaisi tiistaina lausuntonsa hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunnossa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Maakuntauudistusta ei tule hyväksyä, koska uudistus ei ratkaise soten ydinongelmia. Rahoitus ja kehittämistyö eivät kohdistu sinne, missä tarve olisi: palveluihin. Uudistus etenee ylhäältä alas. Samaa mallia sovitetaan koko maahan, alueiden erilaisuutta ei huomioida. Maakuntahallinto ei tuo sellaisia ratkaisuja soten uudistamiseksi, joita ei voitaisi tehdä muutenkin. Nykylainsäädännön pohjalta päästäisiin heti eteenpäin.
  2. Uudistus on hallintokeskeinen, ei ihmis- ja potilaslähtöinen. Asiakkaan valinnanvapaudesta on luovuttu, mikä heikentää ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja palveluntuottajien kilvoittelua. Palveluihin pääsyä ja hoitotakuun toteutumista olisi tuettava esim. lisäämällä palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin käyttöä sekä kehittämällä Kela-korvauksia.
  3. Palveluiden tuottaminen halutaan keskittää julkisiin käsiin. Mahdollisuutta hyödyntää alueen sote-toimijoiden resursseja ja osaamista kavennetaan eikä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyömahdollisuuksia hyödynnetä. Monituottajamallin tuomat hyödyt palveluiden saatavuuteen, laatuun ja kustannustehokkuuteen menetetään
  4. Uudistuksen rahoitusmalli on kestämätön. Rahoitusmallin olisi sisällettävä vaikuttavat elementit kustannusten kasvun hillintään, sekä ongelmien ja sairauksien hoitoon varhaisessa vaiheessa. Hallituksen esityksessä on mukana myös kustannuksia kasvattavia elementtejä. Pitkän aikavälin rahoitusmalli on kokonaan auki. Maakuntavero lisäisi riskiä kokonaisverotason nousuun.
  5. Uudistuksen kuntavaikutukset olisivat rajuja. Uudistus synnyttää uusia katkoskohtia palveluihin. Talousvaikutus yksittäisiin kuntiin liian suuri, muutokset vielä suurempia pitkällä aikavälillä. Kielteiset vaikutukset kuntien rahoitusasemaan ja investointikykyyn. Kuntien selviäminen jäljelle jäävistä tehtävistä on merkittävä huoli.
  6. Aluejaot eivät ole perusteltuja. Asiantuntijat eivät ole suosittaneet 22 alueen mallia. Osa alueista on väestöpohjaltaan ja kantokyvyltään liian pieniä turvaamaan palvelut.
  7. Uudistuksen aikataulu on epärealistinen. Aikataulu on liian tiukka, mikä tarkoittaa, että maaliin pääsy on jälleen vaakalaudalla. Pahimmillaan palveluiden kehittämistyö kunnissa pysähtyy, vaikka juuri siihen tulisi satsata. Nyt ei ole aika valtavalle vuosien lainsäädäntö- ja hallintourakalle vaan välittömille toimille soten ongelmakohtien korjaamiseksi!