Petteri Orpo: “Kokoomuksen työlinja on vaihtoehto hallituksen päättämättömyydelle”

Uutiset

Arvoisa puhemies, 

Hallituksen budjettiriihi oli pettymys. Suomessa ihmisiä irtisanotaan, työpaikkojen ovia laitetaan kiinni ja tehtaita suljetaan. Samaan aikaan hallitus päätti työllisyystavoitteen siirtämisestä tämän vuosikymmenen loppuun.

Suomessa oli elokuun lopussa yhteensä 329 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 97 100 enemmän kuin viime vuonna. Erityisesti naisten ja nuorten työttömyys noussut. 

Ihmisten ja elinkeinoelämän luottamus talouteen on synkentynyt edelleen. Juuri tässä tilanteessa pitäisi yrittää valaa uskoa tekemällä päätöksiä. Suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja nyt, ei vasta kymmenen vuoden päästä. 

Kuluvan vuoden valtion velanotto on 17,8 miljardia euroa. Hallitus sopi riihessä menoista, jotka kasvattavat alijäämän ensi vuonna 10,8 miljardiin euroon. 

Tässä välikysymyksessä ei ole kyse tämän vuoden velanotosta vaan siitä, että hallitus on rakentamassa koko tämän vuosikymmenen velanoton varaan ja laiminlyö työpaikkojen luomisen, kun niitä kipeimmin tarvittaisiin. 

Hallitusta ei tunnu häiritsevän, että elämme miljardeja yli varojemme tästä kymmenen vuotta eteenpäin.

Ei velkaa loputtomasti voi ottaa, ja varsinkaan, jos ei ole ajatustakaan, miten se maksetaan takaisin. 

Budjettiriihessä ei saatu aikaiseksi yhtään päätöstä teollisuuden ja investointien tukemiseksi. Väylämaksut on puolitettu jo vuonna 2015 ja sähköveron alentamisesta sovittiin jo hallitusohjelmassa. Yrittäjälle, joka suunnittelee investointeja ja palkkaamista, tämän päivän velkaantuminen näyttäytyy huomisen veronkorotuksena.

Puheet yritysten ja yrittäjien verotuksen massiivisesta kiristämisestä sekä keskusjohtoisesti pakotetusta työaikojen lyhentämisestä eivät herätä toivoa paremmasta. Hallituksen vastuuton talouspolitiikka karkottaa työtä ja kasvua luovat investoinnit Suomesta. 

Pääministeri on kyseenalaistanut yritysten yhteiskuntavastuun. Suomalaiset yritykset ja yrittäjät ovat maailman vastuullisimpien joukossa. Vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman menestyviä yrityksiä, eikä yrityksiä ilman toimivaa julkista sektoria. Vastakkainasettelun lietsominen on repimistä, ei rakentamista. 

Yritykset tarvitsevat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön, ei syyllistämistä. Nyt tarvitaan yhteispeliä, välittämisen ja yhteisen vastuunkannon henkeä. Hyvinvointiyhteiskunnassa julkinen ja yksityinen ovat kumppaneita, ei riitapukareita.

Arvoisa puhemies, 

Suomen talous oli vaikeuksissa jo ennen koronakriisiä. Suomella on Euroopan vaikein huoltosuhde ja ratkaisematon kestävyysvaje. Työllisyysasteemme on pohjoismaihin verrattuna alhainen. Investoinnit ovat olleet liian matalalla tasolla vuosia.  

Budjettiriihessä päätetyt työllisyystoimet eivät riitä alkuunkaan. Jos hallitusohjelman 75 prosentin työllisyysasteesta pidettäisiin kiinni, tarvittava työllisten määrän kasvu olisi reilusti yli 100 000 hallituskauden loppuun mennessä. Nyt kun työpaikkoja katoaa koronan vaikutuksesta, hallituksen pitäisi entistä suuremmalla syyllä vahvistaa työllisyyttä. 

Budjettiriihessä hallitus julisti, että päätökset 30 000 työllisestä tehdään – Keskusta jopa uhkasi jättää hallituksen. Vaan miten kävi? Hallitus onnistui tekemään päätöksiä työllisyyden parantamisesta vain noin 15 000 työllisen edestä. Kun tästä vähennetään hallituksen aiempien päätösten seurauksena työllisten väheneminen, on hallitus onnistunut vähentämään työllisyyttä – siis vähentämään!

Hallituksen mielestä riittää, että sen työllisyyspäätökset vaikuttavat vasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä on varmasti ensimmäinen hallitus, joka yrittää uskotella, että sen päätökset eivät vaikuta vasta seuraavan, eikä sitä seuraavan, vaan vasta sitä seuraavan hallituksen aikana!

Ei suomalaisten asioita näin voi hoitaa. 

Hallituksessa haaveillaan valtion sanelemasta kuuden tunnin työpäivästä. Minä haaveilen siitä, että jokaisella olisi töitä. Siitä, että palkalla tulisi toimeen. Siitä, että jokainen voi sopia joustavasti omista töistään. Kun vasemmisto haaveilee downshiftauksesta, me haaveilemme siitä, että ihmiset voisivat tulla toimeen omillaan ilman valtion tukia. 

Pääministeri Marin, mitä te sanotte sadalle tuhannelle tänä vuonna työttömäksi jääneelle suomalaiselle. Ihmisille, jotka haluaisivat päästä töihin. Miten te selitätte sen, kun ette uskalla tehdä päätöksiä työllisyystoimista?

Meidän on puolustettava nykyisiä työpaikkoja ja luotava edellytyksiä uusille. Ilman päättäväisiä toimia työttömyys uhkaa kasvaa inhimillisesti sietämättömän korkealle tasolle.

Valtiovarainministeriö valmisteli hallitukselle ehdotuksen uudistuksista, joilla työllisten määrä nousisi ennakkoarvioiden mukaan 60 000:lla. Hallitus on vastoin hallitusohjelmaa jättänyt valtaosan ehdotuksista huomiotta. Lisäksi on lukuisia muita keinoja, joille on etukäteen arvioitu työllisyysvaikutus. 

Arvoisa puhemies, 

Hallituksen päättämättömyydelle on vaihtoehto. Se on Kokoomuksen työlinja.

Me keventäisimme työn verotusta. Tekisimme työllisyyttä ja perheitä tukevan perhevapaauudistuksen. Tekisimme työn tekemisestä aina kannattavaa. Toteuttaisimme yli 75-vuotiaiden superkotitalousvähennyksen, joka tekisi kotitaloustyön teettämisestä helpompaa.

Suomi tarvitsee kipeästi työmarkkinauudistuksia. Porrastaisimme ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Poistaisimme eläkeputken ja tekisimme toimia ikäsyrjinnän vähentämiseksi työelämässä. Nostaisimme ulosoton suojaosaa. Auttaisimme vaikeuksiin ajautuneen yrittäjän takaisin töihin helpottamalla pääsyä velkasaneeraukseen ja eroon maksuhäiriömerkinnöistä. 

Me mahdollistaisimme paikallisen sopimisen työpaikoilla. Yrittäjät ovat arvioineet palkkaavansa 15 000 uutta työntekijää, jos paikallinen sopiminen etenee. Toteuttaisimme työpaikkakohtaisen sopimisen tasapainoisesti niin, että siitä hyötyvät sekä yritykset että työntekijät. 

Hallituksen politiikalle on vaihtoehto.

Valtiovarainministeri Vanhanen, eikö nämä toimet kannattaisi tehdä mieluummin heti? Vaihtoehto on jättää sadat tuhannet suomalaiset oman onnensa nojaan. 

Tasavallan presidenttiä mukaillen: tekemättä ei voi jättää. 

Keinoja työpaikkojen lisäämiseksi on, jos hallituksella vain olisi tahtoa niiden toteuttamiseen. Ruotsissa tätä tahtoa on ollut. Ruotsin talouden palautuminen tulee olemaan huomattavasti Suomea voimakkaampaa. Ruotsin talouden kasvua tukee vuosia sitten toteutetut uudistukset. Ensi vuonna Ruotsilla on varaa elvyttää omaa talouttaan noin 10 miljardilla eurolla, heikentämättä tulevaisuuden näkymiä.

Sosiaalidemokraatti Löfvenin punavihreän hallituksen elvytyspaketissa on veronalennuksia noin 3 miljardin euron edestä. Ruotsissa veronalennuksia pidetään hyvänä keinona elvyttää taloutta, lisätä kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja parantaa työn vastaanottamisen kannattavuutta, eli lisätä työllisyyttä. 

Ruotsin julkinen talous tulee olemaan ylijäämäinen jo vuonna 2023. Suomessa hallitus ei edes tavoittele julkisen talouden tasapainoa seuraavaan 10 vuoteen.

Olisipa meilläkin asiat kuten naapurissa.

Arvoisa puhemies,

Hallitus laiminlyö Suomen uuteen alkuun, talouden ja viennin kasvuun tähtäävät teot. Hallituksen budjettiesitys ei luo pysyviä edellytyksiä uusille työpaikoille yrityksissä. Se on vastuuton teko erityisesti työttömiä ja heidän perheitään kohtaan. 

Hyvinvointimme pelastuu, jos yrittäminen, investoiminen ja ihmisten töihin palkkaaminen on pelottavan sijaan innostavaa. Työn pitää aina kannattaa ja jokaisen työkykyisen on päästävä töihin. 

Hallitusohjelman nurkkapultit edellyttävät yli 100 000 työsuhdetta lisää tämän päivän tilanteeseen.

Menoja ei pitänyt lisätä ennen päätöksiä tuloista. Nyt on epäselvää, ovatko Rinteen ja Marinin hallitusten päätökset yhteen laskettuina lainkaan lisänneet vaiko pikemminkin vähentäneet työssä olevien määrää maassamme. 

Kynnyskysymyksistä on tullut kynnysmattoja. Perustuslain mukaan Suomen hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta myös ohjelmansa puolesta. Siksi eduskunta käsittelee muodostettavan hallituksen ohjelman ja äänestää erikseen hallitusohjelmasta. Hallitusohjelmalta on nyt pettänyt pohja, eikä sen voida katsoa olevan enää voimassa.

Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.