Kokoomuksen keinot kansainvälisen rekrytoinnin lisäämiseksi – Nyt on aika houkutella osaajat Suomeen!

Uutiset

Miksi Suomi tarvitsee lisää tekijöitä?

Suomen työikäinen väestö vähenee samaan aikaan, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Yhtälö haastaa hyvinvointimme perustaa. Pienenevän työikäisen joukon on kyettävä omalla työllään kannattelemaan kasvavan työelämän taakseen jättäneen joukon hyvinvointia. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palveluista voidaan huolehtia kestävästi ja palkansaajien verotus pitää kohtuullisena, tarvitsemme lisää työikäisiä työntekijöitä Suomeen.

Suomalaisille tuotteille olisi kysyntää maailmalla, mutta tekijäpulan vuoksi emme pysty vastaamaan tarpeeseen. Työtä jää tekemättä ja tuloja saamatta. Osaavan työvoiman haaste on edelleen ongelma monille yrityksille, vaikka koronasta aiheutuva talouskriisi on joillain aloilla lisännyt työvoiman tarjontaa.

Pahimmillaan osaavan työvoiman puute muodostaa esteen yritysten kasvulle ja uusille investoinneille. Kymmenet tuhannet korkeasti koulutetut, jotka eivät vuosi sitten olisi Suomea harkinneet, ovat nyt potentiaalinen joukko, johon on kohdistettava markkinointia ja toimenpiteitä.

Supistuva työvoima vähentää investointeja Suomeen. Uusi tuotantolaitos kannattaa rakentaa maahan, jossa työvoima kasvaa. Esimerkiksi Ruotsiin investoidaan asiantuntijoiden mukaan tästä syystä Suomea enemmän.

Syntyvyyden lasku vaatii tarkkaa analyysia ja reagointia. Muutokset syntyvyydessä näkyvät työmarkkinoilla kuitenkin vasta vuosikymmenten viiveellä. Akuuttiin ongelmaan työvoimapula-aloilla on reagoitava nopeasti. Siksi tarvitsemme sujuvaa kansainvälistä rekrytointia ja lisää osaavia ulkomaisia tekijöitä Suomeen.

Sekä huippuosaajista että suorittavan tason ammattilaisista käydään globaalisti kovaa kilpailua. Kansainvälisessä rekrytoinnissa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä. Työskentelyn Suomessa on oltava ulkomaalaiselle työntekijälle itselleen, hänen perheelleen, työnantajalle sekä yhteiskunnalle kannattavaa ja houkuttelevaa. Suomeen on oltava helppo tulla tekemään työtä, josta kaikki hyötyvät.

Sujuvasti töihin Suomeen – viisi konkreettista ratkaisua

1) Työlupa kahdessa viikossa sertifioiduille yrityksille

  • Asiansa hyvin hoitavien yritysten on saatava tarvitsemansa työvoima nopeasti töihin Suomeen.
  • Kokoomus esittää sertifioiduille yrityksille nopeaa kahden viikon lupamenettelyä. Kaikki yritykset, jotka sitoutuvat tiukkaan omavalvontaan sekä raportointiin viranomaisille, voivat hakea itselleen sertifikaattia.
  • Työluvan saa nopeammin, kun valvonnan painopiste siirtyy jälkivalvontaan. Turvallisuudesta ja työntekijöiden taustojen tarkastamisesta ei tingittäisi. Rikkomuksista voitaisiin myös asettaa tuntuvia seuraamuksia.

2) Riittävät resurssit käsittelyyn ja prosessien automatisointi

  • Automatisoinnilla voidaan nopeuttaa työlupaprosessin käsittelyvaiheita.
  • Hallituksen tulee pikaisesti päivittää lainsäädäntöä niin, että viranomaiset voisivat automatisoida osan viranomaisprosesseista.
  • Järjestelmien tulee voida automaattisesti hakea ja yhdistellä tietoja eri tietokannoista.
  • Hätäapuna maahanmuuttovirasto tarvitsee lisää resursseja käsittelyyn.

3) Yrityksille mahdollisuus tukea työntekijää työluvan hakemisessa

  • Hakuprosessia pitkittävät useassa tapauksessa puutteet hakemuksissa. Haun on oltava mahdollisimman selkeä, jotta virheiden määrä saadaan minimoitua.
  • Sähköisessä haussa työnantajan tulee voida hakijan luvalla esitäyttää ja tarkistaa hakemus. Työnantaja voi näin itse nopeuttaa rekrytointia.

4) Saatavuusharkinnasta tehokkaaseen jälkivalvontaan

  • Saatavuusharkinta vie resursseja sekä TE-toimistoilta että yrityksiltä, jotka joutuvat todistelemaan työvoiman saatavuusongelmaa. Lisähankaluuden tuo eri työlupa-alueiden erilaiset tulkinnat saatavuusharkinta-velvoitteesta.
  • Saatavuusharkintaan käytetty aika on pois muusta hakemusten käsittelystä.
  • Saatavuusharkinnasta on luovuttava, ja panopiste on siirrettävä tehokkaaseen jälkivalvontaan. Valvonnassa voitaisiin hyödyntää automaatiota ja tulorekisterin tulotietoja. Muiden työehtojen valvontaa voitaisiin tehostaa lisäämällä työsuojelun sekä poliisin resursseja ja valtuuksia.

5) Vastuu kokonaisuudesta yksiin käsiin uuteen kansainvälisen rekrytoinnin virastoon

  • Kolmen ministeriön alle hajautunut työlupaprosessi on koottava yksiin käsiin uuteen kansainvälisen rekrytoinnin virastoon.
  • Kaikki työ- ja oleskelulupaa käsittelevät henkilöt siirretään saman johdon alle.
  • Tulosvastuun ja resurssien on oltava yksissä käsissä.

Kolme keskeisintä pullonkaulaa osaavan työvoiman saatavuudessa

1) Julkiselle sektorille työvoimaa ulkomailta

  • Yksityisen sektorin ohella julkisen sektori ja erityisesti terveydenhuoltoala tarvitsee tulevina vuosina lisää ammattilaisia. Tarpeeseen ei pystytä vastaamaan ilman kansainvälistä rekrytointia.
  • Hoitoalalla ei voi tinkiä ammattipätevyyksistä tai kielitaidoista. Voimme kuitenkin parantaa kielikoulutusta ja sujuvoittaa pätevöitymismenettelyjä.
  • Kokoomus esittää mm. keskeisten työvoiman lähtömaiden (Filippiinit, Ukraina) kanssa tehtäviä sopimuksia tai pilottikokeiluja, joissa suomen opiskelu sekä vaadittavan ammattipätevyyden hankkiminen alkaa jo lähtömaassa. Ulkomaisille sairaanhoitajille on rakennettava selkeä pätevöitymispolku.

2) Kansainväliset opiskelijat Suomen työmarkkinoille

  • Tällä hetkellä Suomen korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Meidän tulee onnistua saamaan nykyistä suurempi osa heistä jäämään valmistumisen jälkeen tänne töihin.
  • Kokoomus esittää mm. pysyvää oleskelulupa suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneelle ulkomaalaisella opiskelijalle ja mallia, jolla EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulleet opiskelijat voivat vähentää verotuksessa Suomeen töihin jäädessään maksamansa lukukausimaksut.

3) Suomen vahvuuksia markkinoitava aktiivisesti

  • Kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Meillä on Suomessa hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailussa ja houkutella työntekijöitä. Vahvuutemme pitää kuitenkin viestiä aktiivisesti.
  • Kokoomus esittää mm. markkinointiohjelmaa Suomesta koulutus- ja työpaikkana ulkomaalaisille sekä ulkosuomalaisille. Keskeiset palvelut on oltava saatavissa myös englanniksi ja ulkomaisten työntekijöiden ohella puolisot ja perheet on huomioitava nykyistä paremmin.

Lue koko ohjelma täältä: