Anna-Kaisa Ikonen: hallituksen esitys ei täytä sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita

Uutiset

Puhe, pidetty eduskunnassa 14.12. / muutokset puhuttaessa mahdollisia

Tällä hallituksen esittämällä maakuntamallilla ei ratkaista sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmia. Sillä lisätään niitä. Hallituksen mallissa on täysin unohdettu se, miksi koko uudistusta tehdään – että ihmiset pääsisivät hoitoon ja rahat riittäisivät myös tulevaisuuden palveluihin. Näin ei nyt käy.

Selvää on, että sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettava. Syyt tiedämme. Väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Terveyskeskukseen ei pääse ja jonoissa tai katkeilevissa palveluketjuissa ei kukaan parane. Palvelut painottuvat liiaksi raskaisiin, korjaaviin palveluihin ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen sijaan. Tämän seurauksena sote-menot kasvavat voimakkaasti. Yhdistettynä julkisen talouden haasteisiin yhtälö on kestämätön.

2000-luvulla näihin sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmiin on toituvasti haettu ratkaisua erilaisten massiivisten hallinnonuudistusten kautta – siinä onnistumatta. Sote-uudistamisen historia ei kuitenkaan ole peruste minkä tahansa, varsinkaan huonon, uudistuksen tekemiselle. Uudistuksia on tehtävä tulevaisuutta varten. 

Käsissämme on nyt puhdas hallinnonuudistus: Tämä lakipaketti ei tuo yhtään uutta hoitajaa, sosiaalityöntekijää tai lääkäriä.

Lisäksi kustannukset karkaavat. Sen sijaan, että hallitus esityksellään hillitsisi sote-menojen kasvua, se kiihdyttää niitä! VM:n tuoreen arvion mukaan hallituksen malli maksaa ensimmäiset 15 vuotta kumulatiivisesti enemmän kuin jos ei tehtäisi mitään. Hallituksen sote-esityksessä on kustannusjarrun sijaan kustannuskiihdytin. 

Näin ei ratkaista Suomen ongelmia.

Esitys tuo myös merkittäviä uusia riskejä. Se sisältää useita kirjauksia, jotka rajoittavat muiden kuin julkisten palveluntuottajien hyödyntämistä ja vaikeuttavat palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä. Tämä on väärä suunta. Me tarvitsemme hyvien sote-palveluiden turvaamiseksi niin julkisen puolen, yritysten kuin järjestöjenkin osaamista ja resursseja. 

Kokoomuksen mielestä tärkeintä ei ole se, kuka palvelun tuottaa, vaan se, että palvelua saa. Jos tervettä kilpailua rajataan tarpeetta, palveluiden tuottaminen keskittyy ja niiden laatu ja saatavuus heikkenee. Se on ennen kaikkea ihmisiltä pois.

Myös uudistuksen vaikutukset kuntiin ovat kestämättömiä. Hyvä hallitus, te käytännössä tuhoatte kaupunkien toimintamahdollisuudet heikentämällä niiden tulorahoitusta ja investointikykyä. Kuntien verotuloista viedään noin 2/3 ja niiden tuloihin suhteutettu velkamäärä uhkaa kaksinkertaistua. Mikä taho Suomessa jatkossa kykenee tekemään elinvoimainvestointeja?

Myös kuntien kyky selvitä jäljelle jäävistä tehtävistä vaarantuu ja palveluihin syntyy uusia katkoskohtia. Yksi valitettava esimerkki tästä on koulukuraattorien ja psykologien siirto maakunnan työnjohdon alle siinä, missä nuorten tukeminen edellyttää paremminkin vahvaa yhteyttä kouluarkeen.

Hallituksen uudistus ei vahvista lähidemokratiaa tai itsehallintoa, vaan se vie valtaa kauemmas ja keskittää sitä ministeriöille. Samaa mallia sovitetaan koko maahan tunnistamatta alueiden erilaisuutta. 

Kokoomuksen mielestä palveluiden kehittämiseksi on toinenkin tie: Alhaalta ylöspäin rakentaen, ihmisten tarpeet ja alueiden vahvuudet lähtökohtana – eikä siihen tarvita massiivista hallintouudistusta uusine hallinnon tasoineen ja varsinkaan maakuntaveroineen!

Monilla alueilla on jo toteutettu merkittäviä paikallisen tason sote-uudistuksia. Aiemmista kausista oppien nyt olisi viisautta tukea alueita tässä omaehtoisessa kehityksessä.

Laajasta kritiikistä huolimatta sote-esityksen ongelmia ei juuri korjattu. Kentän huolet kaikuivat kuuroille korville.

Yli 800 tahoa antoi lausuntonsa hallituksen sote-uudistuksesta. Laajasta kritiikistä huolimatta sote-esityksen ongelmia ei juuri korjattu. Kentän huolet kaikuivat kuuroille korville. Näinkö te viette koko Suomen tulevaisuuteen vuosikymmeniksi vaikuttavaa uudistusta eteenpäin?

Kun tämä hallituksen esittämä uudistus ei onnistu kustannusten kasvun hillitsemisessä, eikä paranna hoitoonpääsyä, on kysyttävä, miksi sitä sitten tehdään? Miksi miljardien lisäkustannukset lähivuosina sidotaan hallinnon rakentamiseen? Miksi hallitus ei tee lupaamiaan työllisyystoimia, joilla voitaisiin rahoittaa ihmisten palveluiden parantaminen?

Vastaus tähän päättömyyteen taitaa olla ideologinen. SDP saa lehmänkaupassa julkisen tuotannon ja keskusta maakuntahallinnon ja maakuntaveron. Kokoomus ei tätä hyväksy.

Katse on nyt käännettävä hallinnosta ihmiseen ja palveluihin. Tekoihin voidaan tarttua heti. On aika puhua hallinnon sijaan niistä asioista, joista soten uudistamisen täsmäratkaisut löytyvät – hoitoonpääsystä, ihmisten omista vaikuttamismahdollisuuksista, tiedosta ja teknologiasta, osaajien saatavuudesta, kuntien yhteistyöstä, monipuolisesta palvelutuotannosta ja rahoituksesta. Aloitetaan siitä, että ihmiset pääsevät jonoista hoitoon.

Kokoomuksen mielestä maakuntamalli rikkoo enemmän kuin se rakentaa. Siksi pidämme uudistusta Suomen tulevaisuuden kannalta vääränä emmekä voi sitä tällaisena kannattaa.