Seniorit ovat yhteiskunnassa merkittävä voimavara

Uutiset

Me seniorit emme suinkaan ole yhteiskunnalle vain taakka tai rasite. Päinvastoin, me olemme aktiivisia osallistujia ja tärkeä voimavara omilla paikkakunnillamme.  

Työelämässä esimerkiksi yrittäjänä tai asiantuntijatyössä jatkaa noin 100 000 yli 65-vuotiasta. Lisäksi useat eläkkeelle siirtyneet tekevät keikkatyötä esimerkiksi sairaanhoitajina. Me seniorit pidämme yhteiskuntaa pystyssä myös maksamalla veroja.

Merkitystämme kuluttajina ei saa väheksyä. Me olemme kulttuurin kuluttajia, valmismatkojen ja risteilyjen kuninkaita sekä liikuntapalveluiden ja hyvinvointikeskusten asiakkaina. Ostamme kotipalveluita, etenkin siivouspalveluita. Palveluita kotiin ostettaisiin enemmänkin, jos mahdollisuus niiden saantiin ilman arvonlisäveroa olisi laajemmin tiedossa ja jos kotitalousvähennystä korotettaisiin kokoomuksen esittämällä tavalla.

Isovanhemmat ja omaishoitajat tarjoavat tukea läheisilleen

Isovanhemmat ovat monella tapaa lastensa ja lastenlastensa tukena ja apuna. He viettävät aikaa lastenlastensa kanssa, hakevat lapsia päiväkodista vanhempien työkiireiden tai -matkojen aikana sekä hoitavat sairastuneita lapsia. Kaikki tämä lisää joustomahdollisuuksia työmarkkinoilla. Osa isovanhemmista auttaa lastensa perheitä myös taloudellisesti. 

Moni ikäihminen toimii omaishoitajana omalle puolisolleen tai muulle sukulaiselleen, mikä säästää merkittävästi kuntien kustannuksia. Omaishoitajaliiton mukaan ikääntyneiden hoidon menot olisivat ilman omaishoitajia vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä suuremmat.

Ikäihmiset ovat aktiivisia vapaaehtoistoimijoita

Suomalaisessa vapaaehtoistoiminnassa seniorit ovat aivan nuorten ohella kaikkein aktiivisin ryhmä. Vapaaehtoistehtävä voi olla ystävänä tai maahanmuuttajan kummina toimimista tai osallistumista palvelukeskuksissa toimiviin ulkoilu-, keskustelu- tai lauluryhmiin. Jos omia lapsia tai lastenlapsia ei ole, hyvänä vaihtoehtona on päiväkoti- tai kouluvaarina ja -mummona toimiminen. Myös järjestöjä, esimerkiksi senioriyhdistyksiä pyörittävät vapaaehtoiset.

Vapaaehtoistoiminnan taloudellinen arvo on suuri

Suomessa tehdyn vapaaehtoistoiminnan taloudelliseksi arvoksi on laskettu kolme miljardia euroa vuodessa. Näin kertoo Kansalaisareenan julkaisu Vapaaehtoistyön arvo Jukka Hoffrenin tutkimuksen tuloksista vuodelta 2018. 

Myös järjestöjen organisoiman vapaaehtoistyön arvosta on tutkittua tietoa. Juhani Laasanen selvitti vuonna 2011 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutille neljän suuren vapaaehtoistyötä hyödyntävän järjestön, muun muassa Suomen Punaisen Ristin, vapaaehtoistyön arvoa. Tutkimuksen johtopäätös on hieno: Euron panos vapaaehtoistoimintaan tuottaa kuuden euron hyödyn.

Tuulikki Petäjäniemi, Seniorifoorumin työjaoston jäsen, aktiivinen järjestötyössä