“Ei voi olla oikeuksia ja vapauksia ilman vastuuta ja velvollisuuksia!” – Kokoomuksen eduskuntaryhmän linjaukset kotoutumisen edistämiseksi

Uutiset

“Ei voi olla oikeuksia ja vapauksia ilman vastuuta ja velvollisuuksia!” – Kokoomuksen eduskuntaryhmän linjaukset kotoutumisen edistämiseksi

Viime kuukausien ja pidempiaikaisempikin suuntaus Pohjoismaissa sekä Euroopan maissa
laajemmin on ollut tiukentaa maahanmuuttajien sosiaaliturvan saamisen edellytyksiä, tehdä
maahanmuuttajien sosiaaliturvasta vastikkeellista sekä nopeuttaa prosesseja.

Tavoitteena on ollut rajalle tulevien turvapaikanhakijoiden minimointi, asiattomin perustein suojelua
hakevien henkilöiden mahdollisimman nopea palauttaminen sekä maahan jäävien henkilöiden
nopea integroituminen aktiivisiksi ja työtä tekeviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Suomi ei voi jäädä jälkeen tästä kehityksestä tai mennä toiseen suuntaan, ettei maastamme tule
väärinkäytöksille erityisen houkutteleva kohdemaa. Kyseessä on vuosien ja vuosikymmenten
päähän kehitykseen vaikuttava prosessi. Siksi toimiin on ryhdyttävä nyt.

Yleistä

Suomen väestöstä noin 8 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia eli henkilöitä, joiden molemmat
vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Yli 412 000 henkilöä puhuu
äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Eniten maahanmuuttajia on Venäjältä, Virosta,
Irakista, Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta sekä Kiinasta.

Toimivan kotouttamispolitiikan tavoitteena on, että henkilö integroituu osaksi suomalaista
yhteiskuntaa. Kotouttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kielen oppimiseen, työllistymisen
edistämiseen sekä suomalaisen yhteiskunnan ja sen arvojen tuntemiseen.

Kotoutumistoimet alkavat varsinaisesti, kun henkilö saa oleskeluluvan Suomesta. Kotoutumista
mitataan tyypillisesti neljällä mittarilla: 1) työllisyys; 2) suomen tai ruotsin kielen taito; 3)
riippumattomuus sosiaaliturvasta ja 4) yhteisöön kuuluminen eli verkostoituminen valtaväestöön.

On myös huomioitava, että kotoutumistoimien piiriin kuuluvat vain luvallisesti maassa olevat.
Suomessa on arviolta tuhansia henkilöitä, joilla ei ole oleskelulupaa olla Suomessa. Myös heihin
täytyy kohdistaa erityisiä toimia.

Tilannekuva

Maahanmuuton trendi on Suomessa kasvava ja se näkyy erityisesti kasvukeskuksissa. Esimerkiksi
Espoossa vieraskielisten osuus väestöstä vuonna 2020 oli hiukan alle 19 prosenttia. Nykytrendillä
vuoteen 2034 mennessä luku kasvaa lähes 30 prosenttiin.

Työllisyys on yksi kotoutumisen keskeisimmistä mittareista. Maahanmuuttajien työttömyys on noin
2,5-kertainen muuhun väestöön verrattuna ja työllisyys 10-15 prosenttiyksikköä pienempi.
Ulkomailla syntyneiden työllisyysasteen kehitys on ollut 2010-luvulla Suomessa heikointa
verrattuna muihin Pohjoismaihin. Näiden lukujen valossa on asiaan puututtava nopeasti.

Suomalaisessa kotouttamisjärjestelmässä maahanmuuttajalla on oikeuksia ja vapauksia, muttei
juurikaan vastuuta ja velvollisuuksia.

“Hallituksen [lausuntokierrokselle lähteneessä] selonteossa on 90 sivua. Yhdelläkään niistä ei sanota, mitä maahanmuuttajan pitää itse tehdä. Ainoastaan keskitytään Suomen velvollisuuksiin”
-kuulemistilaisuudessa kirjattu kommentti

Tällä hetkellä turvapaikanhaku- ja kotoutumisprosessi kestävät vuosia eli aivan liian pitkään
verrattuna esimerkiksi useisiin Euroopan maihin. Maahanmuuttajalla ei ole riittävää velvoitetta
kotouttamistoimenpiteisiin ja koulutukseen osallistumiseen, suomen kielen oppimiseen tai
työnhakuun.

“Ennen kun saa pysyvän oleskeluluvan, pitäisi jatkossa osata Suomea.”
-kuulemistilaisuudessa kirjattu kommentti

Toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa, Suomessa oleskeluluvan saaminen ja
kotouttamisohjelman suorittaminen eivät ole yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi Tanskassa vuoden
kestävän kotoutumisjakson kuluessa kotoutuvan maahanmuuttajan on opittava tanskan kieli sekä
riittävät tiedot tanskalaisesta yhteiskunnasta. Norjassa vastaavasti osallistutaan pakolliseen
asuinkunnan järjestämään kotouttamisohjelmaan, jonka kesto on kaksi vuotta.

”Saksassa ja Tanskassa vaaditaan tietty kielitaso jo ennen maahantuloa. Ei täällä.”
– kuulemistilaisuudessa kirjattu kommentti

Tarvitsemme politiikkatoimia, joilla voimme aktivoida ja kannustaa yksilöitä kotoutumaan.

Kokoomuksen ratkaisut kotouttamisen edistämiseksi*

Kotoutumislinjausten tavoitteena on, että Suomessa humanitäärisistä syistä maassa olevat
henkilöt integroituvat aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi
. Asiattomin perustein suojelua
hakevat henkilöt puolestaan tulee palauttaa lähtömaihinsa mahdollisimman pian. Tässä
linjauksessa ei erikseen käsitellä työperäisen maahanmuuton perusteella Suomeen muuttaneiden
kotouttamistoimenpiteitä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mukaan kotouttamisen tavoite on tehokas ja integroitumiseen
kannustava järjestelmä, joka ei passivoi yksilöä. Oikeuksien ja vapauksien vastapainoksi tarvitaan
aina myös vastuuta ja velvollisuuksia!

“Tarjoan pitkäaikaistyöttömille töitä, mutta hän sanoo minulle, että ei minun kannata, koska saan
Kelasta enemmän rahaa.”

-kuulemistilaisuuksista kirjattu

  1. Lyhennetään prosessit murto-osaan nykyisestä, kuten Norjassa
    Kotoutumisprosessi, joka alkaa positiivisen oleskelulupapäätöksen jälkeen, on
    lyhennettävä. Oleskelulupaa seuraa alkukartoitus, ja sen jälkeen kotoutumissuunnitelma,
    joka on tehtävä viimeistään 3 vuoden kuluessa. Tätä voi pidentää 2 vuodella eli voi kestää
    jopa 5 vuotta. Tänä aikana maksetaan työttömyysetuutta tai toimeentulotukea.
    Oleskeluluvan käsittelyä edeltää turvapaikanhakuprosessi, joka sekin kestää kuukausia,
    jopa vuosia. Turvapaikkahakemuksille valitusaikoineen tulee asettaa käsittelytakuu eli
    lopullisen päätöksen tulisi valmistua käsittelytakuuajan sisällä. Liian pitkät prosessit ovat
    haitallisia niin yksilön kuin suomalaisen yhteiskunnankin kannalta
  2. Kehitetään kotiinpaluurahaa houkuttelevammaksi, kuten Tanskassa
    Vapaaehtoisen paluun tuki ja siihen liittyvä kotiinpaluuraha pitää tehdä houkuttelevammaksi turvapaikanhakijalle, ja raha on saatava nopeammin käyttöön. Kotiinpaluurahaa tulee kehittää kohti Tanskassa hallituksen esittämää mallia, jossa voi saada lisäbonuksen, mikäli henkilö ei valita kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Vapaaehtoisen paluun tuen tulee olla aikaisempaa monipuolisempaa palvelua, jotta negatiivisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön kannattaa tarttua siihen. Nykyinen tuki on ollut liian hidas eikä riittävän motivoiva paluuseen.
  3. Asetetaan pysyvän oleskeluluvan edellytykseksi työpaikka sekä riittävä kielitaito ja tuntemus suomalaisesta yhteiskunnasta
    Pysyvän oleskeluluvan perusteeksi lisätään kieliopintojen velvoittavuus ja kielikokeen suorittaminen, esimerkiksi kolmen vuoden kuluessa. Työn ja/tai toimeentulon on oltava sellaista, että voi osoittaa elättävänsä itsensä ja perheensä ilman yhteiskunnan tarjoamia sosiaalietuuksia. Lisäksi on osoitettava riittävä tuntemus suomalaisesta yhteiskunnasta ja arvoista.
    Ensimmäisen työpaikan saamisen kynnystä pitää madaltaa nykyistä palkkatukea kehittämällä ja tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Työtehtävän edellyttämä kielitaito on mitoitettava työpaikan työtehtävien ja vaatimustason mukaan.
  4. Annetaan oikeus täysiin sosiaalitukiin vain työn tai pysyvän oleskeluluvan perusteella
    Työn ja/tai toimeentulon on oltava sellaista, että voi osoittaa elättävänsä itsensä ja perheensä ilman yhteiskunnan tarjoamia sosiaalietuuksia.
  5. Eriytetään maahanmuuttajien alkuvaiheen sosiaaliturva Suomessa jo pysyvästi asuvien henkilöiden sosiaaliturvasta, kuten hallitus esitti 2016, mutta sitomalla se koulutukseen, kielitaitoon ja riittävään tuntemukseen suomalaisesta yhteiskunnasta ja arvoista
    Toimenpiteiden tavoitteena on kotouttaa Suomeen tulleet henkilöt tehokkaammin työhön ja opiskeluun.
    Uudistetaan vuonna 2016 tehty lakiesitys (HE 169/2016 vp). Perustuslakivaliokunta ei sulkenut pois mahdollisuutta, etteikö maahanmuuttajien saaman sosiaaliturvan tasoa voitaisi asettaa muita Suomen lainkäyttöpiirissä olevia alemmaksi, mikäli uskottava PL 6 §:n 2 momentin mukainen hyväksyttävä peruste asianmukaisella tavalla esitettäisiin.
    Ehdotuksemme on, että kotouttamistuen edellytyksenä olisi osallistuminen suomen kielen opetukseen sekä työllistymistä edistävään koulutukseen ja valmennukseen. Ennen riittävää suomen kielen taitoa ja riittävää koulutusta sosiaalituet eli tässä tapauksessa kotouttamistuki olisi 80 prosenttia muun väestön työttömyysturvan tasosta. Kun tavoitteet täyttyvät, myös 100 prosentin taso mahdollistuu.
  6. Luodaan tukikatto, kuten Moderaattien Ruotsissa
    Kokoomuksen sisarpuolue Moderaatit on ehdottanut maahanmuuttajille 75 prosentin tukikattoa Ruotsin minimipalkasta. Haetaan Suomeen samankaltainen malli, joka suhteutetaan maahanmuuttajia usein työllistävien alojen (esimerkiksi kaupan alan) palkkatasoon sekä Suomen sosiaaliturvaan.
  7. Otetaan käyttöön toimenpideohjelma erityisen heikossa työmarkkina-asemassa oleville maahanmuuttajanaisille
    Toimenpiteitä suunniteltaessa otetaan mallia Norjan ja Tanskan käytänteistä. Esimerkiksi neuvoloissa kerrotaan maahanmuuttajaäideille näiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ilman miehen läsnäoloa ja valvontaa.
    Hyödynnetään kolmatta sektoria, kuten Monika-naisia, maahanmuuttajanaisiin vaikuttamisessa. Vahvistetaan naisten mahdollisuuksia oppia kieltä, saada koulutusta ja tätä kautta luoda edellytyksiä siirtyä työelämään.
    Vahvistetaan lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, jotta he oppivat kieltä sekä saavateväitä tulevalle koulupolulle.
  8. Otetaan laajemmin käyttöön Närpiön malli, jossa mm. tukiperhe/mentori
    Nimetään mentoreita, tukihenkilöitä ja tukiperheitä maahanmuuttajien tueksi, kuten opiskelijayhteisöissä ja yrityksissä. Tällä tavoin voimme vahvistaa maahanmuuttajien kiinnittymistä aktiiviseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
  9. Valitaan valtioneuvostoon työperäisestä maahanmuutosta, ulkomaisistaopiskelijoista ja kotoutumisesta vastaava ministeri
    Suomessa ulkomaalais- ja kotoutumisasiat kuuluvat usean sektoriministeriön alle. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kokonaisvastuu ei ole riittävän tehokkaasti millään taholla. Tämän vuoksi valtioneuvostoon on valittava työperäisestä maahanmuutosta, ulkomaisista opiskelijoista ja kotoutumisesta vastaava ministeri, joka toimii poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden välillä.

*Linjausten valmistelun tueksi järjestettiin useita kuulemistilaisuuksia helmi-heinäkuussa 2021.
Tilaisuuksissa noin 40 henkilöä kertoi näkemyksiään mm. nykyiseen kotouttamisjärjestelmään,
maahanmuuttajanaisten aktivoimiseen sekä kielikoulutukseen liittyen. Lisäksi kuultiin eri
asiantuntijoiden näkemyksiä benchmarking -maiden (Kanada, Alankomaat, Saksa, Ruotsi, Norja,
Tanska, Itävalta, Iso-Britannia) käytänteistä sekä linjausten sisällöstä.

Lisätiedot:
Pia Kauma
Kansanedustaja
pia.kauma@eduskunta.fi
09 432 3169