Petteri Orpo: “Suomen pitää tehdä omia avauksia, eikä vain odottaa suurten maiden ehdotuksia EU-politiikassa”

Uutiset

Hyvät ystävät,

Lähdin aikanaan toden teolla politiikkaan 1994 osallistumalla kampanjointiin Suomen EU-jäsenyyden puolesta. Missio oli selvä. Halusimme Suomen mukaan vapaiden läntisten demokratioiden yhteisöön. Turvallisuus, talous, vapaus ja vakaus olivat asioita, joiden puolesta tehtiin töitä. Jäsenyys oli kuin raikas keväinen tuulahdus YYA-Suomen lapselle ja 90-luvun opiskelijalle.

EU-jäsenyyden myötä Suomi on avautunut, vaurastunut, eurooppalaistunut ja kansainvälistynyt. Olemme osa sitä läntisten maiden joukkoa, johon olemme aina halunneet kuulua.

Yhteiselo 27 maan kanssa ei aina ole helppoa, kaukana siitä. On maita, jotka eivät saa yhteisistä säännöistä huolimatta talouttaan järjestykseen. On maita, jotka ovat muuttumassa autoritaarisiksi valtioiksi.

EU:n talous ei kasva riittävästi. EU ei tuota uutta ja innovatiivista samaa tahtia Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Olemme jäämässä jälkeen kehityksestä. Läntinen, avoin yhteiskuntamalli, joka perustuu kansanvaltaan ja markkinatalouteen, on menettänyt asemiaan.

Kiina on nousemassa Yhdysvaltoihin verrattavaksi maailmanmahdiksi. Yhdysvallat on meille edelleen tärkeä kumppani, mutta se on maana syvästi jakautunut. Venäjä muuttuu koko ajan arvaamattomammaksi. Afganistanin romahtamisen seuraukset ovat kohta ovellamme.

Ongelmia on, haasteita on. Jopa vaaroja on. Yhdessä vastaamme niihin paremmin kuin yksin Suomena. 

Silti, kuten pitkin suhteiden eteen muutenkin, myös EU-suhteemme eteen on tehtävä työtä, jotta se pysyy hyvänä.

Mikä on tämän päivän missiomme Euroopasta, unionistamme? Mitä haluamme? Meidän on käytävä laaja kotimainen keskustelu ja kirkastettava EU-politiikkamme linjaa. EU on suurten haasteiden ja muutosten edessä ja Suomen on oltava valmis niihin keskusteluihin.On aika kääntää katse EU:n tulevaisuuteen. Mitä Suomi tavoittelee EU:ssa?

Suomelle on elintärkeää olla muokkaamassa omaa ja maanosamme tulevaisuutta EU:n jäsenenä. EU on maailman suurin talousalue ja sen sisämarkkinat ovat suomalaisten yritysten kannalta merkittävät. Euroopan unioni on myös Suomen tärkein ulko- ja turvallisuuspolitiikan viitekehys, joka tuo meille turvaa.

Suomen edun toteutuminen vaatii sinnikästä työtä, eikä se muutu yhtään helpommaksi. Siihen on kaksi syytä yli muiden: Britannian EU-eron jälkimainingit ja Merkelin kauden päättyminen Saksan sisäpolitiikassa.

Muutokset ovat olleet ja ovat nopeita. Se tarkoittaa, että meidän on oltava hereillä ja osattava tehdä politiikka EU:ssa. 

Vaikutin vuosia erilaisissa ministerikokoonpanoissa EU:n päätöksentekoon. Erityisesti yksi asia kävi selväksi. Ne maat, jotka tulevat pöytään selkeiden tavoitteiden kanssa ja ovat hankkineet asialleen tukea, menestyvät.

Valtiovarainministerinä olin kokoamassa niin kutsuttua pohjoisten EU-maiden Hansa-ryhmää. Sen pyrkimys oli vahvistaa jokaisen jäsenvaltion vastuuta omasta taloudestaan ja veloistaan. Nykyiseltä hallitukselta oli virhe jättäytyä yhteistyöstä pois. Hansa-ryhmästä kolme oli mukana nuukassa nelikossa, joka on saanut hyvin omia tavoitteitaan läpi.

Jos me Suomessa haluamme, että elpymisväline jää ainutkertaiseksi järjestelyksi, meidän on tiivistettävä yhteistyötämme samanmielisten maiden kanssa, jotta voimme toimia Ranskan ja Italian pyrkimysten vastapainona.

Lähivuosina edessämme on todennäköisesti keskustelu EU:n yhteisen finanssipolitiikan laajentamisesta. Olisi naiivia ajatella, että unioni säilyy muuttumattomana, kun suuret jäsenmaat ovat selkeästi muuttaneet ja muuttamassa ajatteluaan EU:n roolista finanssipolitiikassa. 

EU:n laajempaan talouspoliittiseen rooliin liittyy riskejä ja mahdollisuuksia. Me haluamme vahvemman EU:n ja kannatamme EU:n yhteisten varojen kasvattamista, jos rahoilla tehdään sellaisia asioita, jotka on järkevämpää tehdä yhdessä kuin yksin. Esimerkiksi puolustus, rajaturvallisuus, ilmastonmuutos, tiede ja tutkimus ovat alueita, joissa EU:n laajemmasta roolista olisi selkeää lisäarvoa Suomelle. 

Koko ajan on kuitenkin pidettävä läheisyysperiaate mielessä. Jos laajemmista hartioista ei ole apua, asioista tulee päättää niin lähellä ihmistä kuin mahdollista, jotta demokratia toimii ja ihmiset voivat aidosti vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. 

Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on EU:n seuraava iso projekti.

Kaikkien valtioiden, yritysten ja ihmisten on tehtävä enemmän. Munkiksi ei tarvitse ryhtyä, kuten Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoo. 

Suomella on hyvät lähtökohdat ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä meillä on sellaista osaamista, jota maailma tarvitsee. Juuri EU:n tasolla on järkevää tehdä paljon ilmastonmuutoksen eteen, sillä ilmastonmuutos on globaali ongelma. EU:lla on riittävän leveät hartiat aidon muutoksen aikaansaamiseksi. Yrityksemme toimivat samoilla sisämarkkinoilla muiden eurooppalaisten yritysten kanssa, joten politiikka ei tee eroja kilpailun mahdollisuuksiin.

Meidän on kyettävä muodostamaan riittävän yhtenäinen linja EU-politiikkaan jo kotimaassa, jotta voimme tehokkaasti edistää tavoitteitamme Brysselissä ja jäsenvaltioiden pääkaupungeissa. Olen seurannut huolestuneena hallituksen riitelyä esimerkiksi metsäpolitiikassa, jossa Suomella on selkeä kansallinen intressi ja erityisasema Euroopan tasolla. Suomessa voi riidellä, mutta ulospäin hallituksen on oltava yhtenäinen. 

Kumppaneiden lisäksi Suomi tarvitsee omia avauksia EU- ja kv-politiikassa. Meillä pitää olla sanottavaa ja ehdotuksia siitä, miten EU kehittyy. Emme voi vain odottaa, että Saksa ja Ranska tekevät ehdotuksia, joita me sitten päädymme vastustamaan.

Hyvät kuulijat,

Kokoomukselle on tärkeää, että EU kehittyy ulko- ja turvallisuuspoliittisesti vahvemmaksi toimijaksi. Terrorismi, hybridivaikuttaminen ja rajat ylittävä rikollisuus ovat esimerkkejä asioista, joihin yhdessä pystymme vastaamaan paremmin kuin yksin. Olemme esittäneet EU:lle omaa turvaneuvostoa. Tuemme määräenemmistöpäätöksiä UTP-kysymyksissä.

Yhdysvaltojen kiinnostus Eurooppaa ja sen turvallisuuteen on edelleen vähenemässä. Sen huomio kääntyy yhä enemmän Kiinan suuntaan ja sisäpolitiikan haasteisiin. 

Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista alleviivaa sitä, että me eurooppalaiset emme saa olla liian riippuvaisia Yhdysvaltojen toimista. Afganistan romahti viikoissa, pääkaupunki Kabul päivässä. Meidän on tarkkaan arvioitava, miksi vetäytyminen Afganistanista meni pieleen niin pahasti. 

Taleban tulee palauttamaan väkivaltaisen hirmuhallintonsa Afganistaniin. Ihmiset tulevat pakenemaan henkensä edestä. Euroopan unionin pitää olla tähän valmis. 

Toimin sisäministerinä 2015 ja 2016 pakolaiskriisin aikana. Silloin Eurooppa ja Suomi sen mukana yllätettiin valmistautumattomana. Nyt minua huolestuttaa se, että EU ei ole vieläkään kyennyt uudistamaan turvapaikkapolitiikkaansa eikä riittävästi vahvistamaan ulkorajojaan. Nyt alkaa olla viimeiset hetket valmistautua, mikäli Afganistanin kriisi aiheuttaa pelätyn pakolaisaallon.

EU tarvitsee yhteisen tehokkaamman turvapaikkamenettelyn ja pitävät ulkorajat.

Meidän on minimoitava turvapaikanhaku rajoilla ja siirryttävä kaikkein hädänalaisimpien auttamiseen mahdollisimman läheltä lähtömaita. Tämä tarkoittaa kiintiöpakolaisjärjestelmän ja kehitysyhteistyön vahvistamista. Kaikki EU-maat on velvoitettava mukaan kiintiöpakolaisjärjestelmään kantamaan vastuutaan. Unohtaa ei pidä myöskään Venäjää, jonka kautta Suomeen saapui talvella 2015-2016 yllättäen noin 3000 turvapaikanhakijaa pohjoisilla raja-asemiltamme.

Euroopan täytyy ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Ilman Yhdysvaltoja suurimmatkaan eurooppalaiset Nato-maat eivät olleet halukkaita jatkamaan Afganistanin operaatiota.

Euroopan maiden pitäisi voida tehdä päätökset tämän kaltaisiin operaatioihin osallistumisesta omista lähtökohdistaan ilman painetta siitä, onko Yhdysvallat mukana vai ei. Meidän on panostettava eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön muutenkin kuin juhlapuheissa. EU:n nopean toiminnan joukoista pitää tehdä todelliset joukot, Kabulissa niille olisi ollut käyttöä.

Kaikissa EU-maissa ensi askel olisi nostaa puolustusmenojen osuutta Suomen tavoin 2 prosenttiin ja kehitysyhteistyövaroja kohti 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Toinen askel on yhteisen eurooppalaisen harjoitustoiminnan käynnistäminen, jotta meillä on kyvykkyys toimia yhdessä, jos joku EU:n jäsenvaltio joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Suurin osa EU-maista nojaa puolustuksessaan puolustusliitto Natoon. EU:n ja Naton yhteistyötä tulisi entisestään syventää.

Pitkällä aikavälillä meidän tulee olla valmiita tarkastelemaan EU:n ja Naton tehtävien yhdistämistä puolustusasioissa.

Britannian lähtö EU:sta lisää Suomen ja koko Skandinavian osalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitystä. EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä turvallisuus- ja puolustusasioissa Britannian kanssa ja Suomen on mielestäni välttämätöntä

edetä puolustusratkaisuissaan samaa tahtia ja samansuuntaisesti Ruotsin kanssa.

Hyvät ystävät,

Jotta Suomi voi edistää meille tärkeitä tavoitteita EU:ssa, meidän on rakennettava yhteistyötä samanmielisten kanssa. Meidän on oltava luovia sen rakentamisessa. Meidän on nähtävä vaivaa.

Kokoomus on tähän työhön sitoutunut. Olemme siihen yhtä sitoutuneita kuin lähes 30 vuotta sitten, viedessämme Suomen EU:n jäseneksi.

Petteri Orpon EU-visiopuhe Eurooppa-foorumissa pe 27.8.2021