Jukka Kopra: “Maanpuolustuksen resursseista on huolehdittava kaikissa olosuhteissa”

Uutiset

Puolustusvaliokunta on julkistanut yksimielisen mietintönsä puolustusselonteosta. Itse puolustusselonteko on valmisteltu hyvin avoimella parlamentaarisella tavalla, ja kiitos yksimielisestä mietinnöstä kuuluu koko valiokunnalle ja puolustusministerille. 

Sisällöltään selonteko on laadukas ja antaa konkreettiset suuntaviivat Suomen puolustukselle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin. Puolustuspolitiikkamme päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtiollinen itsenäisyytemme sekä alueellinen koskemattomuutemme kaikissa olosuhteissa.

Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Turvallisuustilanteeseen vaikuttavat erityisesti Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuasetelma.

Vaikka sodan uhka lähialueillamme tai voimankäyttö meitä kohtaan olisi epätodennäköistä, elämme vaarallisia aikoja. Voimapolitiikka ja asevoimien hyödyntäminen geopoliittisten tavoitteiden ajamiseksi ovat ajankohtaisia ilmiöitä myös Euroopassa.

Olemme viime aikoina todistaneet tästä esimerkin, kun tilanne Ukrainan ja Venäjän välisellä rajalla on kiristynyt. Tapahtumat ovat osoittaneet, miten jännitteet Euroopan turvallisuudessa kulkeutuvat myös Pohjois-Eurooppaan ja voivat nopeasti muuttaa asetelman kireäksi. 

Itämeren ja arktisen alueen sekä Pohjois-Atlantin merireitit onkin nähtävä yhtenä sotilasstrategisena kokonaisuutena – ja tässä kokonaisuudessa Suomi muodostaa osansa halusimme tai emme. Tästä syystä meidän on ymmärrettävä, mitä eri ilmansuunnissa lähialueidemme turvallisuudesta ajatellaan.

Jännitteisessä toimintaympäristössä kumppaneiden merkitys Suomelle onkin tullut aiempaa tärkeämmäksi ja avoimemmaksi. Suomi harjoittaa kansainvälistä puolustusyhteistyötään niin monenvälisesti, pienemmissä maaryhmissä kuin kahdenvälisesti.

Selonteko ilmaisee hyvin selkeästi sen, mitä Suomi kansainvälisellä yhteistyöllään tavoittelee: puolustuskykymme tukemista, ennaltaehkäisykykyä ja pelotetta sekä tarpeen mukaan sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista. Kaikki tämä, mukaan lukien kansainvälinen harjoitustoimintamme, palvelee Suomen tarpeita ja puolustusta. Tämän on oltava selkeää meille kaikille.

Yhteistyö tapahtuu Suomen kansallisten intressien mukaisesti. Puolustusyhteistyömme painopisteenä ovatkin sellaiset maat, jotka olisivat kriisitilanteessa Suomen puolustuksen näkökulmasta merkittäviä toimijoita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella. Erityisasemassa meidän kannaltamme ovat varsinkin Yhdysvallat, Ruotsi ja muut Pohjoismaat kuten Norja.

Lisäksi meille tärkeää on Euroopan unionin puolustusulottuvuuden ja turvalausekkeiden kehittäminen. Vaikka unionin turvallisuusulottuvuus kehittyy tuskastuttavan hitaasti, se ei ole syy tinkiä kunnianhimoista. Maailma kaipaa nyt monin tavoin vahvempaa Eurooppaa ja siksi myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan työkalupakkia on määrätietoisesti edistettävä.

Yhtä tärkeää vallitsevissa olosuhteissa on yhteistyömme Naton kanssa. Vaikka emme ole Naton jäsen, meillä on kaikki syyt käydä tiivistä poliittista vuoropuhelua toimintaympäristömme kehityksestä. Luonnollisesti vielä parempi olisi, mikäli olisimme Naton jäsenmaa. Kokoomus on kannattanut jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien ja tämä linja pitää edelleen.

Maanpuolustuksemme kivijalka on yleinen asevelvollisuus ja reserviläisjärjestelmä. Suomen on kaikissa olosuhteissa pidettävä huolta maanpuolustuksen resurssien riittävyydestä. Viime kädessä vastuun Suomen puolustuksesta kantavat suomalaiset itse. Maanpuolustusjärjestelmäämme on kehitettävä siten, että mahdollisimman monella halukkaalla on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön.

On myös oikein, että selonteossa tunnistetaan muuttuvan toimintaympäristön haasteet. Teknologisen kehityksen ja laajentuvien vaikuttamiskeinojen myötä puolustuksemme ensimmäinen rintama ei välttämäkään alakaan enää Suomen rajoilta vaan paljon kauempaa. On myös hyvä tiedostaa, että raja rauhanajan ja sotatilan välillä ei ole selkeä, vaan tänä päivänä se voi olla hyvinkin hämärä ja vaikeaselkoinen. Siksi erityisesti kyber-, avaruus- ja ennen kaikkea laaja-alaisen vaikuttamisen uhkiin varauduttaessa ja näitä kyvykkyyksiä kehitettäessä on yhteistyön siviiliyhteiskunnan kanssa oltava tiivistä.

Suomi on maa, joka ensisijaisesti huolehtii kansallisesta puolustuksestaan, mutta samalla kehittää kansainvälistä puolustusyhteistyötään päättäväisesti. Ajantasainen ja verkottunut puolustus, yhdessä viisaan ulkopolitiikan kanssa kulkevat käsi kädessä ja luovat turvallisuutemme perustan. Tätä viestiä meidän on syytä korostaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Ryhmäpuhe, Jukka Kopra / Valtioneuvoston puolustusselonteko 7.12.