Kokoomuksen vastauksia Nato-kysymyksiin

Uutiset

Mikä on Kokoomuksen kanta Natoon?

  • Kokoomuksen kanta on selvä: kokoomus on valmis viemään Suomen Naton jäsenmaaksi. Työskentelemme aktiivisesti tämän tavoitteen eteen. Venäjän hyökkäys korostaa Nato-jäsenyyden ajankohtaisuutta, mutta meille kyse ei ole vain reaktioista välittömään tilanteeseen vaan pitkän aikavälin valinnasta. Suomi on eurooppalainen valtio, jolla on oltava eurooppalainen puolustusratkaisu. Tämän näkemyksen takana olemme seisseet jo 16 vuotta. 

Miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon?

  • Nato-jäsenyys parantaisi turvallisuuttamme ja vahvistaisi puolustustamme. Jäsenyyden myötä Suomi pääsee Naton turvatakuiden piiriin ja mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima ja viime kädessä ydinaseiden suoja. Tämän lisäksi Nato-jäsenyyden myötä Suomen mahdollisuudet vaikuttaa globaalin turvallisuuden kannalta tärkeisiin kysymyksiin kasvaisivat. 

Miksi kysymys on ajankohtainen juuri nyt?

  • Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti huonompaan suuntaan Venäjän hyökkäyksen myötä. Kyse on suurimmasta sodasta ja vakavimmasta turvallisuuspoliittisesta kriisistä Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Vaikutukset heijastuvat myös Suomeen ja Pohjolaan. Suomeen ei kohdistu juuri nyt sotilaallista uhkaa, mutta Venäjästä on tullut aiempaa selvemmin sotilaallinen uhka myös meille. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoittaa, ettei Putin viime kädessä kunnioita valtioiden sotilaallista liittoutumattomuutta ja syitä sodankäynnille muita vastaan voidaan keksiä jopa räikeisiin valheisiin perustuen. Suomessa on nyt päätettävä, miten parhaiten takaamme turvallisuutemme ja ehkäisemme sotilaallisten kriisien muodostumista. Sotilaallinen liittoutuminen on yksi keskeisistä ratkaisuista.

Onko Suomi tervetullut Naton jäseneksi?

  • Suomi olisi Naton näkökulmasta toivottu ja turvallisuutta tuottava – ei sitä kuluttava – jäsenmaa. Suomen mukanaolo vakauttaisi Pohjois-Eurooppaa, sillä olemme Naton näkökulmasta alueen puuttuva puolustuksellinen linkki Arktisen alueen ja Itämeren välissä. Sijaintimme lisäksi suorituskykymme täydentäisivät Natoa, erityisesti maa- ja ilmavoimiemme vahvuuden kautta. Nato on korostanut Suomen ja Ruotsin suuntaan avoimien ovien politiikkaa jäsenyyden osalta.

Mitä tapahtuu Nato-optiolle?

  • Nato-optiosta puhuminen ei ole enää uskottavaa. Option lunastus on aiemmin kytketty turvallisuusympäristömme nopeaan muuttumiseen tai siihen, että Venäjä näkee EU:n Naton kaltaisena vihollisena. Nyt molemmat näistä ovat toteutuneet, minkä lisäksi Venäjä on määritellyt Suomen koko EU:n kanssa itsensä kannalta vihamieliseksi maaksi. Myös lännen asetoimitukset tulkitaan Venäjällä vihamielisenä toimintana. Olemme siis yhä selvemmin osa Venäjän kokemaa viholliskuvaa ja tällaisessa kehityksessä Suomen kannattaisi ankkuroida itsensä vahvemmin osaksi läntisiä puolustusratkaisuja. Siksi on aika lunastaa optio.

Onko Suomella kiire?

  • Me olemme valmiita viemään Suomen Naton jäsenmaaksi ja tulemme ajamaan jäsenyyttä eduskunnassa. Ymmärrettävästi nopeasti muuttunut tilanne on asettanut monet puolueet uuden tilanteen eteen. Aikaa ja tilaa harkinnalle on annettava, mutta samalla on ymmärrettävä, ettei vallitsevassa tilanteessa voi myöskään odottaa liian pitkään. Historia osoittaa, miten tärkeää on osata tarttua eteen avautuviin tilanteisiin määrätietoisesti.
  • Turvallisuusympäristömme on pysyvästi muuttunut, ja nyt on johtopäätösten aika. Ydinkysymys meille on Suomen turvallisuuspoliittisen aseman varmistaminen ja suojaaminen. Venäjästä on tullut aiempaa selvemmin sotilaallinen uhka myös meille. Suomessa on nyt päätettävä, miten parhaiten takaamme turvallisuutemme ja ehkäisemme sotilaallisten kriisien muodostumista. Sotilaallinen liittoutuminen on yksi suurista kysymyksistä.

Mitä vaihtoehtoja Suomella on?

  • Naton ulkopuolella pysymiselle olisi jatkossa löydettävä hyvin vahvat perusteet, jotta se olisi kannaltamme oikea ratkaisu. Liittoutumattomuus ei automaattisesti tarkoita parempaa turvallisuutta. Paluu optiopolitiikkaan ei ole enää mahdollista. Käytännössä Suomella on edessään ”nyt tai ei koskaan” valinta jäsenyyden suhteen. Mikäli Suomi torjuu Nato-jäsenyyden Venäjän hyökkäyksen jälkeenkin, antaisi tämä väärän viestin Moskovaan. Passiivisuutemme voitaisiin pahimmillaan tulkita pelokkuutena. Tällaista mielikuvaa itsestämme emme halua ulospäin antaa eikä Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan ole nyt varaa jättää minkäänlaisia aukkoja tai tulkinnanvaraisuutta. Jos siis Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä, päätökselle olisi esitettävä selkeät perustelut sekä näkemys vaihtoehtoisesta linjasta, joka jatkossa takaisi turvallisuutemme.

Miten päätös jäsenyyden hakemisesta tehdään Suomessa?

  • Kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä tulee eduskuntaan lähiviikkoina, kun hallitus tuottaa selonteon turvallisuustilanteesta. Puolueet ovat tunnustaneet tosiasiat nyt laajalti – turvallisuusympäristö on muuttunut. Seuraava askel on aktiivinen toiminta. Muutos edellyttää jykeviä päätöksiä. Kokoomus haluaa, että nämä päätökset tullaan myös tekemään. Välitilaan emme voi jäädä. Selonteon ja parlamentaarisen prosessin pitää Kokoomuksen mielestä johtaa hallituksen ja tasavallan presidentin esitykseen jäsenyydestä. Lopullisen päätöksen jäsenhakemuksen jättämisestä tekee eduskunta.

Miten jäsenyysprosessi etenisi?

  • Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Tällöin Suomen on käytävä etukäteen keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa ja varmistaa niiltä tuki. Nato on korostanut Suomen ja Ruotsin suuntaan avoimien ovien politiikkaa.
  • Jos Suomi hakee Naton jäsenyyttä, käytäisiin seuraavaksi jäsenneuvottelut, joissa osapuolet voivat esittää ehtoja ja käytäisiin läpi jäsenkelpoisuutta. Suomen tapauksessa sen vakaa demokratia ja sotilaallinen yhteensopivuus tarkoittaa, että se täyttää muodolliset kriteerit.
  • Yleensä hakemusprosessi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Suomen Nato-yhteensopivuuden vuoksi ja turvallisuustilanne huomioiden prosessi olisi todennäköisesti normaalia lyhyempi. Kyseeseen saattaisi tulla jonkinlainen pikaraide, mutta paljon olisi kiinni jäsenmaista. Suomen hakemus täytyisi ratifioida kaikissa Naton jäsenmaiden parlamenteissa.
  • Jos kaikki Naton jäsenmaat hyväksyisivät Suomen hakemuksen, lähetettäisiin Suomelle kutsu liittyä Natoon. Ratifioimiskirja esiteltäisiin hallituksen esityksellä eduskunnan hyväksyttäväksi, minkä jälkeen sen ratifioinnista päättäisi tasavallan presidentti.

Tulisiko Suomen hakea jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa?

  • Nato-hakemus kannattaisi tehdä yhdessä Ruotsin kanssa. Tällöin Suomen koordinoitava askeleet etukäteen sen kanssa. Samanaikaisuus sitoisi maiden turvallisuutta yhteen prosessin ajaksi tavalla, josta Suomikin hyötyisi. Suomen tulee kuitenkin tehdä päätös omista lähtökohdistaan ja olla valmis hakemaan jäsenyyttä myös yksin.

Pitääkö Suomessa järjestää kansanäänestys Natosta?

  • Nato vaatii hakijamaata osoittamaan riittävän kansallisen tuen jäsenyydelle. Tämän mittaaminen on kuitenkin jäsenmaan päätettävissä, eikä Nato edellytä hakijamaalta kansanäänestystä. Oikea paikka mitata suomalaisten enemmistön tuki Nato-jäsenyydelle on kansan valitsema eduskunta. Useat mielipidemittaukset Venäjän hyökkäyksen jälkeen myös osoittavat, että kansan enemmistö on kääntynyt Nato-jäsenyyden puolelle.

Minkälaista sotilaallista tukea Nato antaisi Suomelle?

  • Naton suurin lisäarvo olisi liittokunnan tuki kriisitilanteessa. Naton artikla viisi eli yhteinen puolustusvelvoite tarkoittaa sitä, että hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi koko Natoa vastaan. Tämä taas toimii pelotteena aggressiivisille valtioille. Suomi tulisi Naton alueellisten puolustussuunnitelmien piiriin, joiden mukaisesti muut jäsenmaat varautuisivat 
    tukemaan Suomea. Näitä suunnitelmia myös ylläpidettäisiin ja harjoiteltaisiin säännöllisesti.
  • Suomelle annettava sotilaallinen tuki riippuisi kriisitilanteesta, mutta voisi olla esimerkiksi tiedustelu- ja tilannekuvatieto, materiaali- ja huoltovarmuustuki, sotilaallinen tuki joukkojen muodossa eri puolustushaaroille, ohjuspuolustuksellinen tuki sekä ydinasepelote.

Mitä jäsenyys tarkoittaisi Suomen turvallisuuspolitiikalle?

  • Suurin muutos olisi pääsy Naton turvatakuiden piiriin. Käytännön muutokset olisivat suurimmassa määrin teknisiä, mutta myös laajemmin turvallisuuspoliittisia. Jäsenyys olisi Suomelle ennen kaikkea puolustuksen harmonisointia Naton kanssa osana Pohjois-Euroopan turvaamista. Sen lisäksi Suomen turvallisuuspolitiikkaan tulisi nykyistä vahvemmin ja velvoittavammin globaali ote, varsinkin pitkässä juoksussa. 
  • Kyse siitä, että maantieteellisesti eteen tulisivat vahvemmin myös eteläisten Nato-maiden turvallisuuskysymykset ja varsinkin pitkässä katsannossa myös mahdollisesti Kiinaan liittyvät kysymykset. Natossa Suomen turvallisuuspolitiikan profiili väistämättä siis monipuolistuisi. Toisin sanoen, Nato-jäsenyys edellyttäisi Suomen valmiuksien kehittämistä myös maamme rajojen ulkopuolella. Suomi on kuitenkin jo nyt osallistunut useisiin Nato-johtoisiin operaatioihin rajojensa ulkopuolella, esimerkiksi Kosovossa, Bosniassa ja Afganistanissa. Lisäksi meillä on vuosikymmenten kokemus kansainvälisestä kriisinhallinnasta.

Mitä vaikutuksia jäsenyydellä on Suomen maanpuolustukselle?

  • Suomi päättäisi edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista. Suomen puolustuksesta vastaisi Nato-jäsenenäkin suomalaiset ammattisotilaat ja reserviläiset eli yleinen asevelvollisuus säilyttäisi pääasiallisen roolinsa.
  • Suomen rajasta ja ilmatilasta tulisi osa Naton vastaavia. Silti Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta vastaisi yhä puolustusvoimat. Suomi antaisi Naton käyttöön kansallisten järjestelmien tuottamaa ilma- ja meritilannekuvaa ja päinvastoin.

Lähetetäänkö varusmiehiä ulkomaille?

  • Varusmiehiä ja reserviläisiä ei lähetettäisi Naton toimintaan Suomen rajojen ulkopuolelle, vaan tähän käytettäisiin ammattisotilaita tai vapaaehtoisia reserviläisiä, kuten kriisinhallintaoperaatioissa toimittu tähänkin asti. Suomen voimavarat lähtökohtaisesti omassa käytössä.

Minkälainen jäsenmalli Suomelle tulisi? 

  • Hakijamaalla on paljon vaikutusvaltaa sen suhteen, minkälaisia ehtoja sen jäsenyyteen mahdollisesti liittyisi. Suomi voisi neuvotella itselleen Norjan mallin jäsenyyden: Suomi omaehtoisesti rajoittaisi liittokunnan toimintaa alueellaan. Suomen ei tarvitsisi sallia Naton ydinaseita, joukkoja tai tukikohtia alueellaan rauhan aikana. Suomi päättäisi siis itse siitä, kuka täällä olisi.

Miten suomalaisjoukot osallistuisivat Naton toimintaan?

  • Suomalaisjoukkoja osallistuisi Naton toimintaan aina tarpeen mukaan, ei automaattisesti. Yksi mahdollisuus saattaisi olla osallistuminen Naton EfP-toimintaan Baltian maissa pienellä satsauksella. Kriisinhallintaan Naton alueen ulkopuolella Suomi osallistuisi kuten ennenkin.

Mitkä olisivat jäsenyyden kustannukset ja vaikutukset valtion menoihin?

  • Naton kustannukset olisivat eri arvioiden mukaan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä koostuisi maksuista Naton yhteisiin vuosittaisiin budjetteihin ja henkilöstökuluista. Lisäkuluja voisi tulla Naton monikansallisista suorituskykyhankkeista, joihin Suomi voisi osallistua.
  • Nato-mailla on tavoite ylläpitää puolustusmenoja kahden prosentin tasolla BKT:sta. Suomi täyttää tämän vaateen HX-hankkeen myötä, mutta luonnollisesti jäsenyys edellyttäisi tämän puolustusmenotason ylläpitämistä myös pitkällä aikavälillä.

Mitä vaikutuksia jäsenyydellä olisi Suomen ulkopolitiikkaan ja itsemääräämisoikeuteen?

  • Suomen itsemääräämisoikeus säilyisi yhtä vahvana kuin nytkin. Nato on poliittinen liittokunta, jossa päätökset tehdään yksimielisyysperiaatteen mukaisesti. Tällöin Suomi toimisi todennäköisesti läheisessä yhteistyössä etenkin Pohjoismaiden ja Baltian kanssa, kuten myös EU:ssa. Suomen painostus olisi vahvasti lähialueiden puolustuksessa ja siinä artikla viiden mukaisessa toiminnassa.
  • Venäjä-politiikkamme sulautuisi tiiviimmin osaksi muuta länttä. Naton Venäjä-linjaukset ovat kuitenkin käytännössä identtiset EU:n kanssa eli tässä mielessä Natossakin Suomen Venäjä-politiikka ei juurikaan muuttuisi.