Vantaa-Kerava: Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyössä paljon kehitettävää

Aluevaltuutettujen kirjoitukset Uutiset Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Reilun kahden kuukauden päästä hyvinvointialueiden on määrä ottaa vastuu pelastus- ja sote-palveluiden järjestämisestä. Edessä on jännät paikat – miten henkilöstö saa palkkansa, asiakkaat palvelunsa ja talouden realiteetit tulevat huomioiduiksi. Hyvinvointialueen aloituksessa suurin huolenaihe onkin operatiivisen toiminnan häiriötön jatkuminen siirtymävaiheessa – että kriittiset ICT-järjestelmät toteutuvat aikataulussa, muutoksen koordinointi hyvinvointialueen ja kuntien välillä toimii saumattomasti ja henkilöstön perehdytykseen ehditään paneutua riittävästi.

Yhteistyö kuntien kanssa on ehkä ymmärrettävästi, mutta ei asiantila hyväksyen, saanut valmistelussa liian vähän huomiota. Muutoksen koordinointi, yhdyspintojen rakentaminen, valitettavasti tökkii pahasti ainakin näin pienemmän osakkaan eli Keravan kaupungin näkökulmasta. Liian usein törmätään tilanteisiin, joissa viesti ei kulje Keravalle ja valmistautuminen tulevaan päätöksentekoon lepää luottamushenkilöiden aktiivisuuden varassa. Paljastava esimerkki oli viimeisimmässä valtuustossa ollut hyvinvointialueen investointisuunnitelma. Pitkään väitettiin, että Keravalta ei ole tullut esityksiä suunnitelmaan. No kun ei kysytty.

Hyvä, että luottamushenkilöt ovat aktiivisia, mutta kovin sattumanvarainen ja haavoittuva tällainen yhteistyömalli on. Hyvinvointialueen ja kuntien viranhaltijoiden yhteistyö pitää ehdottomasti systematisoida, riittävät rakenteet pystyttää ja yhteistyön ilmapiiriä vahvistaa.

Olisiko niin, että sekä hyvinvointialueen virkajohdolle että poliittisille päättäjille hajuraon pitäminen vanhaan isäntään, Vantaan ja Keravan kaupunkeihin, liittyy oman tilan hakemiseen ja uuden isännän paikan osoittamiseen? Jos näin, niin onko se tarkoituksellista ja tavoitteellista vai tiedostamatonta uuden rakentamisen innostuksesta kumpuavaa ja uusien asemien saavuttamisesta sikiävää?

Yhteistyön rakentamisessa ja yhdyspintojen rakentamisessa on toki kaksi osapuolta ja voi olla, ettei kaupungeissakaan valmistelun työnjako, prosessit tai resurssointi ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Ongelma voi jopa olla valtakunnallinen eikä vain Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta koskeva. Tähän ainakin viittaa Kuntaliiton äskettäinen kysely, jonka mukaan yhdyspintavalmistelussa on paljon kehitettävää. Erityisesti yhteistyön suunnitelmallisuus sekä yhteisen tietopohjan ja tilannekuvan hyödyntäminen koettiin toteutuvan tällä hetkellä huonosti. Parhaiten nämä, ja muut yhteistyön perusedellytykset kuten avoimuus, vuorovaikutteisuus, säännölliset tapaamiset ja selkeästi määritellyt vastuuhenkilöt, toteutuivat tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

On selvää, että onnistuminen hyvinvointialueuudistuksessa edellyttää toimivaa yhdyspintojen kehittelyä mm. asumisen asioissa sekä työllisyyden ja kotoutumisen edistämisessä puhumattakaan hyte-työn tai oppilashuollon palveluprosessien toimintakykyisiksi saattamisessa. Ottakaamme nämä jämerämmin asialistalle kummassakin päässä!

 

Markku Pyykkölä

Vantaa-Keravan aluevaltuutettu, VTM

Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja