Petteri Orpo: Suomessa yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella

Uutiset

Petteri Orpo kokoomus

Puhe Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä. Muutokset mahdollisia puhuttaessa.

Oikein hyvää aamupäivää, hyvät yrittäjät ja yrittäjämieliset

Viime viikolla tapasin 15-vuotiaan Aatu Vuorisen. Hän on perustanut firman, joka myy laadukkaita, Suomessa valmistettuja patakintaita. Menestystä on jo tullut, Aatu palkittiin Nuori yrittäjyys -kilpailussa vuoden nuorena yksinyrittäjänä.

Hattu päästä Aatulle.

On hienoa kuulla nuorelta, millaisena mahdollisuutena hän näkee yrittäjyyden.

Rohkeus, ideat, riskinotto, kova työ – se tekee teistä kaikista yrittäjiä, joita olette tänään.

Meidän päättäjien työ taas on tehdä Suomesta maa, jossa edellytykset yrittämiseen ovat parhaimmat mahdolliset. Meidän tehtävämme on kuulla teitä. Meidän tehtävämme on tehdä se, mitä tarvitaan, jotta te onnistutte.

Hyvät yrittäjät.

Ajattelin puhua teillä tänään myös politiikkaa. Jos sopii?

Suomessa on ollut tapana sanoa, että se nyt on aivan sama mikä porukka siellä hallituksessa istuu, niin politiikka on aina samaa.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on voinut nähdä, että kyllä sillä on väliä millaista väriä hallitus tunnustaa.

Yrittäjyyden maaperää ei kuluneella hallituskaudella ole lannoitettu, ei kasteltu. Vasemmistohallitus on kerta toisensa jälkeen näyttänyt yrityksille paikan ja se paikka on ollut sivussa.

Kun koronapandemia levisi Suomeen, yritykset tarjosivat apuaan. Se ei hallitukselle kelvannut.

Hallituksen jakamat koronatuet auttoivat joitakin yrityksiä ja aloja, mutta osa tuesta kohdentui väärin, ja monen yrityksen ahdinko jäi täysin tunnustamatta. Esimerkiksi ravintola-, matkailu- ja tapahtumayrittäjät tekivät kaikkensa, että palveluiden käyttäminen olisi terveysturvallista. Hallitus palkitsi yrittäjien ponnistelut sulkemalla tapahtumien ja ruokaravintoloidenkin ovet.

“Menestys on tulevaisuudessakin yrittäjien ja työllistävien yritysten varassa”

Rakentaessaan maahan uutta hallintoa, aluehallinnon, Marinin hallitus teki kaikkensa, että yritysten rooli jäisi pieneksi. Uusi sote on rakennettu julkisen tuotannon varaan. Kela-korvausten leikkaus oli piste i:n päälle.

Jätelain uudistuksessa yrittäjät sysättiin sivuraiteelle. Moni kuljetus- ja jätealan yrittäjä on joutunut laittamaan lapun luukulle.

Tämä maa on pärjännyt hyvällä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöllä. Markkinatalouteen uskomalla.

Tämän maan menestys on tulevaisuudessakin yrittäjien ja työllistävien yritysten varassa. Se asia ei ole muuttunut kuluvan vaalikauden aikana miksikään.

Juuri siksi politiikan on muututtava. Yrittäminen ja työllistäminen, myös itsensä työllistäminen, on nostettava sille kuuluvalle paikalle.

Elämme epävarmuuden ajassa. Venäjän sota Ukrainassa horjuttaa koko Euroopan turvallisuutta. Olemme velkaantuneet. Taantuma väijyy kulman takana, ja hintojen nousu sekä huoli energian riittävyydestä huolestuttavat suomalaisia.    

Siksi puhun teille tänään erityisesti kolmesta teemasta, jotka kaikki liittyvät yrittämisen edellytyksiin Suomessa:

1) taloudesta 2) kasvusta ja 3) luottamuksesta.

Kerron teille myös ratkaisuista, joita me haluamme tehdä.

Hyvät ystävät,

Suomen valtio on ottamassa ensi vuodelle uutta velkaa yli 8 miljardia euroa. Kokonaisuudessaan valtion velkasumma nousee jo miltei 150 miljardiin euroon. Yhdessä vaalikaudessa velka tulee kasvamaan lähes 40 miljardilla.

Luvut ovat pysäyttäviä.

Edellisen vaalikauden loppuun mennessä, vuonna 2019, olimme saaneet velanoton painettua lähelle nollaa ja olimme jopa maksaneet velkaa muutaman satamiljoonaa pois. Loimme edellytyksiä, ja te yrittäjät palkkasitte 140 000 uutta työntekijää. Tulot kasvoivat ja velanotto saatiin kuriin.

On selvä, että koronapandemia ja sota ovat vaatineet toimia, jotka maksavat. Sitä ei kiistä kukaan. Se on vaatinut velanottoa.

Tosiasia kuitenkin on, että jo ennen koronaa hallitus lisäsi menoja vailla tietoa tuloista. Kriisit ovat toimineet peittona sille, ettei hallituksella ole ollut – eikä ole – minkäänlaista ajatusta talouden tasapainottamisesta.

Viisikko on luonut illuusion, että miljardeja on jostakin loputtomasti otettavissa. Menokehykset on rikottu kerta toisensa jälkeen, ja valtiovarainministerin punakynä on kuivunut käyttämättömänä.

Entisenä valtiovarainministerinä tämä miljardisokeus tuntuu minusta käsittämättömältä. Miljoonan ja miljardin ero tuntuu hämärtyneen.

Tiedättekö, paljonko on miljoona sekuntia päivissä?

Se on 11 ja puoli päivää.

Entä miljardi sekuntia?

Se on 31 VUOTTA.

Miljoonilla ja miljardeilla on valtava ero. 

Vasta aivan viime aikoina parista hallituspuolueesta on kuultu huolta velkaantumisesta. Toimia velkaantumisen hillitsemiseksi ei vain ole esitetty.

Hyvät ystävät,

te tiedätte, että velalla on väliä.

Ensi vuonna valtionvelan korkomenot ovat jo 1,5 miljardia euroa. Korkojen nousu ensi vuodelle vastaa poliisin koko vuoden toimintamenoja. Tuskin kukaan on eri mieltä siitä, etteikö näillekin euroille löytyisi muuta käyttöä.

Korkojen nousu ja inflaatio rokottavat kotien taloutta ja yritysten toimintaa. Tarvitaan määrätietoisia toimia hintojen ja korkojen nousun pysäyttämiseksi.

Se mitä itse tässä vaikeassa ajassa voimme tehdä, on velanoton hillitseminen. Jos maailmalla usko Suomen kykyyn hoitaa talouttaan laskee, tarkoittaa se korkeampaa hintaa lainoille eli syvempiä vaikeuksia.

Seuraava hallitus joutuu käyttämään punakynää. Se joutuu sopeuttamaan menoja. Urakasta ei selvitä neljässä vuodessa. Arvioni on, että se vie neljä + neljä vuotta. Tuona aikana monia hyviä asioita jää toteuttamatta, monia tarpeellisia panostuksia tekemättä. Se on rehellisesti todettava ääneen. Sellaisen perinnön Marinin hallitus jättää.

Talous on saatava takaisin kestävälle pohjalle. Se takaa, että meillä on liikkumavaraa tulevissa kriiseissä.

Ilman kestävää taloutta emme voi turvata hyvinvointipalveluja, emme laadukasta koulutusta, emme kunnossa olevaa tieverkkoa. Kaikki tämä heijastuu yritysten toimintaedellytyksiin.

Iiro Viinanen taisi aikanaan neuvoa minua, kun aloitin valtionvarainministerinä, että ”kun ne tulevat pyytämään rahaa, sano EI. Kun tulevat toisen kerran, sano EI, ja jos kolmannen kerran tulevat, kysy, mistä olikaan kysymys”.

Yhteisistä verovaroista pitää pitää hyvää huolta ja lasten piikkiin ei saa elää. Kaikkea tärkeää ei voi rahoittaa. Ei se niin onnistu kotona, eikä yrityksessään.

Jos menot ylittävät pysyvästi tulot, on kaksi keinoa. Vähentää menoja ja lisätä tuloja.

Menoja voi vähentää. Valtion 80 miljardin budjetista löytyy punakynää käyttämällä paljon kohteita, jotka eivät ole ihan niin tärkeitä. Ja aina asioita voidaan tehdä paremmin.

“Kasvua ei synny ilman yrittäjiä”

Hyvät yrittäjät,

on kuitenkin selvää, ettei Suomen taloutta saada kuntoon pelkillä leikkauksilla ja menomaltilla. Me tarvitsemme lisää tuloja. Niitä saadaan talouden kasvulla.

Siksi talouskasvun aikaansaaminen on seuraavan hallituskauden tärkein tehtävä.

Ja kasvua ei synny ilman teitä, yrittäjiä.

Kasvu tarkoittaa kodeille työtä, toimeentuloa ja vaurastumista. Yrityksille se tarkoittaa enemmän mahdollisuuksia.

Suomelle kasvu tarkoittaa mahdollisuuksia hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen, palveluiden rahoittamiseen, turvallisuuden takaamiseen sekä tulevaisuuden rakentamiseen.

Me saavutimme Ruotsin 2000-luvulla BKT:ssa, mutta nyt olemme jääneet 20 prosenttia jälkeen vuodesta 2008 lähtien. Tämä vähän hävettääkin. Jos voitamme Ruotsin nykyään lätkässä, niin kyllä meidän pitää pärjätä taloudessakin. Ja kyllähän me pärjäämme, kun vain tehdään oikeita asioita.

Vasemmistohallitus on käyttänyt jakamisen kaavaa. Kokoomus tarjoaa sen tilalle kasvun kaavaa. 

Kaavan ajatus on se, että kohdistetaan katse ja tekeminen kasvun elementteihin. Siihen, mistä talouden kasvu syntyy.

Ensimmäiseksi tarvitsemme osaamista ja innovaatioita, yritystoiminnan ideoita.

Toiseksi tarvitsemme rohkeita ihmisiä, jotka ovat valmiita lähtemään yrittäjiksi tai laajentamaan yritystoimintaansa.

Kolmas elementti on rahoitus ja investoinnit, jotta yritys pääsee liikkeelle.

Neljäntenä kasvun kaavan osana on yrittämiselle otolliset olosuhteet.

Kasvun kaava on siis lopulta yksinkertainen: Idea – yrittäjä – investointi – olosuhteet.

Siitä se lähtee.

Valtio ei luo kasvua. Eivät ministeriöt, emme me päättäjät. Mutta me voimme lisätä kasvun mahdollisuuksia. Siksi meidän on listattava kaikki kasvua vauhdittavat toimet ja kasvun tiellä olevat esteet.

Ja meidän on laitettava ne kuntoon – yksi kerrallaan.

Lentoon lähtevien ideoiden perusta on osaamisessa.

Uutiset suomalaisten nuorten koulutustason romahtamisesta ja heikentyneistä perusopetuksen oppimistuloksista ovat hälyttäviä. Meidän on pantava peruskoulu kuntoon: jokaiselle lapselle ja nuorelle on varmistettava riittävät perustiedot ja -taidot, kuten luku-, kirjoitus- ja laskutaito.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen taso on nostettava vastaamaan yritysten tarpeita, jotta yrittäjän ei tarvitse aloittaa työntekijän koulutusta alusta. Erilaisia polkuja ammattiin on tuettava lisäämällä esimerkiksi oppisopimuskoulutusta.

Pienen maan on aina tavoiteltava kasvua ja menestystä myös maailmalla. Se tarkoittaa vahvaa panostusta huippuosaajiin sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Kokoomuksen tavoitteena on nostaa TKI-rahoitus 4 prosenttiin bkt:stä ja ottaa pysyvästi käyttöön yritysten laaja TKI-vähennysoikeus. 

Koska haluamme lisää yrittäjiä, lähdetään liikkeelle siitä, että arvostetaan teitä yrittäjiä.

Jos yrittämistä ja yrittäjää maalataan jatkuvasti työntekijöiden hyväksikäyttäjäksi, kuka enää haluaa yrittää?

Koomisin kommentti on se, että eräs kollega paheksui sitä, että hänelle oli selvinnyt, että yritys pyrkii tekemään voittoa.

Suomen kokoinen maa ei pärjää vastakkainasettelun lietsonnalla. Minusta Suomessa yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella: työn puolella. Vastakkainasettelun ajan pitäisi olla ohi.

Yrittäjyys on elämäntapa. Se on ponnistelua omien haaveiden toteuttamiseksi, riskinottoa ja ison vastuun kantamista.

Minulla oli nuoruuteni vuosina mahdollisuus olla töissä setäni vaatekaupassa Turun keskustassa. Aloitin myymällä housuja miehille ja naisille. Olin muuten aika hyvä siinä!

Kesätöiden ja opiskelujen ohessa viikonloppuhommien myötä sain sedältä ja tädiltä suuren kunnian. ” Tässä Petteri sinulle liikkeen ja kassakaappiin avaimet, jos sinä hoitaisit ensi lauantaina avaamisen ja sulkemisen ja katsoisit että kaikki sujuu.” Se oli ensimmäinen kerta heidän neljän vuosikymmenen kauppiasurallaan, että lähtivät koko viikonlopuksi mökille.

Opin noina vuosina myymään housuja, mutta ennen kaikkea sen millaista on yrittäjäperheen elämä. Jatkuvaa työtä ja huolta yrityksen menestymisestä.

Moni teistä on puurtanut pitkään ennen kuin on kyennyt maksamaan itselleen ensimmäistä palkkaa. Vaikeina aikoina te kannatte murhetta työntekijöidenne pärjäämisestä.

Korona-aikana moni teistä tinki omasta palkasta pitääkseen huolta työntekijöistä. Tarinoita olen kuullut aina ruoka-apuun asti.

Osa teistä on saanut yrittämisen kipinän siirtymään sukupolvelta toiselle. Perheyritykset ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme ja kotimaista vastuullista omistajuutta.

Hyvät yrittäjät,

Kasvua syntyy, kun yritykset investoivat ja niihin investoidaan. Hyvät ideat tarvitsevat rahoitusta. Suomalaiset pääomat on saatava suuntautumaan yritystoiminnan rahoittamiseen ja maan pitää olla houkutteleva ulkomaiselle pääomalle.

Suomen yritysverotuksen pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja kansallisesti yrittämiseen ja investointeihin kannustavaa.

Ensimmäinen asia on ennustettavuus ja vakaa toimintaympäristö.

Kokonaisveroastetta ei Suomessa saa enää nostaa. Ei myöskään yrittämisen verotusta.

Suomessa kannattaa yrittää ja vaurastua, kun teemme suomalaista omistajuutta ja yritysten kasvua tukevan verouudistuksen. Yritysten ja osinkojen verotusta on muutettava niin, että yritysten kasvulle ja pörssilistautumiselle on mahdollisimman vähän esteitä. Listaamattomien yritysten omistajien verotuksen kiristämistä emme hyväksy.

Haluamme keventää työn verotusta: Verotuksen pitää olla sellaista, että varhaiseen aamuvuoroon nouseminen palkitsee aina enemmän kuin se, että ikkunaverhon raosta seuraa naapurin lähtöä töihin. 

Sanomme EI kasvua hidastaville veroille ja vasemmistohallituksen keksimälle exit-verolle. Se vain heikentää Suomen houkuttelevuutta maailmalla. Valtionvarainministeriö vastusti veron säätämistä ja viimeksi lainsäädännön arviointineuvosto totesi olevansa huolissaan, että laki puuttuisi kansalaisten perusoikeuksiin, kuten omaisuudensuojaan ja oikeuteen lähteä maasta.

Tämä vero on taas yksi este investointien ja osaajien saamiselle Suomeen. Esimerkiksi startupeista tulee jo viestejä, että yritykset sijoittuvat nyt muualle, vaikka olivat tulossa Suomeen.

Jotta yritykset voivat toimia ja menestyä, niiden toimintaympäristön on oltava kunnossa. Se on myös meidän poliitikkojen hommaa.

Isoimmat kysymykset ovat energia, työvoiman saanti, vapaampi sopiminen työpaikoilla.

Energian saanti nyt ja pidemmällä aikavälillä on turvattava, jotta yritykset pystyvät toimimaan.

Olen useampaan kertaan todennut, ettei kokoomus tingi pitkän aikavälin ilmastotavoitteesta.

Ensi talven osalta meidän on tottakai pidettävä huolta että kodeissa on lämpöä ja että yritysten rattaat pysyvät pyörimässä. Siksi meidän on nyt otettava kaikki kapasiteetti käyttöön energian tuotannossa. Ja kyllä, myös kivihiili ja turve. 

Kokoomus on esittänyt useita keinoja, joilla sähkölaskuihin voisi saada helpotusta jo tulevana talvena. Olemme mm. ehdottaneet sähkölle kattohintaa, sähkön ja kaasun hinnan irrottamista toisistaan ja sähköyhtiöiden vakuusvaatimusten keventämistä.

Nyt tämä työ pitää saada hallituksessa eteenpäin!

Pidemmällä aikavälillä meidän on edistettävä ydinvoiman lisärakentamista ja vetytaloutta.

“Suomi ei nuorru”

Kasvua ei synny myöskään ilman osaavaa työvoimaa. Te yrittäjät ette puhu enää osaavan työvoiman saannista, vaan minkä tahansa työvoiman. On sietämätön tilanne ja kasvun este, että Suomessa on yli 100 000 työtöntä, ja samaan aikaan aloja sektorista riippumatta vaivaa työvoimapula. Avoimet työpaikat ja työtä hakevat on saatava kohtaamaan.

Suomi ei nuorru. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta yritykset saavat tarvitsemiaan osaajia myös muualta.

Niin korkeasti koulutettuja erityisosaajia, kuin muita ammattitekijöitä. Lupaprosesseihin on saatava vauhtia, Tarveharkinta on poistettava, sillä se toimii vain kasvun esteenä. Kyllä täällä töitä riittää niin suomalaisille kuin ulkomailta tuleville.

Tässäkin asiassa luottaisin teihin yrittäjiin ratkaisijana. Mitä jos annettaisiin teidän hoitaa rekrytointi ulkomailta? Annetaan yritysten etsiä maailmalta työntekijät ja tuoda heidät Suomeen töihin. Jos joku ei toimi sääntöjen mukaan, siihen puututaan. Olen varma, että vain tällä toimintatavan muutoksella saadaan rekrytointi oikeasti toimimaan.

Luotan siihen, että yrittäjät toimivat vastuullisesti. Henkilöstö on yrittäjän tärkein voimavara. Siksi voimme myös lisätä paikallista sopimista: työehtosopimuksia on saatava soveltaa järjestäytymättömissä yrityksissä ja toisin sopimisen kieltoja on purettava.

Suuri murhe toimintaympäristössä on liiallinen sääntely, byrokratia ja luvitusjonot.

Me haluamme keventää byrokratiaa, lisätä reilua kilpailua. Lupaprosesseissa on haettava entistä enemmän yhden luukun periaatetta, ja valituskäsittelyjä on joudutettava. Investoinnit eivät saa jumittua lupaviidakkoon.

Hyvät yrittäjät,

minä uskon, että Suomesta voi tulla puhtaan energian suurvalta. Luotan siihen, että ilmastonmuutoksen hidastamiseksi löytyy ratkaisuja, jotka eivät perustu kieltämiseen ja kurjistamiseen, vaan päinvastoin luovat kasvua ja hyvinvointia laajasti. 

Ajattelen, että Suomen vanhustenhoidon ja terveydenhuollon kriisi on ratkaistavissa, kun sitä lähdetään ratkaisemaan yhdessä – kaikkien osaamista hyödyntäen.

Luottamukseni perustuu yrityksiin ja markkinatalouteen. Nostin nämä esimerkit, koska yritykset ovat jo osoittaneet, että monissa isoissa – ja pienemmissä – kysymyksissä yritykset ovat harppauksen tai kaksi pidemmällä kuin poliittinen päätöksenteko.

Reilu ja terve kilpailu hyödyttää myös kuluttajia.

“Entä jos valtiovalta luottaisi yrittäjiin?”

Tapasin jokin aika sitten jätealan kuljetusyrittäjiä. Puhuimme pitkään siitä, kuinka moni heistä tulee toimeen ja pystyy työllistämään muutaman muunkin, kunhan markkinat vain toimivat.

Julkista tuotantoa ei tarvita lainkaan siellä, missä markkinat toimivat. Annetaan jätealan yritysten hoitaa tonttinsa. Pahinta on veronmaksajien rahoilla tuettu julkinen tuotanto, siinä ei ole mitään järkeä. 

Sote-lainsäädäntö on rakennettu vahvasti julkisen sektorin lasit päässä. Lainsäädäntö ohjaa hyvinvointialueita tuijottamaan omaan napaansa ja asettamaan julkisen tuotannon ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Samalla hyvinvointialueilta uhkaa jäädä näkemättä se, millaisia erinomaisia ratkaisuja yrityksillä on tarjota.

Juttelin tässä vastikään pienen kotisairaanhoitoa tarjoavan yrityksen kanssa. Yrityksellä on motivoituneet työntekijät ja tyytyväiset asiakkaat. Hinnat ovat olleet huomattavasti julkisen tuotannon hintoja matalammat. Nyt yrityksellä ei ole mitään tietoa siitä, mikä sen rooli tulevaisuudessa on. Yrittäjä murehti pärjäämistään hyvinvointialueen laajuisissa kilpailuissa.

Minä ajattelen, että hyvinvointiyhteiskunta rapautuu ja maapallon pelastaminen hidastuu, jos valtio yrittää ottaa ohjakset tiukasti omiin käsiinsä. 

Entä jos valtiovalta luottaisi teihin yrittäjiin?

Olen täysin varma, että jokainen yrittäjä, työllistäjä ja Suomen valtio haluavat samaa. Maan, josta heikommasta pidetään huolta. Jossa palvelut pelaavat. Koulut ja päiväkodit ovat hyviä ja laadukkaita. Terveyskeskukseen ei tarvitse jonottaa. Kadut ovat valaistuja ja tiet hyväkuntoisia.

Hyvät yrittäjät,

Olette ottaneet irti arjesta ja lähteneet yrittäjäpäiville. Teillä on täällä hyvä ohjelma, 1 600 kollegaa, ja tietenkin juhlat.

Tämä on teidän juhlapäivänne. Teidän juhlapäivänne on myös huomenna ja ylihuomenna. Jokaisena päivänä. Kiitän teistä jokaista.

Minusta yrittäjäystävällinen yhteiskunta ei synny sanoilla, vaan teoilla.

Elämme poikkeuksellisen vaikeita aikoja. Eteenpäin on vaikea nähdä. Pärjäämme kun pidämme pään kylmänä ja sydämen lämpimänä.

Olemme menossa eduskuntavaaleihin. Minä ja kokoomus haluamme muuttaa Suomen suunnan:

  1. Me tahdomme korjata Suomen talouden kestävälle perustalle. Syömävelan ottaminen on lopetettava. Yrittämisen edellytykset on turvattava.
  2. Me tahdomme tehdä kasvua edistävät uudistukset.
  3. Me tahdomme, että kuulette viestimme: me luotamme teihin.

Hyvät yrittäjät,

Minä olen ollut mukana yritystoiminnassa ja nytkin yhdessä pienessä yrityksessä. En väitä olevani yrittäjä. Ei minulla ole teidän tietojanne ja taitojanne yrittämisen saloista.

En voi luvata kuuta taivaalta, koska edessä on vaikeat ajat. Talous pitää saada tasapainoon eikä kaikkeen ole varaa.

Mutta minä tiedän, missä teidän asioistanne päätetään, ja lupaan olla siellä paikalla ja yrittäjien puolella. Helsingissä tai Brysselissä. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset yrittäjyyteen.

Ilman yrittäjiä ei ole kasvua. Ilman kasvua ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa.

Nostan hattua jokaiselle teistä.

Kiitos!