Ei totuuden puhuminen ole vaikeaa

Nyt kun katsoo taaksepäin aikaa, niin yksi asia näyttää näin jälkiviisaana sellaiselta, että useamman olisi pitänyt tajuta se. Niin ilmeinen asia on nyt, kun kaikki on tapahtunut. Tarkoitan nimittäin sitä itsestäänselvyyttä, että kaikki ”tieto” ei aina ole totta. Kun internet syntyi, moni näki siinä mahdollisuuden yhä parempaan demokratiaan. Antoihan vapaa verkko yhä useammalle mahdollisuuden löytää tietoa – ja ennen kaikkea julkaista sitä. Mutta yksi asia vähän niin kuin unohtui – toisen totuus on toisen vale. Totuuden, tiedon ja valheen väliset rajat ovat usein veteen piirrettyjä.

Sosiaalinen media on vaikuttanut siihen, että kaikki asiat tiedetään, rähmitään ja kommentoidaan ennätysajassa. Samaan aikaan on käynyt ilmeiseksi, että kaikki se informaatio, jota sosiaalinen media suoltaa, ei aina pidä paikkaansa. Koska klikkauksia on saatava, asioita vääristellään lain rajamaille asti. Valeuutiset valtaavat alaa.

Hankalampaa onkin sitten löytää vastauksia siihen, että mistä sitä sitten tietää, millainen uutinen on kyseessä ja voiko siihen luottaa. Kukaan ei kontrolloi julkaisemista, sosiaalista mediaa saati juttujen paikkansapitävyyttä. Mitä tulee politiikkaan, ihmiset saattavat uskoa mitä vain. Onhan poliitikoilla semmoinen maine, että he voivat vähän kertoa mitä sattuu. Eli poliitikot vaikuttavat itsekin omaan uskottavuuteensa. Esimerkiksi kun perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä tapahtui kaikenlaista mutta niistä kerrottiin vasta jälkeenpäin – kun oli pakko eli kun jäätiin niin sanotusti kiinni. Sitten olikin pakko kertoa takakonttijuttuja niin pois päin. Ja voin sanoa, että vieläkään ei ole kaikkia kerrottu.

Perinteisen median kunniaksi on sanottava, että se ei kauheasti kirjoita valeuutisia – joskin Ylen kaksoiskansalaisuutta käsittelevä juttu armeijasta oli lähellä valeuutista, vaikka Yle ei koskaan myöntänyt sitä.
Venäjällä osataan selkeät valeuutisetkin. Suomessa selkeiden valeuutisten sijaan mediassa on tarkoitushakuisia juttuja – kuten iltalehden julkaisema juttu presidentinvaalien tulosennusteesta. Sehän oli keskustalaisen nakkikioskin tekemä ennuste! En yhtään ihmettelisi, vaikka ennuste todellisuudessa olisi ennustanut Niinistölle vähän yli 50 prosentin äänisaalista, mutta jotta saataisiin toinen kierros, sitä vähän rukattiin. Suomalainenkin media osaa löytää jonkun kulman, joka ei kerro koko totuutta, mutta näyttää paremmalta otsikossa. Tämänhän olemme kaikki voineet huomata presidentinvaalien yhteydessä. Tulevaisuudessa meidän pitää löytää keinoja, joilla saamme päättäjinä ja kansalaisina paremmin seulottua totuuden tai edes jonkinlaisen tasapainoisen kokonaiskuvan käsiteltävissä olevista asioista. Poliitikot voivat panna kortensa kekoon puhumalla totta. Ei sen pitäisi olla niin vaikeaa.