Kissa-hiiri –leikki pikavippifirmojen kanssa saatava loppumaan
Muistutus maksamatta jääneestä laskusta tai karhukirje perintätoimistosta on varmasti kolahtanut yhden jos toisenkin postiluukusta sisään. Hetkellisesti yli varojensa eläminen on tuttua monelle, mutta ulosottoon joutuminen on jo astetta vakavampi ilmiö. Julkinen maksu tai vero voi mennä ulosottoon suoraan, sen sijaan muihin laskuihin tarvitaan yleensä käräjäoikeuden päätös.
Ulosottotapausten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 ulosoton asiakkaiksi joutui noin puoli miljoonaa suomalaista, kun vielä vuonna 2008 tapauksia oli noin 50 000 vähemmän. Suurin osa ulosottoasioista liittyy veroihin ja julkisiin maksuihin, mutta muut yksityisoikeudelliset asiat, joihin kuuluvat myös pikavipit, muodostavat jo noin 30 prosenttia tapauksista.
Viime kaudella oli eduskunnassa suuri yksimielisyys siitä, että pikavippiongelmaan pitää puuttua, ja niin myös tehtiin. Vuonna 2013 alle 2000 euron luotoille asetettiin korkokatto. Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun luottoja myöntävät yritykset ryhtyivät kiertämään korkokattoa tarjoamalla esimerkiksi 2000 euron suuruisia joustoluottoja, joihin korkokatto ei päde. Todelliset vuosikorot nousevatkin tyypillisesti reippaasti yli sadan prosentin.
Velkaantumistahti näkyy myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastoissa vuodelta 2016. Yksittäisten luottojen lainamäärä on noussut korkokaton asettamisen jälkeen keskimäärin 276 eurosta noin 427 euroon.
Oikeusministeriö käynnisti vuoden 2017 lopulla selvityksen positiivisesta luottorekisteristä, josta luotonantajat voisivat nähdä henkilön velat ja tulot. Näin mahdollinen ylivelkaantuminen huomattaisiin ajoissa ja voitaisiin estää. Esimerkiksi tietosuojavaltuutettu on mahdollista rekisteriä kritisoinut, ja on myös esitetty, että järjestelmä olisi kallis ja hankala rakentaa. Itselläni ei ole vielä varmaa kantaa tähän asiaan, mutta on hyvä, että tämä nyt selvitetään. Periaatetasolla olisi tietenkin hyvä ajatus, että luotonmyöntäjillä olisi riittävät keinot asiakkaan maksuvalmiuden arviointiin.
Myös muita toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi kynnystä hakeutua talous- ja velkaneuvonnan palvelujen piiriin tulisi madaltaa. Ei ole häpeä hakea apua. Ja mitä aikaisemmin, sitä parempi. Ne jotka koskaan ovat joutuneet miettimään, missä järjestyksessä laskut kannattaa maksaa, ettei asunnosta katkea sähkö tai pöydästä katoa leipä tietävät, että ylivelkaantuminen on ahdistava ongelma, jonka kimppuun käyminen on hankalaa. Eteisen pöydälle kertyvä avaamattomien laskukuorten kasa herättää myös häpeää. Muutaman kympin koulukuvalaskusta tai nettiostoksesta alkunsa saanut pikavippikierre on vaikea katkaista. Otetaan velkaa velan päälle. Veli velkaa ottaessa, mutta veljenpoika takaisin maksaessa. Vai miten se meni? Ei olisi ehkä yhtään huono idea, että kouluissa myös opiskeltaisiin nykyistä laajemmin henkilökohtaiseen taloudenhoitoon liittyviä asioita.
Äskettäin julkaistussa professori Juho Saaren työryhmän raportissa listattiin myös monia hyviä keinoja. Yksi niistä oli se, että sosiaalinen luototus saataisiin sosiaalityön välineeksi koko maahan varhaisvaiheen talousongelmien ratkomiseen. Sosiaalista luototusta on nyt vain noin 30 kunnassa. Kuluttajaliitto puolestaan on vaatinut stoppia pikavippien mainonnalle. Hyvä, sillä itse ainakin haluaisin saada vippifirmojen hermoille käyvät radiorallatukset jo loppumaan.
Pikavippibisneksessä toimijoilla näyttää myös olevan ilmiömäinen kyky löytää koko ajan uusia keinoja kiertää säännöksiä. Oikeusministeriössä asia onkin otettu tänä keväänä uudestaan luupin alle. Valmistelussa määritellään, mikä 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen korkokatto olisi ja että korkokaton tulisi kattaa kaikki luottokustannukset eli luoton korko ja muut luottosopimuksen perusteella perittävät kulut. Samalla tullaan selkiyttämään tilanteet, joissa korkokattoa on rikottu. Mitäpä, jos näissä tilanteissa kuluttajalla ei olisikaan velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan? Sehän voisi olla toimiva sanktio luotonantajalle, joka on rikkonut lakia. Asiassa kun on myös moraalinen ja eettinen näkökulma. Koronkiskonta ei voi olla enää sivistysvaltiossa sallittua.
Vaihtoehtoja ulosottokierteen katkaisuun kyllä löytyy. Niitä toivottavasti tullaan esittelemään eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella. Saadaan tämä loputon kissa-hiiri –leikki pikavippifirmojen kanssa onnelliseen päätökseen.