Tehdään Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille
Suomi on jo nyt monilla mittareilla hyvä maa lapsille ja perheille. Vastasyntyneiden eliniänodote on maailman kärkeä. Äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö ja ylipäätään lapsuus on täällä maailman kolmanneksi turvatuin.
Koulutusjärjestelmämme on maailmankuulu ja tuottaa erinomaisia oppimistuloksia. Aivan vastikään Suomi listattiin myös maailman onnellisimmaksi maaksi. Hyvien tulosten ohessa meillä on kuitenkin myös parannettavaa, jotta Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille. Kokoomus haluaa, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen nostetaan seuraavassa hallitusohjelmassa yhdeksi kärkitavoitteista.
Lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentamiseksi Kokoomus esittää toimia seuraavasta kuudesta kokonaisuudesta.
1. Vahvistetaan varhaiskasvatusta ja tehdään esiopetuksesta kaksivuotista
Laadukas varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän kivijalka. Varhaiskasvatus tasaa tehokkaasti erilaisista taustoista tulevien lasten lähtötasoeroja ja vahvistaa tasa-arvoa. Järjestelmämme suurin epätasa-arvo piilee siinä, että aivan liian moni lapsi jää kokonaan varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.
Kokoomuksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. On välttämätöntä, että varhaiskasvatuksen laatuun panostetaan ja maksuja alennetaan edelleen. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on maksuton varhaiskasvatus, johon osallistuu koko ikäluokka.
Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on myös tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä.
Lapsen varhaisiin vuosiin panostaminen on tärkeää sosiaalisten taitojen ja oppimisen edellytysten kannalta. Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on myös tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä. Kokoomus haluaa tehdä esiopetuksesta kaksivuotista ja mahdollistaa joustavamman siirtymän esiopetuksesta peruskouluun.
Kaksivuotinen, maksuton esiopetus tulee kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan. Koko ikäluokan kattava kaksivuotinen esiopetus helpottaa erityisesti niiden lasten tilannetta, joiden edellytykset elämässä ja koulutiellä pärjäämiselle ovat heikommat.
Päiväkodin, eskarin ja koulun alkuluokkien on muodostettava saumaton jatkumo, jossa lapsi etenee yksilöllisen tilanteensa mukaan. Kokoomus kannattaa joustavaa koulun aloitusta. Koulun voisi jatkossa aloittaa joustavasti 1–3 vuodessa esikoulun aloittamisen jälkeen.
2. Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa ja parempaa arkea
Suomi tarvitsee kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen, joka lisää tasa-arvoa ja edistää työllisyyttä. Tällä hetkellä perhevapaat jakautuvat epätasaisesti ja asettavat äidit ja isät vanhempina keskenään eriarvoiseen asemaan. Suomessa on edelleen valtaosin niin, että nainen jää kotiin hoitamaan lasta isän jatkaessa työntekoa.
Suomi tarvitsee kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen, joka lisää tasa-arvoa ja edistää työllisyyttä.
Hoivavastuun epätasainen jakautuminen vaikuttaa kielteisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen sekä viime kädessä myös eläkekertymään. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen johtaa myös siihen, että liian monet työnantajat näkevät nuoren naisen palkkaamisen edelleen riskinä. Perhevapaauudistuksen tärkein tavoite on saada vapaat jakautumaan tasaisemmin vanhempien välillä.
Kyse on samalla isien vahvemmasta oikeudesta jäädä perhevapaalle ja osallistua lasten hoitamiseen näiden ollessa pieniä sekä lasten laajemmasta osallistumisesta varhaiskasvatukseen.
Kokoomus haluaa, että ensi hallituskaudella toteutetaan kunnianhimoinen perhevapaauudistus. Hyvä perhevapaauudistus on sellainen, joka vahvistaa tasa-arvoa ja työllisyyttä, kohtelee perheitä tasapuolisesti ja huomioi perheiden moninaiset elämäntilanteet.
3. Huomioidaan erilaisten perheiden erilaiset tarpeet
Kaikki perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Tämä on otettava huomioon lainsäädännössä nykyistä paremmin. Oli perheessä sitten eri määrä lapsia, eri määrä vanhempia, ovatpa vanhemmat keskenään samaa tai eri sukupuolta tai asuvatpa nämä samassa tai eri kotitaloudessa, on perheitä kohdeltava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoisina.
Nykyisin perheet ovat eriarvoisessa asemassa muun muassa monien etuuksien, lasten huolto- ja tapaamisoikeuskysymysten sekä vanhempainvapaiden osalta. Lapsilla voi esimerkiksi olla useampi kuin yksi kotiosoite tai hän ei pääse tapaamaan toista vanhempaansa tai isovanhempiaan.
Huolto- ja tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan vastamaan paremmin perheiden erilaisia tilanteita. Esityksessä mm. vuoroasuminen otetaan lainsäädäntöön, ehkäistään tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyviä ongelmia sekä kirjataan lapsen huoltajille velvollisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita.
Lapsesta yksin huolehtivalle tai yksin adoptoivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäiviin.
Erilaiset perheet tulee huomioida paremmin etuusjärjestelmässä. Jo vuoden 2019 talousarvioesityksessä tätä koskien tehdään useita etuusmuutoksia. Lapsesta yksin huolehtivalle tai yksin adoptoivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäiviin.
Adoptiovanhempien vanhempainrahakautta pidennetään ja oikeus siihen tulee kaikille alle 18-vuotiaan lapset perheen ulkopuolelta adoptoivalle. Monikkoperheiden isille tulee puolestaan pidempi isyysrahakausi.
4. Harrastustakuu: jokaiselle lapselle mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen
Hyvät harrastukset ja liikunnallisen elämäntavan oppiminen lisäävät lasten hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua. Harrastusten valikoima kasvaa Suomessa kovaa vauhtia ja jokainen varmasti löytää mieleisensä. Toisaalta yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu liian vähän suosituksiin nähden ja fyysinen kunto on heikko. Monelle harrastus tai sen puute voi myös olla eriyttävä kokemus.
Monissa harrastuksissa kustannukset voivat nousta korkeiksi, eikä kaikilla perheillä ole varaa niihin. Harrastukset ja liikunta ovat tärkeitä paitsi fyysisen kunnon ja hyvinvoinnin edistämisen, myös lapsen sosiaalisten taitojen ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämisessä.
Kokoomuksen tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen.
Kokoomuksen tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastustakuun toimeenpanoa tulee jatkaa seuraavalla hallituskaudella. Liikunnallista elämäntapaa tulee puolestaan edistää myös Liikkuva koulu –ohjelmaa jatkamalla ja laajentamalla.
5. Lapsiperheiden palveluiden kehittäminen
Suomalainen neuvolajärjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja paikkansa hyvinvointivaltion rakentamisessa. Neuvolat kulkevat lapsiperheiden rinnalla jo ennen lapsen ensimmäisiä askeleita. Toiminnassa pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain ne asiat, joissa lapsi tai perheet tarvitsevat tukea. Neuvolajärjestelmän on vastattava tulevaisuudessa erilaisen perheiden ja muuttuneen arjen vaatimuksiin.
Neuvolajärjestelmää tulee kehittää niin, että se vastaa erilaisten perheiden erilaisiin tarpeisiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvoloita tuotaisiin enemmän päiväkotien yhteyteen. Nuorille ja perheille tarjottavissa palveluissa on laajemminkin pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni perheiden ja lasten tarvitsema palvelu tuodaan päiväkotien ja koulujen yhteyteen.
Hallintolähtöisestä palveluiden järjestämisestä tulee siirtyä ihmislähtöiseen palveluiden järjestämiseen. Tämä voidaan toteuttaa mm. elämäntapahtuma-ajatteluna. Esimerkiksi mitä kaikkia asioita liittyy lapsen kouluun menoon? Millaista tukea lapsi ja perhe silloin voivat tarvita? Miten tämä tuki on heille helposti ja yhdestä paikasta saatavissa? Myös neuvoloiden digitaalisia palveluja tulee kehittää.
Pienikin apu riittävän varhaisessa vaiheessa voi estää myöhemmät pahemmat ongelmat.
Perheiden tuessa ja lastensuojelussa tulee panostaa ennaltaehkäisyyn. Pienikin apu riittävän varhaisessa vaiheessa voi estää myöhemmät pahemmat ongelmat. Tavoitteena tulee olla huostaanottojen selkeä vähentyminen. Tätä varten lastensuojelun resursointi tulee varmistaa ja lastensuojelussa ottaa käyttöön vaikuttavimmat toimintamallit.
Tarvitaan myös lisää yhteistyötä sosiaalipalveluiden, sivistyspalveluiden, nuorisotoimen ja tarvittaessa esimerkiksi poliisin kesken. Hallinnolliset rajat eivät saa johtaa väliinputoamisista johtaviin epäonnistumisiin. Jokaisella lapsella on oikeus turvallisiin aikuisiin.
6. Panostetaan maahanmuuttajalasten osaamiseen – koulutus on parasta kotouttamista
Suomi on avoin ja kansainvälinen yhteiskunta, jossa monikulttuurisuus on fakta usean perheen elämässä. Kansainvälisyys on aiempaa vahvempi osa jo aivan pientenkin lasten elämää. Tämä on suomalaisille lapsille ja nuorille valtava rikkaus.
Erilaisista taustoista tulevien lasten ja perheiden tulee saada tarvitsemansa tuki, sillä usein maahanmuuttajalapset ja näiden vanhemmat ovat kantasuomalaisia heikommassa asemassa esimerkiksi koulutuksessa ja myöhemmin työmarkkinoilla. Kokoomus haluaa panostaa maahanmuuttajien koulutukseen ja osaamisen hyödyntämiseen.
Kokoomus haluaa panostaa maahanmuuttajien koulutukseen ja osaamisen hyödyntämiseen.
Tavoitteenamme on, että toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajien oppimistulokset, koulutustaso tai työllisyysaste eivät poikkea muusta väestöstä.
Jokainen lapsi tulee taustastaan riippumatta saada varhaiskasvatukseen. Nyt siihen osallistuvat usein vähiten ne, jotka hyötyisivät siitä eniten, kuten maahanmuuttajaperheiden lapset. Tarvitsemme riittävää tukea suomen kielen oppimiseen päiväkodeissa ja peruskouluissa. Myös oikeus kotikielen säilymiseen ja ylläpitämiseen on varmistettava.
Haluamme torjua koulujen eriytymistä – jokaisen koulun on oltava hyvä koulu. Siksi myös seuraavalla hallituskaudella haastaville sosioekonomisilla alueille toimiville kouluille ja päiväkodeille tulee kohdistaa tasa-arvorahoitusta.
The post Tehdään Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille appeared first on kokoomus.fi.