Kansanedustaja Vahasalo: Tiet rapistuvat – mikä neuvoksi?

Kuntalaiset ovat olleet minuun paljon yhteydessä tiestömme surkeasta kunnosta. Johtaja Tuovi Päiviö kertoi, että myös ELY-keskukseen on tullut paljon valituksia, erityisesti Porkkalan ja Masalan heikossa kunnossa olevista teistä. Palautetta on tullut varsinkin sen jälkeen, kun ajoratamerkinnät maalattiin kuoppien päälle.

Teiden kunto puhututti myös Kirkkonummipäivänä järjestetyssä MC Porkkalan tapahtumassa. Pölynsidonnan ja huonojen paikkausten aiheuttama liukkaus ovat erityisesti motoristien huolia, mutta eläinkolarit, vaaralliset liittymät ja huonokuntoiset pinnoitteet ovat kaikkien yhteisiä ongelmia.

Nykyrahoitus ei riitä

Valtion rahoja on osoitettu riittävästi vain valta- ja kantateiden päällysteiden uusimiseen. Sen johdosta alempi tieverkko rapistuu silmissä.

Päällystetöistä päätetään kerran vuodessa keväisin. Tänään ei tiedetä, mitkä tiet kunnostetaan ensi vuonna. Kunnostettavien teiden valintaan vaikuttavat tekniset kriteerit ja mittaukset. Päätöksissä huomioidaan myös liikennemäärät ja elinkeinoelämän tarpeet.

Rahan vähyyttä kuvastaa hyvin se, että ELY-keskuksen alueella, joka siis sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat, on tällä hetkellä menossa vain kolme kevyen liikenteen hanketta: Kirkkonummen Lapinkylässä, Porvoossa ja Sipoossa. On lottovoitto, että yksi meidän kohteistamme on mukana.

Lähivuosien hankkeita ovat Kehä III:n valaistus välillä Kauklahti – Kt 51, Lapinkylästä Siuntioon menevän maantie 1130:n parantaminen sekä Pikkaraisenpuron silta maantiellä 110. Myös Veikkolan meluaidan rahat ovat budjetissa.

Luvattu lisärahoitus ei kata vanhaa korjausvelkaa

Uutta rahaa perusväylänpidolle luvataan vasta vuonna 2022, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Tilanne on kestämätön, sillä korjausvelka kasvaa joka vuosi 100 miljoonalla eurolla. Korjausvelka maanteiden, ratojen ja laivaväylien osalta on 2,5 mrd euroa. Tällä hallituskaudella parannustöihin on ohjattu vajaat miljardi euroa ja korjausvelka on saatu pysäytettyä. Kuitenkin varattu lisäraha loppuu tänä vuonna ja korjausvelka alkaa taas kasvaa. On välttämätöntä saada lisärahoitusta huonoimpien teiden kunnossapitoon. Muuten lisälasku paisuu kohtuuttomuuksiin. Suomen koko tieverkon pituus on 454 000 km. Siitä Liikenneviraston vastuulla on 78 000 km ja katuverkkojen 26 000 km. Päällystettynä on noin 65 prosenttia teistä.

Uudet rahoitusajatukset tarpeen

Ministeriössä liikennehankkeille mietitään uusia rahoitusmalleja, sillä valtion budjettivarat eivät koskaan tule riittämään koko tiestön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Hallitus käynnisti keväällä 2016 liikenneverkkoselvityksen. Ministeriön hahmottelema yhtiömuotoinen malli kuitenkin ajautui umpikujaan, joten nyt ollaan takaisin lämmittämässä vanhoja ajatuksia.

Mielestäni ”uudet rahoitusmallit”, kuten tietullit, eivät saa muodostua lisäveroiksi, joilla tilkitään yleisbudjettia. Ehkä mallia pitää ottaa Ruotsista, jossa tieverkostoa korjataan lähes 17 miljardin euron EU-rahoituksella. Sen rinnalla Suomen runsaan 200 miljoonan euron hankkeet vaikuttavat näpertelyltä.

Luota Keynesiin!

Pellervon taloustutkimus PTT selvitti vuonna 2016 valtioneuvoston toimeksiannosta talouspolitiikan säännöstöä ja julkisten investointien rahoitusta. Tutkimuksen mukaan julkiset investoinnit taantuman aikana ovat erityisen kannattavia, vaikka ne tehtäisiin velkarahalla. Investointi, joka vastaa yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta, tuottaa jo toteutusvuonna 1.5 prosentin kasvun ja 3 prosenttia neljän vuoden kuluttua. Keynesiläinen talouspolitiikka toimii. Tiivistetysti: populistit haluavat investoida silloin, kun rahaa tulee; valtiomiehet silloin, kun se on viisasta.