Jos kukaan ei puutu – mikään ei muutu

Hyvät käytöstavat opitaan kotona. Epäasiallinen käytös on turhan yleistä melkeimpä missä yhteisössä tahansa.

Lapsilla tulee kasvuun liittyviä purkauksia luonnollisesti, mutta meillä aikuisilla pitäisi olla hallussa sivistyneet ja toisia ihmisiä kunnioittavat tavat elää.

Mokia sattuu ja nehän kuuluvat elämään. Sanat kiitos ja anteeksi kun muistaisimme, niin elämä olisi huomattavasti jouhevampaa.

Metoo-kampanja nosti esiin vuosia jatkuneita vääryyksiä naisia kohtaan ja syyllisiä on lynkattu mediassa kunnolla. Pelolla johtamista, huutamista, puhumattomuutta ja ahdistelua on esiintynyt lähes kaikkialla missä on ihmisiä. Miksi?

Mielestäni yksi iso ongelma on meissä pomoissa, esimiehissä, johtajissa. Meidän tulee puuttua välittömästi väärinkäytöksiin ja huonoon käytökseen. Korkealta ja kovaa. Se on meidän tehtävä, vaikka siinä saakin ryöpyn niskoilleen.

Toinen seikka on puhuminen. Rauhoittumalla, kohtaamalla ja istumalla alas keskustelemaan rakentavasti asioilla on tapana järjestyä. Rajataan someviestittelyä ja puhutaan kasvokkain.

Tulevaisuudessa tarvitsemme vahvoja johtajia ja suunnannäyttäjiä, sillä vain ihmisiä arvostamalla pysymme hyvinvointivaltiona maailman kärjessä.