Ilmastonmuutos
Onko kaukolämpö teollisuuden hukkalämmön hyödyntämistä vai jätteiden poltosta tuotettavaa energiaa? Mihin mahtuu Euroopan kokoinen metsä? Mikä voi Kiinaa ilmastotalkoisiin? Mitä tapahtuu, jos ilmastonlämpenemistä ei saada pysäytettyä vielä kahteenkaan asteeseen? Näitä asioita pohdittiin eilen Hyysyn ilmastoillassa.
Olin eilen illalla Hyvinkään Ympäristönsuojeluyhdistyksen järjestämässä Ilmastoillassa Hyvinkään kirjastolla. Paikallisella tasolla asioista puhui Hyvinkään ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia, Suomen tasolla SLL suojeluasiantuntija Otto Bruun ja Euroopan tasolla neuvonanantaja Matti Nummelin. Tottakai puheenvuoroissa pohdittiin myös globaalia näkökulmaa.
Hyvinkää
Hyvinkään kaupungin strategiaan, eli “pelikirjaan” on kirjattu omaksi kohdakseen kestäväkehitys, joka otetaan huomioon opetuksessa, eri liikkumis-/ liikennemuotojen reittien suunnittelussa ja ylläpidossa, tiedotuksessa, energiantuotannossa, pohjaveden ja muun luonnon suojelussa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, tervellisyys ja turvallisuus näkökulmasta sekäk tietysti myös päästötavoitteissa ja toimenpiteissä näitä tavoitteita kohti.
Hyvinkää on mukana KETS – energiatehokkuussopimuksessa HINKU – hankkeessa kohti hiilineutraalia kuntaa sekä FISU hankkessa, jossa pyritään hiilineutraaliin ja jätteettömään kuntaan sekä globaalisti kestävään kulutukseen. Tavoiteajat hankkeissa on aikalailla haastavuuden mukaan vuosiin 2025, 2030 ja 2050 mennessä. Hankkeet etenevät hyvin, mutta alamme kuitenkin lähestyä aikaa, kun toimiin on todella ryhdyttävä. Helpoimmat hommat alkavat olla jo tehty. Seuraavaksi toimia odotetaan yksilötason lisäksi valtionohjauksesta.
Hyvinkäällä lähes puolet päästöistä syntyy liikenteestä. Suuri liikennepäästöjen aiheuttaja on mm. Helsinki-Tampere -tie, johon emme juurikaan voi paikallisesti vaikuttaa. Kaukolämmpö, erillislämmitys ja kuluttajien sähkö ovat seuraavina listalla 10-20 prosentin osuudella. Saman kokoluokan kaupunkien listalla jäämme häntäpäähän päästöjen synnyttämisessä etenkin Keski-Uusimaalla. Kyllä meillä tehtävää riittää.
Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa tutustua Hyvinkään Ympäristöfoorumiin, jonka tavoitteena onkin lisätä tietoutta ympäristöä koskevista asioista. Teemana Ympäristöfoorumilla vuonna 2019 on kaupunkiympäristön siisteys ja roskaamattomuuden edistäminen. Aivan loistavaa!
Suomi
Suomen luonnonsuojeluliitossa uskotaan, että Suomen on järkevää ja mahdollista näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Muutos on jo läsnä ja osa kasvistosta sekä eläimistöstä on jo menetetty, mutta suuremmat tuhon ovat vielä torjuttavissa. Tässä Bruunin meille näyttämä lyhy video, joka havainnollistaa hyvin jo nyt tapahtunutta ilmastonlämpenemistä vuodesta 1880 alkaen.
Peruuttamattomien eläin- ja kasvikannan muutosten lisäksi ilmastonmuutos aiheuttaa jäätiköiden sulamista ja näin merenpinnan nousua, rannikkoalueiden peittymistä vedellä sekä sitten taas jokien kuivumista, ylipäätänsä kuivutta, joka aiheuttaa myös konflikteja. 90 -luvulla muutos olisi ollut vielä mahdollista pysäyttää, 2000 -luvun alussa haitat oli jo nähtävissä ja nyt ollaan tilanteessa, jossa voimme hillitä enää pahimpia haittavaikutuksia.
Valtionohjauksessa olisi tärkeää muuttaa suhtautumista päästöihin ja esimerkiksi haittaveron lisäksi suunnatan ilmastolle haitalliset 1,5 miljardin yritystuet muualle. Vähintä mitä voimme tehdä, että tukia ainakin leikataan.
Päästöjen hillitsemisen lisäksi tänä päivänä on kehitettävä myös hiilinieluja metsiemme avulla. Ratkaisuja tähän voi olla hakkuiden vähentäminen ja kasvatetun metsän iän pidentäminen sekä esimerkiksi kasvipainotteidten ruokavalioiden lisääminen, jolloin karjankasvatukselta vapautuu maata metsittämiselle. Suomessa tälläkin hetkellä hiilipäästöistä metsät ovat sitoneet jopa 30-60 %.
Otto Bruun uskoo, että fossiilisten polttoaineiden alasajamisella sekä hiilinielujen rivakalla kasvulla meille on mahdollista jäädä 1,5 asteen ilmastonlämpenemisrajaan ja Suomesta voidaan hyvinkin saada tehtyä ensimmäinen hiilineutraalimaa. Se vaatii toimia kaikilla tasoilla. Mitä me voisimme tehdä? Me voitais kiinnittää huomiota enemmän siihen, että ostetaan paikallista. Sillä meidän päästökertymää lisää huomattavasti kaikki Kiinasta tilattu, joka on tuotettu fossiilisten polttoaineiden avulla.
Eurooppa
Eu:n kautta olemme mukana kolmessakin ilmastosopimuksessa. Nämä sopimukset ovat tärkeitä meille pienenä valtiona, jolloin äänemme otetaan paremmin huomioon. Sopimuksilla on merkitystä niin luonnollemme, kuin myös laajemman turvallisuuden kannalta.
Vuonna 1992 tehty YK:n puitesopimus on tehty hyvin yleisellä tasolla ja siinä onkin mukana kaikki itsenäiset YK:n jäsenmaat USA mukaan lukien. Puitesopimuksen tavoitteena on kestäväkehitysja elintarviketuotannon mahdollistaminen myös tulevaisuudessa. Muita tavoitteita ei ole, vaikka puitesopimus edellyttää päästöjen ja päästöjenhillitsemistoimien raportoimista.
Puitesopimuksessa maat on jaettu karkeasti kahteen; teollisuus- ja kehitysmaihin. Käytännössä teollisuusmaiden tulisi näyttää mallia ja johtaa hanketta sekä tukea rahallisesti kehitysmaita. Luokitus on tehty 90 -luvulla ja silloin esimerkiksi myös Kiina kuuluu kehitysmaihin.
YK:n puitesopimuksen alla on Kioton pöytäkirja (2005), joka on siis parlamentaarisesti hyväksytty kaikissa valtioissa. Näin ollen maiden lainsäädännön tulisi olla linjassa. Kioton pöytäkirjaan saatiin sovittua jo selkeitä päästötavoitteita teollisuusmaille. Valitettavasti kuitenkaan mukana ei ole USA, eikä myöskään Venäjä.
Hiljattain valmisteltu Pariisin sopimus koskee aikaa vasta 2020 jälkeen ja tässä sopimuksessa on tähän maailmantilaan sopivat tavoitteet; Ilmastonlämpenemisen ehkäisemiseksi toimia on tehtävä niin, että lämpeneminen jää selvästi alle kahteen asteeseen, mieluiten korkeintaan 1,5:teen.
Pariisin sopimuksessa jokainen maa asettaa itse itselleen tavoitteet, joita seurataan viiden vuoden välien. Vaatimus sopimuksessa on, että tavoitteita ei saa höllätä. Tämä tekeekin mielenkiintoista siitä, että USA kokee tavoitteet liian koviksi, siis itse asettamansa tavoitteet. Tavoitteet ollaan asetettu Obaman hallinnon aikaan ja nyt Trum kokee nämä tavoitteet liian koviksi. Käytännössä kuitenkin USA:lla ehtii olla vielä seuraavat presidentinvaalit, ennen kuin sopimuksesta on mahdollista irtaantua. Toivottavasti asia kääntyy vielä parhain päin.
Jokainen maa siis asettaa itse tavoitteensa, joista tulee kiriä ajan edetessä. On tiedostettava, että tämän hetkiset tavoitteet eivät riitä lähellekään lämpenemisen pysäyttämiseen kahteen asteeseen, varsinkaan puoleentoista. Vaaditaan toimia jälleen kaikilla tasoilla ja Eu pyrkiikin yhtenäisen lainsäädännön avulla tavoitteeseen.
Kiina ja Intia saavat motivaationsa metsittämiseen ja ilmastotalkoisiin huonosta hengitysilmastaan, mikä motivoi meitä? SLL julkaisee huomenna kampanjansa “Korvaamaton” edistääkseen tiedottamista ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Henkilökohtaisesti olen äärimmäisen huolestunut siitä, millaiseksi ympäristömme ehtiikään muuttua jo omana elinaikanamme puhumattakaan lapsistamme tai heidän lapsistaan. Puhdas ja monimuotoinen luonto on kaikille eläimille yhtä tärkeä, ainakin sen pitäisi olla. Puhdas ympäristö, maapallo on edellytys elämällemme. Itse haluan olla edistämässä toimia sen säilyttämiseksi ja tämä on minun polkuni. Halusin vaikuttamaan ja mukaan politiikkaan. Nyt olen matkalla eduskuntaan.
Mielestäni meidän pitää edistää globaaleja toimia EU:n kautta, etenkin kun puheenjohtajakautemme alkaa tämän vuoden heinäkuussa. Meillä on myös tärkeä rooli esimerkinnäyttäjänä muille maille. On tärkeää kehittää ja tutkia, jotta voimme hyötyä taloudellisestikin tässä tilanteessa. Meillä on siihen kaikki tarvittava osaaminen ja “avaimet”.
Olen todella kiinnostunut ympäristöasioista. Tein lyhyen videon edellisestä ilmastoillasta, johon osallistuin. Helmikuun 13. päivä ilmastoillan järjesti Kansallinen Sivistyliitto Kansio.