Eroon sairaista rakennuksista
Epäterveellisistä tiloista kouluissa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa kärsii jokaisena päivänä yli 800.000 ihmistä. Sairaat tilat heikentävät työtehoamme ja oppilaiden oppimista. Jokaisella on oikeus jo lainkin mukaan terveisiin työskentelytiloihin.
Jos haluamme, että julkiset tilat rakennetaan oikein, kunnan pitää vaatia se tarjouspyynnössään. Kosteusnäkökohtien huomioiminen maksaa urakoitsijalle vähän enemmän. Kovassa kilpailutilanteessa, mikäli näitä ei vaadita, niitä ei välttämättä huomioida tarjouksessa. Kokemuksen mukaan esimerkiksi 5 miljoonan euron hankkeessa kosteussuojaukset maksavat noin 100.000 € enemmän. Vasta myöhemmin huomioituna ne tehdään kalliimpina lisätöinä. Samat vaatimukset pitää sisällyttää kaikkiin kaupallisiin asiakirjoihin.
Tällä vaalikaudella on lainsäädäntöä onneksi kiristetty. Voimaan on tullut kosteusasetus, joka vaatii, että ennen hankkeen aloittamista on tehtävä kosteudenhallintaselvitys ja hankkeeseen on palkattava kosteudenhallintakoordinaattori. Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos noudattaa Kuivaketju10-periaatetta. Tässä Espoo näyttää hyvää esimerkkiä.
Rakentamisen jokainen vaihe on tärkeä. Vikaan voidaan mennä rakennuksen elinkaaren jokaisessa vaiheessa suunnittelupöydästä päätöksenteon, rahoituksen ja rakentamisen kautta käyttöön asti. Ongelmia tuottavat vanhat rakennustavat, jotka aikoinaan olivat hyväksyttyjä, mutta jotka eivät enää vastaa nykyisiä vaatimuksia. Näistä esimerkkejä ovat esimerkiksi tasakatto tai maata vasten olevan betonilattian yläpuolinen muovimatto.
Jos vauriot ovat päässeet laajoiksi ja pahoiksi, korjaukset eivät enää auta. Valitettavan usein on nähty, että kalliiden korjausten jälkeen ongelmat ovat pysyneet. Siksi usein taloudellisestikin on järkevämpää purkaa sairas rakennus ja rakentaa uusi. Terveet tilat ja talot saamme vain tekemällä hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken.
Raija Vahasalo
Kansanedustaja, opettaja, rehtori ja ehdokas (kok)
Mielipidekirjoitus Länsiväylässä 30.3.2019