Pamfletti: Näköalojen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien Suomi
Suomen vahvuus on osaava ja koulutettu kansa. Suomessa jokaisen on saatava oppia ja kouluttautua mahdollisimman hyvin perhetaustasta tai asuinpaikasta riippumatta.
Kansainvälinen kilpailu osaajista kiristyy, ja tulevaisuuden kasvu edellyttää meiltä entistä vahvempaa koulutustasoa ja korkeampaa osaamista, kirjoittaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen osaamista käsittelevässä pamfletissaan.
Koulutuksessa on kyse mahdollisuuksien ja näköalojen rakentamisesta. Koulutuksen avulla luomme ihmisille kuvia tulevaisuuden mahdollisuuksista ja huomisen unelmista. Jokaisen nuoren on saatava tunne siitä, että koulutus kannattaa. Vahva yleissivistys antaa pohjan tulevaisuuden taidoille ja todelliset edellytykset myös jatkuvalle oppimiselle.
Kaikille yhteinen peruskoulu on koulutusjärjestelmämme kirkas tähti. Se tuottaa kansainvälisesti erinomaisia tuloksia tasa-arvoisesti, asuinpaikkaan tai perhetaustaan katsomatta. Suomi on onnistunut yhdistämään koulutusjärjestelmässä korkean laadun ja tasa-arvon. Yksi suurimmista vahvuuksistamme ovat maailman parhaat opettajat, joiden ammattitaitoon voi aina luottaa. Näitä arvokkaita ominaisuuksia meidän on entisestään vahvistettava.
Työn murros, teknologian kehitys, väestön ikääntyminen ja ikäluokkien pieneneminen asettavat ennennäkemättömiä haasteita myös meidän koulutusjärjestelmällemme. Koulutus on viime kädessä se yhteiskunnan voimavara, jolla tuemme ihmisten mahdollisuuksia mukautua maailman muutokseen. Kaikkien on voitava luottaa siihen, että juuri hänelle käy hyvin.
Tärkeintä on luoda kaikille suomalaisille vahvat sivistykselliset perusvalmiudet, kielelliset ja matemaattiset taidot. Tasa-arvo syntyy yhtäläisistä mahdollisuuksia oppia ja tavoitella unelmiaan.
Suomi ei saa menettää osaamiseen, sivistykseen ja tieteeseen perustunutta kilpailuetuaan. Suomalaisten oppimistulokset ja koulutustaso ovat kääntyneet laskuun. Korkeakoulutettujen osuus jää meillä nyt jo alle OECD-maiden keskiarvon. Kokoomus haluaa nostaa Suomen koulutustasoa ja varmistaa maamme kasvun ja hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Pienenä maana meillä ei voi olla muuta menestymisen strategiaa, kuin olla maailman osaavin kansakunta.
Katse varhaisiin vuosiin
Laadukas varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme ensimmäinen askel. Siihen osallistuminen on lapsen oikeus. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on vähäisempää kuin pohjoismaissa ja muissa OECD-maissa. Päiväkodeissa leikitään ja opitaan perustaitoja. Varhaiskasvatus myös tasaa lasten lähtökohtien eroja oppimistuloksissa, vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä. Aivan liian moni lapsi jää kokonaan ulkopuolelle. Erityinen ongelma on, että vähiten osallistuvat ne lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta kaikkein eniten.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi maailman tasa-arvoisimmista. Vahvistamalla koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista kaikkialla Suomessa takaamme sen, että kaikki lapset ja nuoret pysyvät mukana. Suomella ei voi olla muuta tulevaisuuden strategiaa, kuin olla maailman osaavin maa. Tähän tavoitteeseen pääsemme ainoastaan takaamalla tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen saakka.
• Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista niin, että kaikki 5-6 -vuotiaat pääsevät osallistumaan maksutta.
• Alennetaan varhaiskasvatuksen maksuja asteittain. Pitkän aikavälin tavoitteena on koko ikäluokan maksuton varhaiskasvatus (20h/vk).
• Rakennetaan päiväkodista, esikoulusta ja peruskoulun ensimmäisistä luokista saumaton jatkumo, jossa lapsi pääsee etenemään omaa, yksilöllistä tahtia.
• Peruskoulun on täytettävä lupaus siitä, että jokainen saa riittävän osaamisen ja taidot jatko-opinnoissa ja elämässä pärjätäkseen. Tämä tarkoittaa entistä yksilöllisempiä oppimisen polkuja ja entistä yksilöllisempää tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille. Vahva yleissivistys on pärjäämisen edellytys.
• Luodaan tarkistuspisteet osaamisen varmistamiseen peruskoulussa painottaen alkupäätä – siellä osaamisen pohja luodaan.
• Varmistetaan, että jokaisella on riittävä ja hyvä lukutaito. Vahva lukutaito ja kirjalliset valmiudet ovat kaiken myöhemmän oppimisen pohja.
• Opettajilla pitää olla enemmän aikaa opettamiseen. Vähennetään lakisääteisiä suunnitelmia, raportointia ja muuta paperityötä.
• Tuetaan haastavilla alueilla toimivia päiväkoteja ja kouluja tasa-arvorahoituksella. Mahdollisuuksien tasa-arvon on toteuduttava koko Suomessa.
• Alennetaan opiskelun kustannuksia lukioissa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kenenkään kouluttautuminen ei saa olla kustannuksista kiinni.
• Kiusaamiseen on puututtava aina. Koulujen vastuu tässä on yksiselitteinen. Jokaisen lapsen on saatava kasvaa ja elää omana ainutlaatuisena itsenään ilman pelkoa.
• Tehdään harrastustakuusta totta. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuus ainakin yhteen mieluisaan harrastukseen. Helpotetaan harrastuksiin pääsyä järjestämällä niitä kouluilla iltapäiviin.
• Päiväkotien aukioloaikojen joustoja lisätään. Päiväkotipaikkojen pitää löytyä kotien läheltä tai työmatkan varrelta. Yksityisten ja kunnallisten päiväkotien on täydennettävä toisiaan. Palveluseteleillä mahdollistetaan palveluiden joustava käyttö.
• Neuvolat, päiväkodit, koulut ja kodit yhteistyössä lasten parhaaksi: kootaan palveluja samojen kattojen alle toimiviin, terveellisiin ja turvallisiin tiloihin.
Nostetaan Suomen koulutustasoa
Peruskoulumme rakennettiin aikana, joka näytti kovin toisenlaiselta kuin nykypäivän Suomi. Lasten taustat ovat aiempaa moninaisemmat. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia oppimiseen, mutta samalla tämän päivän koulu kilpailee lasten ja nuorten huomiosta ennennäkemättömän informaatiotulvan keskellä. Suomalaisen koulutuksen tärkein vahvuus ovat tässäkin suhteessa maailman parhaat opettajat.
Suomella ei pienenä maana voi olla muuta osaamisen strategiaa, kuin olla osaavin kansakunta. Koulutuksen on annettava vahva pohja myös uuden osaamisen hankkimiselle ja jatkuvalle oppimiselle. Tulevaisuuden kasvun, menestyksen ja hyvinvoinnin perusta rakennetaan vahvalla yleissivistyksellä, korkealla osaamisella, kansainvälisesti kilpailukykyisellä tieteellä ja tutkimuksella.
• Nostetaan Suomen koulutustasoa niin, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
• Ovet auki korkeakouluun. Annetaan kaikille ahkerille, uteliaille ja tiedonjanoisille ihmisille mahdollisuus opiskella korkeakoulussa ja uudistetaan opiskelijavalintoja niin, ettei korkeakouluun haeta, vaan siirrytään. Korkeakouluun tullessa ei ole välttämätöntä tietää, miksi haluaa isona tulla. Tätä tarkoitusta palvelevat jo nyt aiempaa laajemmat kandidaattiohjelmat.
• Tarjotaan jokaiselle opettajalle mahdollisuus täydentää osaamistaan ja saada lisää koulutusta. Kannamme vastuuta opettajankoulutuksen vetovoimasta ja opettajien arvostuksesta.
• Vähennetään koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella. Jokaisella toiselle asteelle tulevalla on oltava opiskelun taidot, motivaatio ja kokemus oman alan löytämisestä. Varmistetaan, että jokainen opiskelija saa ansaitsemansa ja lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat. Tavoitteena ei voi olla vähempää kuin se, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon.
• Investoidaan korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen. Siihen tulee olla mahdollista ja mielekästä sijoittaa myös yksityistä rahaa kuitenkin niin, että tutkinto-opiskelu on aina opiskelijalle maksutonta.
• Otetaan määrätietoisia askeleita kohti tutkimus ja innovaatiotoiminnan 4 prosentin rahoitusosuutta bruttokansantuotteesta. Tavoite on saavutettavissa 2030 mennessä. Laajennetaan suomalaisen tieteen rahoituspohjaa ja kannustetaan korkeakouluja laajaan yhteistyöhön ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
• Vahvistetaan yliopistojen autonomiaa jatkamalla pääomittamista.
• Suunnataan yritysten tukia uudelleen tukemaan tutkimusta ja innovaatioita sekä kannustetaan sellaisten osaamiskeskittymien synnyttämiseen, joissa tutkimus, työelämä ja julkinen sektori – tiedon käyttäjät ja tiedon tuottajat – toimivat yhdessä.
Avoin, kansainvälinen Suomi
Kokoomus on puolue, joka uskoo oikeusvaltioon, demokratiaan, markkinatalouteen ja ihmisoikeuksiin. Olemme sitoutuneet kaikessa toiminnassamme länsimaisten arvojen puolustamiseen ja niiden edistämiseen. Kokoomus uskoo eurooppalaisuuteen, kannattaa kansainvälistä yhteistyötä ja edistää avointa, yhdenvertaista yhteiskuntaa.
Suomi menestyy avoimena, eurooppalaisena osaajayhteiskuntana. Se edellyttää korkeaa koulutustasoa, nopeaa uuden omaksumista sekä kannustavaa toimintaympäristöä luovuudelle, yrittämiselle ja työllistämiselle. Se edellyttää myös aktiivisia toimia kansainvälisten yhteyksien lisäämiseksi kaikille.
• Suomen on oltava houkutteleva maa kansainvälisille huippuosaajille. Pidennetään suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneiden oleskelulupia ja helpotetaan Suomessa opiskelleiden ulkomaalaisten integroitumista työmarkkinoille.
• Haluamme, että jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus kansainväliseen vaihtoon jo toisella asteella. Viimeistään korkeakouluissa tutkintoihin tulee sisältyä kansainvälistymisjakso.
• Kokoomus haluaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret löytävät yhdenvertaisen paikkansa yhteiskunnastamme. Vahvistetaan kotimaisten kielten oppimista ja luodaan tarkastuspisteet koulupolun eri vaiheisiin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajalasten oppimistuloksissa voi olla aineesta riippuen jopa kahden vuoden ero kantaväestöön verrattuna. Riittävien perusvalmiuksien ja osaamistavoitteiden on toteuduttava kaikille.
• Perheen kotoutumissuunnitelmaan on liitettävä perheen alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatus ja esiopetukseen osallistuminen. Samalla on painotettava kielen oppimisen merkitystä.
• Vastustamme kaikkea rasismia, kiusaamista ja vihapuhetta. Erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä on oltava riittävä osaaminen kohdata ja puuttua vihapuheeseen ja rasismiin. On osa kaikkien yleissivistystä oppia ja ymmärtää, mikä on toista ihmistä kunnioittavaa käytöstä.
• Lisätään kansainvälisiä päiväkoteja ja kouluja sekä englanninkielisen opiskelun vaihtoehtoja osaajien ja heidän perheidensä houkuttelemiseksi Suomeen.
• Poistetaan edelleen koulutusviennin esteitä ja vahvistetaan suomalaisen koulutusosaamisen roolia osana kehitysyhteistyötä.
Tulevaisuus vaatii jatkuvaa oppimista
Tulevaisuuden työ vaatii enemmän osaamista. Koulutuksen on annettava hyvä pohja jatkuvalle oppimiselle ja uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla. On tehtävä mahdolliseksi se, että jokainen voi oppia uutta, kouluttautua ja kehittää osaamistaan joustavammin elämän eri vaiheissa. Korkeakoulujen koulutustarjonnan on oltava joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä.
Nykyään ajattelemme, että ensin käydään koulut, sitten mennään töihin. Tulevaisuudessa tämä yksisuuntainen polku hämärtyy. Nykypäivän työ vaatii jatkuvasti uuden oppimista, ja yhä useamman työura muodostuu pienemmistä paloista.
Suomen tavoitteena on oltava maailman osaavin työvoima. Se on tulevaisuuden talouskasvun, hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta ratkaiseva tekijä. Osaavan työvoiman saatavuus on edellytys Suomen talouden ja työelämän kasvulle sekä maamme yleiselle houkuttelevuudelle. Kokoomus kannattaa tavoitetta, että vähintään puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Koulutus on paras muutosturva sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle. Tämä tarkoittaa, että jokaisella pitää olla mahdollisuus oppia uutta, täydentää osaamistaan taikka vaihtaa alaa tai ammattia.
• Suomi tarvitsee osaamisen tulevaisuussopimuksen. Koulutusjärjestelmän tarjontaa on päivitettävä ja järjestelmää joustavoitettava. Työelämässä oleville on tarjottava moduulimaisia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ilman, että aina pitää aloittaa uuden tutkinnon suorittaminen. Opiskelun on tapahduttava jatkossa joustavammin ja enemmän myös työn rinnalla.
• Osaamisen tulevaisuussopimuksen avulla tuomme yhteen pöytään työnantajat, työntekijät ja koulutuksen järjestäjät eli oppilaitokset.
• Annetaan myös varttuneemmille mahdollisuus parantaa työelämän ja kansalaisyhteiskunnan edellyttämiä digitaalisen yhteiskunnan taitoja.
• Laitetaan raha seuraamaan enemmän oppijaa, ei vain instituutioita. Verotusta, yhteiskunnan rakenteita ja sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että opiskelu on mahdollista eri elämäntilanteissa.
• Varmistetaan korkeakoulujemme kilpailukyky ja houkuttelevuus globaalissa kilpailussa, jossa tieto liikkuu rajattomasti. Lisätään korkeakoulujen toimintavapauksia kansainvälistyä ja luoda kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Kannustetaan korkeakouluja koulutuksen tarjonnassa yhteistyöhön elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti.
• Tulevaisuudessa koulutusta on oltava tarjolla joustavammin ja paremmin työelämän muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Oppimisen mahdollisuuksia on tarjottava niin, että niihin pystyy osallistumaan elämäntilanteesta riippumatta.
• Teknologian kehitys uhkaa eniten matalapalkkaisia, matalaa koulutustasoa vaativia töitä. Erityinen haaste on saada heidät päivittämään osaamistaan, jotka ovat kouluttautuneet kaikkein vähiten.
• Lisätään yhteistyötä koulutusjärjestelmän ja työelämän välillä. Vahvistetaan valmistuneiden työllistymistä rahoituskriteerinä.
• Hyödynnetään kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen mahdollisuudet niin syrjäytymisvaarassa olevien, maahanmuuttajien, aikuisten ja ikäihmisten oppimisessa.