Petteri Orpo: Suomea pitää viedä eteenpäin
Ystävät, me kaikki tässä huoneessa tiedämme, että Suomea pitää viedä eteenpäin. Tällä hetkellä suunta ei ole sinne, vaan kohti tunkkaista Korpilampea. Siksi olen huolissani.
Tänään puhun erityisesti kolmesta asiasta. Mitä Suomi tarvitsee? Mihin Kokoomusta tarvitaan? Ja mitä oppositiopuolue Kokoomus on?
Hyvät kuulijat,
seurasimme kaikki kevään hallitusneuvotteluja tarkalla silmällä. Ilmassa oli toki pettymystä siitä, että Rinne päätti lähteä muodostamaan vasemmistohallitusta, mutta ennen kaikkea ihmetystä siitä, miten vaalien suurien häviäjä keskusta oli päätynyt mukaan Säätytalolle ja käytännössä ratkaisi vasemmistohallituksen synnyn.
Hallitusneuvottelujen ensimmäisten viestien joukossa oli se, että hallitusohjelmaa ryhdytään rakentamaan ilmiöpohjaisesti. Ajattelin, että hemmetti, juuri noin mekin olisimme sen tehneet. On aivan kiistatonta, että politiikalla pitää nykyaikana pystyä vastaamaan hallintorajoja laajempiin kokonaisuuksiin. Väestön ikääntyminen, teknologian kehitys, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja niin edelleen.
Neuvotteluista kantautui ulos viestejä, joissa kerrottiin, että pöydät ilmiöille olivatkin pöytiä haaveilulle. Viikkoa myöhemmin paljastui, että eiväthän ne oikeastaan olleetkaan mitään ilmiöpöytiä, vaan niissä vain kasattiin tuhat ja yksi hyvää kohdetta, jotka paisuttavat julkisia menoja. Kakun jakajista ei ollut Säätytalon juhlissa pulaa.
Hyvät kuulijat,
Rinteen hallitus on tämän vuosituhannen vasemmistolaisin hallitus. Seurattuani tätä kesän ajan minun on tullut ikävä vanhoja sosialidemokraattisia vastuunkantajia. Hallitus puhuu hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä, mutta uskottavia keinoja sen rahoituksen turvaamiseksi ei näy, eikä kuulu.
On hallituksessa valonpilkkujakin, kuten Tytti Tuppurainen, joka on ottanut suvereenisti haltuun eurooppaministerin tehtävät, ja on selkeästi Suomen EU-puheenjohtajuuden näkyvimmät ja osaavat kasvot.
Toivotan lämpimästi voimia kaikille lipposlaisille demareille ja haglundilaisille Rkp:laisille. Tätä järkevää ja pragmaattista vastuullisen taloudenpidon, kansainvälisyyden ja oikeudenmukaisuuden yhdistelmää nykyhallitus kipeästi kaipaisi.
Minusta hallitusohjelmassa on monta sinänsä hyvää tavoitetta. Ongelma vain on se, että ohjelma on kuin hiekalle rakennettu hulppea huvila. Hallitus on itsekin sanonut, että menoja voidaan lisätä vain, jos tiedossa on vastaava määrä tuloja. Jos tuloja ei ole tiedossa, ei menojakaan pitäisi lisätä. Pääministeri Rinne sanoi eduskuntakeskustelussa kesäkuussa, että ”ei pysyviä menoja ennen kuin on pysyviä tuloja. Emme me sellaista tuulentupaa rakenna.” Näyttää siltä, että ei noillakaan puheilla ollut merkitystä.
Valtiovarainministeri Lintilän budjettiesitys on esimakua siitä, mitä Suomelle on luvassa. Velkaantuminen kasvaa, julkiset menot paisuvat, mutta strategisia muutoksia ei saada aikaan. Pääministerinkin jutut pyörivät toista kuukautta aktiivimallin ympärillä, vaikka maailma ympärillä puhuu aivan muusta. Puhutaan kauppasodasta, brexitistä ja Saksan yskivästä taloudesta. Talouskasvu hyytyy maailmalla ja Euroopassa.
Nyt pitäisi puhua siitä, miten heikkenevään tilanteeseen reagoidaan ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvataan. Sen sijaan hallitus ahmii edellisen hallituksen vaivalla säästöön keräämät siemenperunat.
Minusta välittömin kriisi, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa, on kriisi hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta. Kun vuonna 2010 jokaista työikäistä 100 ihmistä kohden oli 50 lasta ja eläkeikäistä, 2020-luvulla heitä on jo 70. Tämä on valtava haaste sille, että voimme pitää huolta päiväkodeista, kouluista, urheilukentistä ja palvelutaloista. Yhtälö ei yksinkertaisesti toimi, jos emme tee merkittäviä muutoksia.
Saattaa olla niin, että väestön ikääntyessä työssäkäyvien ihmisten pitää ottaa nykyistä enemmän vastuuta omasta elämästään. Kaksi asiaa meidän pitää kuitenkin pystyä lupaamaan. Lastemme pitää saada paras mahdollinen koulutus. Ja ikääntyneistä, meidän vanhemmistamme, pitää pystyä pitämään huolta.
Antti Rinteen hallituksen ohjelmaa ei voi sanoa hyvinvointiyhteiskuntaa uudistavaksi ohjelmaksi. Se on kuin ottaisi neljän vuoden köllöttelytauon ennen kuin todelliset ratkaisut on pakko tehdä. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat keinot loistavat poissaolollaan.
Hallitus jakaa miljoonia euroja omaisuustuloja yhteiskunnan menoihin, jotka ovat luonteeltaan pysyviä. Näillä annetaan hetkeksi helpotusta, mutta mitä ihmeen politiikkaa sellainen on, että katsotaan asioita vain neljän vuoden päähän? Valtion omaisuuden myynnillä pitäisi tehdä oikeita investointeja, jotka tuottavat pitkällä aikavälillä hyvää suomalaisille. Me olisimme investoineet kolmen miljardin myyntituloista kaksi raiteisiin ja kolmannen korkeakoulujen pääomittamiseen. Nämä olisivat olleet oikeita tulevaisuusinvestointeja.
Vanha suomalainen viisaus kehottaa varautumaan myrskyyn jo poutasäällä. Siksi kokoomus tuleekin esittämään konkreettisen työllisyyspaketin, joka toisi Suomeen 60 000 uutta työpaikkaa, ja josta päätöksiä voitaisiin tehdä jo heti budjettiriihessä. Kehotan hallitusta lukemaan ohjelman tarkasti läpi, koska sen hyviä ideoita saa myös lainata Suomen hyväksi.
Hyvät kuulijat,
Puoluekenttä on myllerryksessä läpi Euroopan. Heilahtelut kannatusmittauksissa tai vaaleissa ovat suurempia kuin vuosikymmeniin. Paikalleen jämähtäneet puolueet menettävät suosiotaan, ja ilmiöt saattavat vaikuttaa ratkaisevasti vaalituloksiin. Myös Suomessa. Emme elä enää maailmassa, jossa kaksi suurta puoluetta on hallituksessa, kolmas oppositiossa – ja vaalien jälkeen rooleja vaihdetaan. Se aika on uskoakseni pysyvästi ohi.
Politiikasta on tullut yhä voimakkaammin kilpailua identiteeteistä, tunteesta ja luottamuksesta.
Ollakseen suosittu poliittisen liikkeen pitää tuntua, näkyä ja kuulostaa joltakin. Asioiden hoitaminen ei yksinään riitä, vaan poliitikkojen täytyy myös muistaa perustella, miksi näin tehdään. Täytyy kertoa, kenen puolesta työskentelee ja mitä vastaan asettuu.
Mihin Kokoomusta tarvitaan tässä muuttuneessa poliittisessa ympäristössä?
Me olemme kautta historian pystyneet havainnoimaan ympärillä muuttuvan maailman kommellukset, ja sen, miten niihin tulisi reagoida. Me olimme ensimmäisiä, jotka lähdimme ajamaan Suomea Euroopan unioniin, viimeinkin aidosti omista asioistaan päättäväksi länsimaaksi. Tunnistamme parhaiten markkinatalouden kiistattoman merkityksen ihmisten hyvinvoinnin lähteenä. Vahva kädenjälkemme näkyy siinä, että Suomi on muuttunut suljetusta valtiokapitalismista avoimeksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi maaksi. Uskomme yksilöön järjestelmälähtöisyyden sijaan.
Viime vuosina globalisaatio, avoin markkinatalous, länsimainen liberaali demokratia, yksilönvapaus – ne asiat, joiden piti olla historian rauhanomainen lopputulos – ovat tulleet haastetuiksi. Ilmastonmuutos, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, teknologian kehitys ja väestön ikääntyminen koettelevat länsimaisia yhteiskuntia.
Nämä ilmiöt huolettavat ihmisiä, ja populistiset liikkeet ottavat tilanteesta kaiken irti. Suomessakin on nähty populististen perussuomalaisten nousu, lasku ja uusi nousu. Vastuu syö, vastuuttomuus kasvattaa.
Perussuomalaiset on tällä hetkellä kannatusmittausten mukaan Suomen suosituin puolue. Se tuo mukanaan suuren vastuun. Tuossa asemassa ei voi enää tyytyä vain osoittelemaan ongelmia. On meidän, muiden puolueiden sekä median tehtävä vaatia perussuomalaisilta ratkaisuja. Mitä te tekisitte, jos saisitte päättää? Luulen, että tämä on monelle epäselvää.
Suosituimman puolueen puheenjohtajana Jussi Halla-aholla on merkittävä vastuu myös suomalaisen demokratian ja järjestäytyneen yhteiskunnan puolustamisessa. Toivon todella, että hän ei anna Perussuomalaisten riveissä tilaa kasvaa sellaiselle ajattelulle, jossa väkivallan lietsominen on sulka hattuun.
Hyvät kuulijat,
Kokoomusta tarvitaan ratkomaan monimutkaisia ongelmia. Ne eivät ääripäiden kiistelyllä tai ideologisella julistamisella ratkea.
Ilmastonmuutos ja muuttoliikkeet liittyvät lähitulevaisuudessa yhä enemmän toisiinsa. Molemmat kysymykset ovat voimakkaasti mielipiteitä jakavia. Kun olen katsonut keittiön pöydässä ilmastotuskaa potevaa 15-vuotiasta tytärtäni, asia on tullut minulle selväksi. Ei ilmastonmuutoksen ratkaiseminen voi olla yksittäisten ihmisten vastuulla. On meidän poliitikkojen tehtävä hakea ratkaisuja, jotta yhdenkään suomalaisen ei tarvitsisi kokea ahdistusta hallitsemattomasti etenevästä ilmastonmuutoksesta.
Niin ilmastonmuutoksessa kuin maahanmuutossa pätee sama totuus; ratkaisut eivät löydy äärilaidoilta. Ratkaisut löytyvät kansainvälisillä sekä kansallisilla toimilla.
Lämmitetään Suomi hiilivapaasti, vaihdetaan polttoaineet puhtaampiin ja päästöttömiin, rakennetaan nopeita kansallisia raideyhteyksiä, joilla ihmiset ja tavarat kulkevat, edistetään puhtaita teknologioita. Otetaan Euroopassa ja maailmalla suuri rooli ratkaisujen tuojana. Esimerkiksi aloitteestani syntynyt maailmanlaajuinen valtionvarainministereiden ilmastokoalitio on hyvä esimerkki.
Toki myös ihmisten käyttäytymisellä arjessaan on merkitystä, vaikka se ei olekaan suurin tekijä. Kokoomuksen vastaus tähän on, että luotetaan ihmiseen!
Fiksut suomalaiset osaavat ja haluavat tehdä ympäristön puolesta oikeita ratkaisuja.
Maahanmuuton osalta meidän on pidettävä huoli siitä, ettei 2015 kriisi pääse koskaan enää toistumaan. Se ratkaistaan eurooppalaisella yhteistyöllä. Euroopalla on oltava pitävät ulkorajat sekä yhteinen tehokas turvapaikka että palautuspolitiikka. Lisäksi tarvitaan massiivisia toimia lähtömaiden auttamiseksi.
Meidän on kannettava kansainvälinen vastuumme ja otettava osamme pakolaisista. Kotimaassa oleellista on kotouttaa ne ihmiset, jotka turvaa ovat saaneet, osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Työllistyminen on avain kotoutumiseen ja se on kaikkien etu. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyysaste on saatava ylös. Lisäksi Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
Suomalaisen lakien ja arvojen oppiminen on välttämätöntä. Esimerkiksi kontrolliväkivalta tai naisten oikeuksien rajaaminen ei kuulu Suomeen, eikä sen pitäisi kuulua mihinkään muuallekaan. Suomi on vapaa yhteiskunta, jonka keskeisimpiin arvoihin kuuluu se, että tytöillä ja pojilla on samat oikeudet.
Hyvät kuulijat,
Kolmen maailmanlaajuisen ilmiön ymmärtämisessä kokoomus on kiistatta ykkönen. Me tunnistamme kaupungistumisen, teknologian kehityksen ja väestön ikääntymisen haasteet ja mahdollisuudet. Kokoomus on Suomen suurin kaupunkipuolue ja kaupunkipolitiikan ykkönen. Me tunnistamme kaupunkien kasvun vaatimat tarpeet, kaupungistumisen erityispiirteet, uhat ja mahdollisuudet. Me suhtaudumme uteliaasti teknologiseen kehitykseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.
Väestön ikääntymisestä johtuvaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituskriisiin kokoomuksella on parhaat lääkkeet. Talouskasvu, työllisyys, verotus ja ihmisten hyvinvointi ovat meidän leipälajiamme. Jotta hyvinvoiva yhteiskunta voidaan turvata tuleville sukupolville, tarvitaan keskustaoikeistolaista politiikkaa, joka on toimivin vaihtoehto työpaikkojen ja talouskasvun lisäämiseksi.
Paljon puhutaan siitä, että uuden ajan ilmiöt satavat äärilaitojen pussiin. Tämä on totta vain niin kauan kuin annamme sen olla! Meillä on valtava vahvuus kaupungistumiseen, teknologisen kehitykseen sekä ikääntymiseen liittyvissä megatrendeissä. Maltillisia, mutta määrätietoisia ratkaisuja tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja muuttoliikkeiden kestäväksi ratkaisuksi.
Ystävät,
Mitä Kokoomus sitten on?
Minun kokoomukseni on tinkimätön ahkeruuden, vapauden ja vastuullisuuden puolustaja. Me uskomme ihmiseen itsestään ja toisistaan huolehtimaan kykenevänä yksilönä. Uskomme siihen, että jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja oppia koko elämänsä ajan. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas, ei järjestelmän muurahainen.
Vapauteen kuuluu erottamattomana osana vastuu. Se tarkoittaa, että kun ihminen toteuttaa vapauttaan, hän ottaa vastatakseen samalla valintojensa seuraukset, sekä kielteiset että myönteiset. Hyvä ja reilu yhteiskunta kannustaa vastuulliseen toimintaan ja palkitsee siitä. Vastuu tarkoittaa tänä päivänä yhä enenevissä määrin vastuuta luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksen torjumisesta. Ihmisen välinpitämättömyyden vuoksi tuhoutunut luonto tai elinkelvoton maapallo rajoittaisivat tulevien sukupolvien vapautta enemmän kuin mikään muu.
Siellä missä on kaupunki, on myös kokoomus. Kaupungistuminen on tosiasia ja Suomelle suuri mahdollisuus. Kaupungistumista tapahtuu, koska ihmiset muuttavat yhä enenevässä määrin kaupunkeihin – työn, opiskelun tai vaikkapa rakkauden perässä. Kaupungistuminen koskee koko Suomea, ei vain Helsinkiä. Samoihin kaupunkielämän kysymyksiin joukkoliikenteestä, kaavoituksesta, elinkeinopolitiikasta ja koulutuksesta törmätään kaupungeissa ympäri Suomen aina Rovaniemeltä Joensuuhun ja Vaasasta Porvooseen. Kaupungistumisen kääntöpuoli on maaseudun hiljeneminen, se tarvitsee omat ratkaisunsa.
Hyvät kuulijat,
Kokoomus tulee tekemään määrätietoisesti töitä sen eteen, että vahvistamme asemaamme koulutus- ja sivistyspuolueena. Kuten jo hallitusneuvotteluissa näimme, punavihreät puolueet eivät pystyneet toteuttamaan lupauksiaan siitä, että koulutuksen rahoitusta nostettaisiin jopa miljardilla. Pysyvät menolisäykset jäivät noin 200 miljoonaan, mikä on varmasti pettymys monelle lupauksiin uskoneelle äänestäjälle.
Oikeastaan koulutuksen rahoituksessa tapahtui käänne jo vuonna 2017, kun koulutuksen määrärahoja ryhdyttiin hiljalleen nostamaan. Tämä hallitus jatkaa samaa linjaa, muttei muuta dramaattisesti kurssia, jolla koulutuspanostuksia on viimeisinä vuosina tehty. Koulutukseen panostetaan, mikä on hyvä, mutta panostuksen osuus menolisäyksistä jää valitettavan pieneksi.
Nykyisen hallituksen linjauksissa koulutuksen rahoituksesta on yksi perustavanlaatuinen ongelma. En ymmärrä sellaista politiikkaa, jossa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen panostetaan vain neljän vuoden mittaisilla kertaluontoisilla panostuksilla. Ei ammatillisten opettajien tarve ole vain neljäksi vuodeksi, puhumattakaan perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen tasa-arvosta. Onko tosiaan niin, että neljän vuoden kuluttua tasa-arvo on saavutettu, eikä määrärahoja enää tarvita? En usko.
Meidän vaihtoehtomme on se, että julkisen talouden liikkumavarassa tehdään aidosti valintoja, ja tärkein niistä on sivistys.
Kertaan: tulevaisuusinvestointien miljardeista kaksi suuntaisimme raiteisiin, yhden korkeakoulujen pääomittamiseen. Tulemme esittämään syksyn vaihtoehtobudjetissa vaihtoehtomme Rinteen hallituksen määräaikaiselle rahanjakopolitiikalle, ja teemme strategisen panostuksen koulutuksen pysyviin määrärahoihin.
Hyvät kuulijat,
Kokoomus on Suomen kansainvälisin puolue. Me näemme Suomen erottamattomana osana läntisiä liberaaleja demokratioita. Viimeisten vuosikymmenien, ja erityisesti 2010-luvun aikana maailma on muuttunut pienemmäksi ja keskinäisriippuvaisemmaksi kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi talouden osalta Suomi nousee ja laskee maailmantalouden mukana.
On asioita, joita voimme tehdä itse, mutta paljon on asioita, jotka tapahtuvat Suomen ulkopuolella ja koskettavat meitä. Siksi Suomen on äärimmäisen tärkeää olla mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa meidän asioistamme päätetään. Viimeinen pöytä, jossa Suomi ei ole mukana on Nato. Kokoomus tulee tekemään määrätietoisesti töitä, jotta Suomi liittyisi osaksi Natoa, länsimaista puolustusratkaisua.
Meistä kansainvälinen yhteistyö on lähtökohtaisesti hyvä asia. Lisääntynyt keskinäisriippuvuus vähentää konfliktien uhkaa, erikoistuminen taloudessa lisää hyvinvointia ja tiivistyvä yhteistyö mahdollistaa rajat ylittävien ongelmien ratkaisun. Meille kansainvälisyys ja isänmaallisuus eivät ole poissulkevia, vaan toisiaan tukevia asioita.
Kokoomus on myös isänmaallinen puolue. Meille isänmaallisuus on myönteinen voima, joka tarkoittaa kiintymystä kotimaahan. Isänmaallisuus on meille suomalaisille tärkeiden asioiden, kuten suomalaisen luonnon, sukupuolten tasa-arvon ja demokratian puolustamista. Meidän mielestämme tämä maa ja sen vapaat arvot ovat puolustamisen arvoisia. Niiden puolustamista varten kunnioitamme lakia ja järjestystä sekä arvostamme puolustusvoimia, joiden tehtävänä on turvata tämän maan säilyminen vapaana.
Kokoomus on arvopuolue. Vapaus ja vastuu, sivistys, mahdollisuuksien tasa-arvo, kannustavuus, välittäminen, kansainvälisyys ja isänmaallisuus ovat asioita, joiden varaan rakennamme politiikkaa. Politiikka ilman arvoja ei ole johdonmukaista, eikä kestä aikaa. Kokoomuksen arvot ovat kestäneet jo sata vuotta, ja minusta ne kestävät edelleen.
Hyvät kuulijat,
Kokoomuksen vaihtoehto hallitukselle on Suomi, jossa katsotaan vaalikautta pidemmälle. Me emme tee asioita seuraavia vaaleja, vaan seuraavaa sukupolvea ajatellen.
Esitämme ratkaisuja, jotka vievät suomea eteenpäin. Niin pitäisi toimia myös hallituksen.
Oppositio antaa mahdollisuuden kirkastaa ajatuksiamme. Seuraavan neljän vuoden aikana tehtävämme on täyttää kokoomuksen reppua laadukkaalla ohjelmatyöllä. Päivitämme puolueen strategian, panostamme aate- ja ohjelmatyöhön sekä valmistaudumme jo puolentoista vuoden päässä häämöttäviin kuntavaaleihin.
Meidän tavoitteemme on olla Suomen johtava keskustaoikeistolainen edistyspuolue, jolla on selkeä visio alati sekavammaksi käyvästä maailmasta ja uskottavimmat keinot suomalaisten onnellisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi, myös tulevaisuudessa.
Petteri Orpon puhe puoluejohdon kesäkokouksessa Turussa 20.8.2019
Muutokset puhuttaessa mahdollisia.