Mykkänen: EU:n kestävän turvapaikkajärjestelmän puute ei korjaannu tilannetta pahentavilla EU-mekanismeilla
Turkin presidentti Erdogan ilmoitti keskiviikkona 9.10., että Turkin sotilasoperaatio kurdijoukkoja vastaan oli alkanut Pohjois-Syyriassa. Turkin sotilaalliset toimet ovat jo aiheuttaneet Syyrian sisällä pakolaiskriisin, joka saattaa levitä Eurooppaan.
Turkin presidentti Erdogan uhkaa ohjata yli kolme miljoonaa turvapaikanhakijaa Eurooppaan.
”Sisäministeri Maria Ohisalo antoi eduskunnan kyselytunnilla ymmärtää, että turvapaikanhakijoiden jakaminen eri EU-maihin voisi olla tarpeen Italian reitin lisäksi myös Turkin ja Kreikan reitille, mikäli tilanne nyt siellä kriisiytyy. Olisi aivan väärä viesti Erdoganille ja salakuljettajille todeta, että me kyllä jaamme hakijat tutkimatta EU-maiden kesken jos laitatte heidät tulemaan”, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen sisäministeri Kai Mykkänen sanoo.
Ratkaisuja EU:n yhteiseen kestävään turvapaikkamenettelyyn on etsitty vuosia, mutta riittävään yhteisymmärrykseen ei ole päästy. Huhtikuussa EU päätti perustaa uuden 10 000 raja- ja merivartijan joukon. Ministeri Ohisalo viittasi kyseiseen Frontexiin alaiseen joukkoon kyselytunnilla torstaina 10.10. todetessaan, että Frontex on ”eräs parhaiten resursoiduista virastoista”. Rajavartiosto aloittaisi tehtävänsä 5 000 rajavartijan vahvuisena vuonna 2021 ja kasvaisi 10 000 henkilöön vuonna 2027.
”Sisäministerinä ollessani vakuutuin siitä, että ainoa kestävä tapa on pysäyttää turvapaikanhakijat ulkorajavyöhykkeelle ja perustaa sinne tarpeen mukaiset ulkorajakeskukset, joissa turvapaikan tarve käsitellään EU:n yhteisen rajavartiosto Frontexin varmistamilla riittävillä resursseilla nopeasti ja vain turvapaikan saavat jatkavat rajavyöhykkeeltä eteenpäin Eurooppaan. Se minimoisi houkutuksen jäädä paikalleen kielteisen päätöksen jälkeen laittomasti, mikä on nykyisen kohdemaan sisällä tapahtuvan haun suurin valuvika”, Mykkänen toteaa.
Suomella on erityisen tärkeä rooli EU-puheenjohtajamaana. ”EU:ssa ratkaisuja syntyy, kun on akuutti paine. Nyt kannattaa painaa päälle esimerkiksi EU:n yhteisen rajavirasto Frontexin ja turvapaikkavirasto EASO:n mandaatin laajentamisessa Välimerellä. Samalla EU on edelleen diplomatian suurvalta, jonka pitää oikeasti vaikuttaa siihen, ettei kurdialueen humanitääristä katastrofia enää pahennettaisi laajentamalla sotatoimia. Suunta naapurustossamme on nyt epäinhimillinen ja vaarallinen”, Mykkänen kuvaa.
Yhteisen turvapaikkajärjestelmän suurin haaste tulee olemaan yhteisen sävelen löytäminen. Yhteisen turvapaikkapolitiikan puuttuessa jäsenmaat ovat viime vuosina sortuneet omiin ratkaisuihinsa. ”Tilanne Pohjois-Syyriassa on erittäin vakava. Puheenjohtajamaana Suomi ei voi mennä neuvotteluihin tyhjin käsin. Hallituksen tulisi nopeasti linjata, miten se aikoo edetä”, toteaa Mykkänen.
Lisätiedot: Suvi Aherto, 050 349 6121