Järjestötoiminnan verkosto: hyvät käytänteet 2.0
Hyvä kokoomuslainen – jälleen saatavissa Parhaat Palat kentän käyttöön!
Meillä Kokoomuksessa on tavoitteena, että kaikki jäsenemme voivat osallistua kehittämistalkoisiin paremman tulevaisuuden puolesta. Siksi olemme perustaneet uudistetut ohjelmatyön verkostot ja vaikuttajaryhmät Lappeenrannan puoluekokouksessa 2016. Ohjelmatyö kokoaa yhteen jäsenistön hiljaisen tiedon ja osaamisen ja on yhdessä periaateohjelman kanssa toimintamme peruskallio. Verkostoja on yksitoista, kymmenen politiikan verkostoa ja järjestötoiminnan verkosto, joka keskittyy puoluetoiminnan kehittämiseen eri teema-alueiden näkökulmista.
Ohjelmatyö kokoaa yhteen jäsenistön hiljaisen tiedon ja osaamisen ja on yhdessä periaateohjelman kanssa toimintamme peruskallio.
Verkostojen tehtävänä on luoda matalan kynnyksen toimintamalli ja ohjata poliittiseen keskusteluun ja järjestötoiminnan aktivoimiseen. Verkostoissa käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua, tehdään uusia avauksia ja valmistellaan puolueen kantoja. Järjestötoiminnan verkostossa ja sen viidessä klubissa hiomme järjestökentän toimintamuotoja ja vaalikäytänteitä, kehitämme edelleen vahvaa osaamista, etsimme, monistamme ja jaamme hyviä käytänteitä, ylitämme kielimuureja ja valmistelemme kenttää digitalisaation maailmaan.
Luet parhaillaan kokoomuksen järjestötoiminnan verkoston Hyvät käytänteet 2.0 -julkaisua, jossa jälleen esitellään kentällä toimivia pitkään käytössä olleita ja hyväksi havaittuja toimintamalleja. Toivomme niiden palvelevan kenttää ja johtavan yhtenäiseen kansalliseen kokoomustoimintaan. Kokoomus on tulevaisuuspuolue. Tulevaisuuspuolueelta edellytetään edelläkävijä asennetta ja ajattelumallia. Olemme valmiina kanssanne rakentamaan tulevaisuutta
Tulevaisuuspuolueelta edellytetään edelläkävijä asennetta ja ajattelumallia. Olemme valmiina rakentamaan tulevaisuutta kanssanne.
Lämmin kiitos kaikille pamfletin kokoamisessa mukana olleille kokoomuslaisille. Työ jatkuu. Seuraava Parhaat Palat 3.0 ilmestyy keväällä 2019. Mikäli olet innostunut jakamaan yhdistyksessäsi käytössä olevan toimintamallin, ota yhteys verkostoomme!
Kokoomusterveisin,
Veikka-Petteri Kuusisto, puheenjohtaja, Parhaat palat -klubi
veikkakuusisto.politiikka@gmail.com
Leena Zittling, puheenjohtaja, järjestötoiminnan verkosto
leena@zittling.eu
Hyvät käytänteet 2.0
1. Järjestöihmiset haluavat tehdä hyvää
Järjestötoiminnan isona missiona on vaikuttaa asioihin. Järjestötoimintaan hakeutuu ihmisiä, jotka haluavat tehdä hyvää. Ihmiset ovat aina kaivanneet hyvän tekemistä ja tämä korostuu entisestään nykyisessä poliittisessa toimintaympäristössä. Hyviä tekoja, aitoja pyrkimyksiä ja vilpitöntä tahtoa.
Jos me haluamme vaikuttaa, niin me voimme sen tehdä. Aidossa tekemisessä on aina intoa, paloa ja vahvaa halua. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten asennoidumme yhteisten asioiden hoitoon ja tekemiseen. Sitoudummeko siihen ja millaisella panoksella yksilö haluaa olla mukana?
Hyvä käytänne: Kokoomusmuurahainen
Aktiiviset järjestöihmiset ovat järjestökentän suola. Usein hiljaisesti puurtamalla järjestöihmiset tekevät monet näkymättömät asiat näkyviksi. Aktiivisesti toimivat ihmiset tulisi palkita ja heitä tulisi kiittää. Tämä ei ole kuitenkaan itsestään selvää järjestötoiminnassa.
Käyttö: Palkitaan kerran vuodessa aktiiviset järjestöihmiset. Palkitseminen voidaan toteuttaa esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä tai erikseen järjestettävässä palkitsemistilaisuudessa.
Järvenpään Kokoomus ry, moni piirijärjestö
2. Politiikka on myös sosiaalista toimintaa
Poliittinen toiminta kaipaa uudistumista. Tapahtumien ei aina tarvitse olla politiikan ympärillä, vaan paikallisyhdistysten on hyvä aktivoida ihmisiä myös sosiaalisten suhteiden ja kanssakäymisen saralla.
Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa hyvinvoinnin kokemusta. Tarve sosiaalisille suhteille ja kanssakäymiselle kuitenkin vaihtelee. Poliittisella toiminnalla voimme tukea ja aktivoida ihmisiä politiikan ulkopuolelta.
Hyvä käytänne: Jokionginta
Jokionginta on koko perheen kesätapahtuma. Idean taustalla on ajatus luoda vuosittainen tapahtuma, jossa politiikka ei näyttele keskeistä osaa. Epäpoliittisiin tilaisuuksiin hakeutuu enemmän väkeä ja voi houkutella myös politiikan ulkopuolelta ihmisiä. Jokionginnan keskiössä on yhdessä tekemisen meininki. Kanta-Espoon Kokoomus ry on järjestänyt jokiongintaa samana viikonloppuna vuosituhannen vaihteesta lähtien. Ohjelmassa on ongintaa, kalasaaliiden palkitsemista, yhdessä oloa ja makkaran paistoa. Kanta-Espoon kokoomus järjestää onkia ja matoja tapahtumaan.
Ajankohta: Kesän ensimmäinen viikonloppu, jolloin koulujen lomat alkavat. Näin mahdollistamme osallistumisen myös lapsiperheille.
Kanta-Espoon Kokoomus ry
3. Yhdistyksen toiminnan kehittäminen ja johtaminen
Organisaation toiminta edellyttää systemaattista kehittämistä ja johtamista yhä moniulotteisemmassa maailmassa. Ennen kaikkea organisatorinen toiminta edellyttää yhteen hiileen puhaltamista, toiminnan keskeisten ajatusten ymmärtämistä ja toimintaan sitoutumista. Hallitus johtaa strategista suunnittelua ja toteutusta organisaatiossa.
Hyvä käytänne: Hallituksen iltakoulut
Vapaaehtoistoiminnassa käy herkästi niin, että kokoukset venyvät, kun puhuttavaa on paljon ja monesti järjestetään turhiakin kokouksia. Hyvin usein aktiiviset toimijat kokevat tilanteessa turhautumista. Silloin on hyvä sopia toimintatavasta, jossa jää aikaa myös vapaamuotoisemmalle keskustelulle.
Hallituksen iltakoulu on erinomainen keino jakaa keskustelut rennompien tilaisuuksien ja virallisten kokousten välillä. Iltakoulut toimivat rennommassa hengessä käytyinä kokouksina, joissa voi pohtia ja keskusteluttaa asialistalla olevia asioita kokousten välillä. Tuhatkunnassa iltakoulut järjestetään muutamia päiviä ennen kokouksia. Iltakoulujen alkamisen jälkeen kokoukset sujuvat tehokkaammin ja osallistuminen kokouksiin on parempaa.
Käyttö: Hallituksen kokouksia ennen rennomman keskustelun mahdollistajana. Voidaan käyttää niin kokousten välisen keskustelun kuin hallitusten kokousten asialistojen läpikäymiseen.
Kokoomusopiskelijat Tuhatkunta ry
4. Miten myymme poliittiset kantamme?
Hissipuhe eli pitch on muun muassa start-up maailmasta tunnettu napakka myyntipuhe. Hissipuheen tarkoituksena on vakuuttaa kuulija esiteltävän tuotteen tai palvelun hyödyllisyydestä tai taustalla olevan liiketoiminnan kannattavuudesta. Sama idea toimii myös politiikassa ja järjestötoiminnassa: hissipuhe on järjestötoiminnallinen versio pitchingistä. Tarkoituksena on kiteyttää edistettävän asian hyöty lyhyessä ajassa kuulijalle, monesti kansalaiselle.
Hyvä käytänne: Hissipuhe
Tuore idea lähti liikkeelle kuntavaalikeväästä. Idean taustalla oli halu innostaa sekä ehdokkaita että äänestäjiä uudenlaisen toiminnan pariin, mutta tarjota silti sisältöjä. Paneelimuotoiset tapahtumat perinteisessä markkinaympäristössä ei ole enää tätä päivää äänestäjien innostajana. Start-up yritysten puolella oli käytössä niin sanottu pitching puhe, jota yhdistys ajatteli kokeilla myös poliittisessa tapahtumassa.
Kuntavaaleissa ideana oli tarjota ehdokkaalle 3-4 minuutin puheenvuoro samasta annetusta teemasta eli ”Millaisena haluat nähdä oman paikkakunnan tulevaisuudessa?”. Puheet julkaistiin Facebook-livenä ja tuomaroitiin. Tuomaroinnissa päättäjinä toimivat äänestäjät ja tähän voi hyödyntää veloituksetta tarjolla olevia mobiiliäänestysohjelmia. Hissipuheen keinoin yhdistys sai paljon ehdokkaita esiin ja eri tulokulmia annettuun otsakkeeseen.
Käyttö: Soveltuu monien tilaisuuksien ohjelmanumeroksi ja erityisesti vaalitilaisuuksiin. Toimii niin yhdistysten toiminnassa kuin vaalikentillä ehdokkailla.
Helsingin Edistyskokoomus ry
5. Hyväntekeväisyyttä parhaimmillaan
Järjestötoiminta on parhaimmillaan hyväntekeväisyyttä. Tämä ilmenee toisten ihmisten auttamisena ilman oman edun tavoittelua. Erityisesti, kun kohteena on lapset, perheet, vanhukset ja vammaiset. Hyväntekeväisyyden tavoitteena on hädänalaisessa tilanteessa olevien lähimmäisten elämäntilanteen helpottaminen. Yhteiskuntavaikuttaminen yhdistää parhaimmillaan poliittisen päätöksenteon, heikompiosaisten auttamisen ja antaa toivoa parempaan elämään.
Hyvä käytäntö: Anna Toivoa Elämälle
Nivalan kokoomus aloitti vuonna 2014 yhdessä kirkon diakoniatyön kanssa hyväntekeväisyyskeräyksen. Keräyksen avulla hankittiin peruselintarvikkeita vähävaraisille perheille. Kauppakeskuksissa oli keräystä varten ostoskärryjä, joihin ihmiset saivat jättää tuotteita, jotka olivat ostaneet omien ostoskäyntiensä yhteydessä. Tuotteina oli riisiä, makaronia, kahvia, teetä, sokeria, glögiä ja muita peruselintarvikkeita.
Vuoden 2017 jouluna täyttyi 39 ostoskärryllistä tavaroita, joista tuli kaikkiaan 167 joulukassilista tavaraa. Seurakunnan diakoniatyö toimitti kassit perheille ennen joulua. Useat perheet saivat tästä iloa jouluunsa. Poliittinen toiminta on yhteiskunnallista vaikuttamista monella eri tasolla ja toiminta voi olla myös humanitääristä.
Käyttö: Iloa vähävaraisten perheiden jouluun. Hyväntekeväisyys tempauksia voi järjestää myös muina ajankohtina. Yhteistyökumppanin käyttö, kuten seurakunnan diakoniatyö tai muu taho, on käytännön asioiden hoitamisen kannalta suositeltavaa.
Nivalan Kokoomus ry
Meillä Kokoomuksessa erilaisuus on voimavara
Lue uuden nuoren jäsenemme, Joni Määtän, kertomus liittymisestän puolueeseemme.
Minun kokoomus-tarinani
Olen asunut koko lyhyen, 20 vuotisen elämäni Kemissä, joka on kuuluisa vasemmistolaisista asukkaistaan ja täten vasemmiston vahvasta kannatuksesta. Sen on kerrottu johtuvan pitkälti siitä, mikä kemiläisiä suuresti työllistää – paperi- ja sellutehtaat sekä Euroopan Unionin ainoa kromikaivos.
Pienessä 20 tuhannen asukkaan kaupungissa on tuntunut, että useimmilla luokkakavereillani vähintään toinen vanhempi on töissä Stora Ensolla, Outokummulla tai Metsä-Fibrellä. Vasemmistoliitto ja SDP koetaan usein näiden tehtaiden työntekijöiden asioita ajaviksi puolueiksi. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 49,9 prosenttia kemiläisistä äänestikin Vasemmistoliittoa ja SDP:ta.
Ennen kuin olin tutustunut politiikkaan sen tarkemmin, olen vain ajatellut olevani vasemmistolainen. Ympärilläni on ollut koko elämäni suurimmaksi osaksi joko vasemmistolaisia kuntapoliitikkoja, tai vähintään heidän äänestäjiään. Isäni on ollut kaksi kautta Vasemmistoliiton listoilla kunnanvaltuustossa ja ennen häntä hänen isänsä.
Kokoomuksesta on jäänyt kuva vain hyväosaisten asioita ajavana porvaripuolueena, jossa ollaan vieraantuneita normaali-ihmisten arjesta, huolista ja ongelmista. Työläisperheen lapsen silmin kokoomus ei ole siis ollut oikea puolue päättämään asioistamme. 2019 eduskuntavaalien aikaan aloin seuraamaan puheenjohtajatenttejä televisiosta.
Olin vähitellen lämmennyt myös Kokoomukselle, sillä olin juuri päättänyt varusmiespalvelukseni Pääesikunnassa, Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväessä. Viikonloput olin Kemissä vasemmistohenkisten ihmisten keskellä, ja arkipäivinä Puolustusvoimien, usein kokoomushenkisten ihmisten keskellä Helsingissä. Useat pitkät keskustelut Pääesikunnan ruokalassa, niin upseereiden kuin toimittaja-kollegoideni kanssa antoivat mukavasti uutta perspektiiviä ja erilaisia näkökulmia yhteiskunnan asioihin, joihin luulin muodostaneeni jo vuorenvarman mielipiteen.
Hyvänä esimerkkinä voisin mainita #maksuton2aste -kampanjan, jota oli tukemassa liuta puolueita, ja itselleni järkytyksenä tuli se, että kokoomus puuttui osallistujalistasta. ”Tuo ei taida olla Kokoomuksen äänestäjille tärkeä asia että koulutus on kaikille mahdollista.” Vasemmistopoliitikkojen repliikit olivat karua luettavaa, ja luotto sivistyspuolueeseen alkoi murentua. Sitten aloin ajattelemaan asiaa pintaa syvemmältä: onko se laaja ongelma Suomessa, että 2. aste jää nuorella käymättä koska se on liian kallista? Ei tietenkään ole.
Suurin osa suomalaisista pystyy suorittamaan toisen asteen ilman että se tulee taloudellisesti liian raskaaksi. Sitten huomasinkin jo Kokoomusopiskelijoiden puuttuneen aiheeseen: samaan tulokseen päästään sillä, että tuki kohdistetaan vain niille ketkä sitä tarvitsevat. Jos tavoite on, että Suomessa kaikki voivat suorittaa toisen asteen, ei kannata maksaa siitä 100 miljoonaa euroa että kaikki saavat sen ilmaiseksi, jos tukien kohdistamisella niihin, ketkä sitä tarvitsevat (ja huomattavasti halvemmalla) päästään samaan lopputulokseen.
Huokaisin helpotuksesta ja tajusin että taas järki voitti. Kesän lopussa päätin liittyä Kokoomukseen. Muutama päivä sen jälkeen istuin jo Kemin Kokoomuksen paikallisyhdistyksen kokouksessa ihan tavallisten ihmisten kanssa. Kävimme mukavia keskusteluita vireillä olevista valtuuston asioista ja minut otettiin hyvin vastaan porukkaan. Yllättyneitä hekin olivat kun astuin kokoushuoneeseen.
Nuorisovaltuuston puheenjohtajasta jolla on vahva vasemmistotausta, ollaan varmasti odotettu suvulleen jatkajaa Vasemmistoliiton valtuutettuna. Monet kyselivät miten isä on tähän suhtautunut.
Olin kertonut hänelle asiasta noin kuukautta ennen, ja yllättävän hyvin hän otti asian vastaan. Saan olla sitä mieltä mitä haluan, mutta poliittista vääntöä meillä tulee olemaan. Isän vanhemmille en kuitenkaan ollut kertonut, ja sovimme iskän kanssa että käymme
mummolassa tuon kyseisen kokouksen jälkeen illalla kertomassa.
Heidän reaktionsa jännitti paljon, sillä he ovat eläneet punaiset-valkoiset aikaa ja kokoomus- ja herraviha kumpuaa osittain myös sieltä. Iskä tiedosti tilanteen ja otti mukaan viskipullon tuliaiseksi. Varmaan ajatteli että pikku ”naukut” pehmentää järkytystä. Alkureaktio oli ihmettelevä, ja
mummo ja pappa sanoivatkin suoraan että ovat pettyneitä, mutta toki saan olla sitä mieltä kuin haluan. Pappa sanoi kuitenkin samaa kuin iskä, että poliittista vääntöä tulee olemaan. Vitsiä tuli myös, että poika taitaa jäädä perinnöttömäksi ja metsät saamatta.
Tuon kyseisen päivän jälkeen huhu ”loikkaamisesta” oli kiirinyt jo Kemissä pitkälle. Tuttu kokoomuslainen oli kauppareissulla joutunut tentattavaksi: ”onko huhu totta että Määtän poika on hypännyt Kokoomukseen? Miten te kehtasitte aivopestä sen?” Äidin vanhempien luona mummo otti asian hyvin vastaan. ”Sinä saat päättää mihin suuntaan lähdet, eikä kellään ole siihen mitään sanomista.” Pappa oli sitä mieltä että minulla ei ole mitään edellytyksiä olla kokoomuslainen, koska olen ihan tavallisesta työläisperheestä. Olisihan se kyllä outoa, että puolue valittaisiin sen mukaan mitä vanhemmat tekee työkseen ja paljonko saavat palkkaa, sen sijaan että puolue valittaisiin omien ajatusten kautta.
Meri-Lappi 30.9.2019
Joni Määttä