Huoneentaulu: Selkokieltä poliittisen slangin sijaan
Suomessa asuu yli 5,5 miljoonaa ihmistä, joiden jokaisen elämään politiikka vaikuttaa. On siis selkeää, että politiikkaan osallistumiseen ja sen seuraamiseen on jokaisella oikeus.
Ongelmana on kuitenkin politiikan vaikea ymmärtäminen. Jos seuraat eduskunnan täysistuntoa saatat huomata poliitikkojen käyttävän hyvin paljon erilaisia termejä, slangia ja kieltä, jota on monien suomalaisten vaikea ymmärtää. Sitä kutsutaan poliittiseksi slangiksi.
Poliittista slangia ovat mm. monimutkaiset termit, kuten kestävyysvaje, tulevaisuusinvestointi, pääomittaminen tai vaikkapa budjetointi. Vaikka poliittinen slangi ja vaikeat termit saavat poliitikon kuulostamaan hyvin vakuuttavalta, saattaa se jättää monille kuuntelijoille aukkoja siitä mistä juuri puhuttiin ja mitä sillä tarkoitetaan.
Miksi poliitikot siis käyttävät jokaisessa tilanteessa poliittista slangia selkokielen sijaan?
Pitää kuitenkin muistaa, että poliittinen slangi ei ole vain vakuuttavuuden tehokeino, vaan poliittisen vuorovaikutuksen kätevä työkalu. Siitä huolimatta suuri osa suomalaisista ei sitä ymmärrä. Poliittista slangia on varmasti hyvä käyttää silloin kun sanomaa pyritään välittämään toisille poliitikoille, mutta muissa tilanteissa se voi kuitenkin olla vain este asian ymmärtämiseen.
Miksi poliitikot siis käyttävät jokaisessa tilanteessa poliittista slangia selkokielen sijaan?
Kirjoittaja: TET-harjoittelija ja 15-vuotias politiikan tarkkailija Leo Lehti 6.11.2019