Kokoomuksen ehdotus terrorismia koskevan lainsäädännön kiristämiseksi
Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka Suomessa on tasolla kohonnut.
Suojelupoliisin mukaan merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista. Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat radikalisoitumisen polttoainetta.
Kokoomus ei tingi suomalaisten turvallisuudesta. Terrorismin uhasta puhuminen ei riitä, vaan siihen on vastattava konkreettisin teoin. Kaikki käytettävissä olevat keinot on otettava käyttöön taistelussa terrorismia vastaan.
Viime kaudella kokoomusministereiden johdolla tehtiin ja otettiin valmisteluun useita tarpeellisia terrorismilainsäädäntöä kiristäviä toimia. Työtä on jatkettava ja viime kaudella aloitetut toimet on vietävä maaliin. Muiden maiden lainsäädäntöratkaisuja on seurattava ja lainsäädäntöä jatkuvasti kehitettävä.
Hallitus päätti 16.12.2019, että se arvioi tarpeet terroristiseen toimintaan liittyvän lainsäädännön muutoksiin ja tekee tarvittavat korjaukset lainsäädäntöön. Tämän jälkeen hallituksen toimista ei ole kuulunut juuri mitään, kunnes 25.2. oikeusministeriö ilmoitti perustavansa työryhmän selvittämään toimia. Kokoomus tarjoaa hallitukselle auttavaa kättä. Ehdotamme toimia, joilla Suomen lainsäädäntöä voidaan kiristää Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi.
Kokoomuksen ehdottamat toimet ovat hallituksen vapaasti hyödynnettävissä uuden terrorismia koskevan lainsäädännön rakennuspalikoina. Hallituksella on lainvalmisteluvoimansa ansiosta parhaat edellytykset valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Tarvitaan vain poliittista tahtoa. Hallituksen on aika siirtyä puheista tekoihin.
Kokoomus ehdottaa, että:
1. Suomen on otettava käyttöön Tanskan malli kansalaisuuden perumisesta ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla.
Keväällä 2019 eduskunta hyväksyi muutoksen, jonka nojalla kaksoiskansalainen voi menettää Suomen kansalaisuuden terroriteosta, mutta laki soveltuisi vain Suomessa tehtyyn rikokseen tietyin ehdoin.
Kansalaisuuden perumista koskevaa lainsäädäntöä ei voida soveltaa takautuvasti.
2. Suomessa oleskeluluvalla ilman kansalaisuutta olleiden osalta tuomio terrorismiin osallistumisesta ulkomailla tulee johtaa karkotukseen ennen paluuta Suomeen.
Lakia on muutettava siten, että karkotuspäätös voi koskea myös ulkomailla olevaa henkilöä ilman, että hän palaa käsittelyn ajaksi Suomeen.
3. Terroristijärjestöön kuuluminen on kriminalisoitava.
Asetuksella määriteltäisiin päivitettävä lista terroristijärjestöistä, joihin kuuluminen kuuluisi rikossäännöksen alaan.
Viime kaudella terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi kaatui terrorismijärjestöön kuulumisen määrittelemisen vaikeuteen. Hallituksen on selvitettävä muiden maiden ajantasaiset, onnistuneet lainsäädäntöratkaisut ja vietävä uudistus maaliin.
4. Suomesta sotatoimialueelle matkustaminen on kriminalisoitava. Näin tuomitsemisen piiriin saadaan yhä useampi tapaus, jossa on tosiasiallisesti kyse matkustamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten.
Nykyisen matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevan kriminalisoinnin käytännön soveltuvuutta heikentää se, että terroristista tarkoitusta voi olla vaikeaa näyttää toteen. Sotatoimialueella tarkoitettaisiin aluetta, jolla käydään sotaa tai jota pidetään terroristijärjestön hallussa olevana alueena.
Kriminalisointiin tehtäisiin suomalaisen viranomaisen matkustamista ja sellaisen kansainvälisen järjestön, jossa Suomi on jäsenenä, tiedotusvälineen tai humanitaarista apua antavan järjestön toimeksiannosta tapahtuvaa matkustamista sotatoimialueelle koskevat sekä mahdolliset muut lainvalmistelussa tarpeellisiksi katsottavat poikkeukset.
Kriisialueelle matkustaminen on kriminalisoitu muun muassa Tanskassa.
5. Terrorismirikosten rangaistusasteikkoja on kiristettävä kautta linjan.
Rangaistusasteikkoja on kiristettävä sekä vähimmäis- että enimmäisrangaistusten osalta siten, ettei Suomen terrorismilainsäädäntö ole miltään osin muita Pohjoismaita lievempi.
Suomessa on Norjan tapaan otettava käyttöön vakavaan terrorismirikokseen syyllistyneen vankeusajan jatkamisen mahdollistava varmuusvankeus, joka voidaan syyttäjän vaatimuksesta tuomita viideksi vuodeksi kerrallaan. Edellytyksenä on, että henkilö on syyllistynyt vakavaan rikokseen ja tuomioistuin arvioi rikoksen uusimisen olevan todennäköistä.
6. Suomessa on otettava käyttöön rajamenettely, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä päästämättä henkilöä menettelyn aikana maahan.
Muutos vaikeuttaa turvapaikkajärjestelmän käyttämistä henkilöiden terroristisessa tarkoituksessa maahan soluttamisen väylänä.
7. Turvallisuusviranomaisten tietojenvaihdon tehokkuus ja luotettavuus on turvattava sekä kansallisella että EU-tasolla.
Tietojenvaihtoa eri EU-maiden viranomaisten välillä on lisättävä terrorismin ja muun rikollisuuden torjumisen tehostamiseksi. EU:ssa on tiivistettävä poliisiviranomaisten ja oikeuslaitosten yhteistyötä epäilyjen löytämiseksi ja syyllisten kiinnisaamiseksi sekä tehostettava tarkastuksia ulkorajoillaan.
Euroopan syyttäjänvirastolle on annettava laajat toimivaltuudet ja riittävät resurssit rajat ylittävän terrorismin tutkimiseksi ja sitä koskevien syytteiden nostamiseksi.