Lapsia ja nuoria on pystyttävä suojelemaan poikkeusoloissakin – ”90-luvun laman virheet eivät saa toistua, kun kriisin jälkiä hoidetaan”
Lasten arjessa on nyt vähemmän aikuisia, vähemmän turvaverkkoja. Riski kasvaa, että lapsen tai nuoren hätää ei huomata.
Lapsia on pystyttävä suojelemaan poikkeusoloissakin. Kokoomus pitää välttämättömänä, että lasten oikeuksien toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu niin koronakriisin aikana kuin sen jälkeen.
Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt välttämättömät rajoitukset ihmisten arkeen kohtelevat lapsia, nuoria ja perheitä hyvin eri tavoin. Huoli on suuri erityisesti niistä lapsista ja nuorista, joiden kotiolot ovat heikommat ja jotka tarvitsevat normaaliarjessakin paljon tukea. Kaikille lapsille koti ei ole turvallinen.
Tiedämme, että vanhemmilla on erilaiset mahdollisuudet, kyvyt ja voimavarat tukea lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Kotitaustan vaikutus vahvistuu poikkeusoloissa, kun lapset ovat kotihoidossa ja etäopetuksessa, monet harrastukset on jouduttu keskeyttämään ja monet muutkin lasten elämässä tärkeät, ennaltaehkäisevät ja mahdollisuuksien tasa-arvoa vahvistavat palvelut on jouduttu sulkemaan.
Opettajat ja vanhemmat kertovat, että etäopetus on saatu toimimaan poikkeusoloissa pääosin hyvin. Huolia kuitenkin on: monien lasten turvallinen arkirytmi on rikki, osa lapsista ei palauta lainkaan tehtäviään ja pientä osaa lapsista ja nuorista ei ole viime viikkoina tavoitettu lainkaan.
Yhteisen kotona vietetyn ajan pelätään syventävän perheiden kriisejä. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat ilmaisseet huolensa vähävaraisten lapsiperheiden pärjäämisestä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ja päihteiden käytön lisääntymisestä, vanhempien psyykkisten ongelmien syventymisestä, uupumisesta sekä parisuhteen ongelmien kasvamisesta ja huolto- ja tapaamisriitojen pahenemisesta.
Huoli toimeentulosta kasvaa tulevina kuukausina lomautusten, irtisanomisten ja yrittäjien ahdingon myötä. Kriisi voi laukaista ja pahentaa mielenterveysongelmia. Oppilashuollossa näkyy jo ahdistuksen kasvu ja pelot, joiden käsittelyyn lapsilla ja nuorilla ei välttämättä ole tukea kotoa.
Koronakriisillä ennustetaan olevan syvät ja pitkäaikaiset vaikutukset myös valtion ja kuntien talouteen. Uudelleenrakentamisesta tulee pitkä tie. Lapsuusajan olosuhteilla on osoitettu olevan vaikutusta myöhempään hyvinvointiin ja elämään. 90-luvun lamassa tehtiin merkittävät säästöt lapsiperheiden palveluihin, kuten neuvolaan, päivähoitoon, kouluterveydenhuoltoon ja perheiden kotipalveluihin. Laman vaikutuksia sen ajan lasten myöhempään koulumenestykseen, koulutustasoon, toimeentuloon sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen on tutkittu. Koronakriisissä on otettava oppia tästä.
Poikkeuksellisena aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jokaisella lapsella ja nuorella säilyisi kontakti vähintään yhteen turvalliseen ja luotettavaan aikuiseen. Myös kriisin jälkeen on varmistettava, että lasten elämässä olevien luotettavien aikuisten määrä ei pysyvästi vähenny, kuten kävi 90-luvun lamassa, kun palvelut eivät enää palanneet lamaa edeltävälle tasolle.
Kokoomus katsoo, että erityisesti kriisin pitkittyessä on kiinnitettävä vakavaa huomiota lasten oikeuksien toteutumiseen ja lasten suojeluun. Se edellyttää riittäviä resursseja, selkeitä valtakunnallisia linjauksia sekä eri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen hyvää yhteistyötä.
Kokoomus esittää seuraavia toimenpiteitä lasten oikeuksien turvaamiseksi poikkeusoloissa ja sen jälkeen:
Akuutit toimet poikkeusoloissa:
Perheiden oikea-aikainen tuki on varmistettava myös poikkeusolosuhteissa. Ongelmatilanteisiin on saatava apua silloin, kun sille on akuutisti tarve. Avun ja tuen lykkääminen myöhemmäksi voi kasvattaa ongelmia moninkertaisiksi. Samalla kasvavat yhteiskunnan kustannukset ja inhimillinen kärsimys.
- Huolehditaan, että jokainen lapsi varmasti tavoitetaan myös poikkeusolojen aikana. Koulut tarvitsevat selkeät ohjeistukset ja käytännöt, miten toimitaan, jos lapsi ei vastaa etäopetustehtäviin tai jos muusta syystä huoli lapsesta tai perheestä herää.
- Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita on järjestettävä poikkeustilanteessa etäyhteyksin. Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on oltava oikeus saada yhteys koulukuraattoriin tai -psykologiin. Oppilaille ja vanhemmille tarjotaan tietoa auttavista tahoista esimerkiksi Wilman kautta.
- Kouluruoka on monelle lapselle päivän ainoa ateria. Kuntien on kartoitettava lapset, joilla on tarve kouluruokailuun etäopetuksen aikana ja järjestettävä se tarjoamalla ateriapakkaus kaikille sitä tarvitseville.
- Yhdenkään lapsen oppiminen ei saa jäädä kiinni kotitietokoneen tai nettiyhteyden puutteista. Kunnat ja Opetushallitus ovat jo ryhtyneet kartoittamaan avun tarvetta, ja koneita kerätään lahjoituksina – tarvittaessa varmistettava myös yhteiskunnan resurssein.
- Aikana, jolloin kouluissa ei vietetä aikaa, on iso riski siihen, että yhä useampi nuori jää syrjään eikä pääse palveluiden piiriin. Etsivän nuorisotyön merkitys korostuu, jotta kukaan ei jää yksin. Painopisteen on oltava niissä nuorissa, jotka ovat vaarassa pudota.
- Turvataan peruspalvelujen, kuten neuvoloiden, perhekeskusten ja muiden matalan kynnyksen perhepalvelujen, jatkuvuus mahdollisimman kattavasti myös poikkeusolojen aikana esimerkiksi etäyhteydenottoja ja digipalveluja hyödyntämällä. Perustason palveluissa on otettava aktiivisesti puheeksi perheen jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ja varmistettava matalalla kynnyksellä tuki ongelmien ilmetessä.
- Lastensuojelun resursseista ja toimintaedellytyksistä on huolehdittava tarvittaessa lisätalousarviolla. Lastensuojelun asiakkaiden määrä voi kasvaa poikkeusolosuhteiden myötä. Yhteydenpitoa erityisesti suuressa riskissä oleviin perheisiin tulee lisätä esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntämällä.
- Myös kotikäyntejä perheisiin tulee jatkaa, jos se on lapsen hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta perusteltua. Lastensuojelun ammattilaisilla on oltava tällöin mahdollisuus saada suojavarusteita (kuten hengityssuojia) sekä ohjeistus kotikäyntien turvalliseen suorittamiseen.
- Tukiperheet ovat monille heikoimmassa asemassa olevalle lapselle ja nuorelle tärkeä voimavara. Poikkeusaikana yhteydenpitoa on varmistettava etäyhteyksillä, jotta tukiperheen tai -henkilön yhteydenpito lapseen tai nuoreen säilyy. Esim. Pelastakaa Lapset on jo aloittanut digitukihenkilötoiminnan.
- On huolehdittava, että lapsille, nuorille ja vanhemmille on puhelinpalveluja ja chatteja, joista saa neuvontaa, keskusteluapua ja tukea. Aukioloaikoja on pidennettävä kriisin aikana, ja linjojen ruuhkautuminen on pyrittävä välttämään lisäresurssein. Lapset ja nuoret tarvitsevat pikaisesti myös valtakunnallisen auttavan puhelimen. Järjestöjen osaamista tulee hyödyntää kaikin tavoin kriisin aikana.
- Lapsen oikeutta pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa on vaalittava myös poikkeusoloissa. Perheille on annettava tukea lapsen tapaamisoikeuden ja vuoroasumisen järjestämisessä poikkeusoloissa, ja eroperheiden tilanne on huomioitava myös esim. rajoitustoimenpiteiden linjauksissa.
- Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeudet on turvattava myös poikkeusoloissa: esim. kotilomista ja yhteydenpidosta läheisten kanssa tarvitaan kansalliset linjaukset. Lastensuojelun työntekijät tarvitsevat sijaishuollossa olevien lasten yhteydenpidon järjestämiseen poikkeusoloissa valtakunnallisen ohjeistuksen.
- Koti ei ole kaikille turvallinen paikka. Poliisien määrärahoja on kasvatettava tarpeen mukaan lisätalousarviolla, jotta kaikkiin kotihälytyksiin voidaan reagoida nopeasti. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota verkossa mahdollisesti lisääntyviin kiusaamis- ja hyväksikäyttötapauksiin. Kokoomus on esittänyt poliisien toimintaan varatun määrärahan korottamista 5 miljoonalla.
- Turvakodit ovat jo ilmoittaneet pysyvänsä auki poikkeusoloissakin, ja niillä on käytössään myös karanteenihuoneita koronavirusriskin minimoimiseksi.
- Pidetään harrastuksia mahdollisuuksien mukaan yllä ja lapset liikkeessä poikkeusoloissakin etäyhteyksin. Aikana, jona perheiden elämä on monella tapaa myllerryksessä, lapselle mielekkään harrastuksen ja sitä kautta saatavien sosiaalisten – poikkeusoloissa etänä tapahtuvien – kontaktien ja välittävien aikuisten merkitys korostuu.
Miten vältämme 90-luvun laman virheet – tuki poikkeusolojen jälkeen:
- Ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden jatkuvuus on pystyttävä turvaamaan akuutin koronakriisin laannuttua. Palveluissa on varauduttava siihen, että kun rajoituksia hiljalleen puretaan ja palvelut palautuvat ennalleen, saattavat ne alkuvaiheessa kuormittua. Ennaltaehkäisevien palveluiden tärkeä rooli perheiden tukemisessa on välttämätöntä tunnistaa siinäkin tilanteessa, että valtion ja kuntien talous on koronakriisin jäljiltä ahtaalla. Ennaltaehkäisevä työ kannattaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.
- Hallituksen on irtisanouduttava kaikista uusista kuntien tehtäviä lisäävistä hankkeista ja huolehdittava kriisin vastuullisesta jälkihoidosta peruspalveluihin ja perheiden hyvinvointiin keskittyen.
- Tuetaan perheiden taloutta työllä. Paras keino ehkäistä lapsiperheköyhyyttä on huolehtia työllisyydestä. Työpaikkojen turvaamiseksi ja suurtyöttömyyden estämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Hallituksen ei pidä peruuttaa työllisyystavoitteestaan, eikä korona ole syy jättää työllisyyttä lisääviä rakenneuudistuksia tekemättä. Niitä tarvitaan entistä kipeämmin, jotta perheillä olisi töitä.
- Hallituksen on laadittava kouluille tuki- ja lisäopetuksen kriisipaketti, jolla varmistetaan, että menetetyt kuukaudet kurotaan kiinni, oppimiserot eivät kasva ja jokainen saa tarvitsemansa tuen. Kokonaisuus on valmisteltava laajassa yhteistyössä koulutussektorin ammattilaisten kanssa.
- Ennaltaehkäisevien palveluiden ja peruspalveluiden saatavuus on ajettava nopeasti ylös akuutin kriisin päättyessä. Kuntia ei saa kuormittaa uusilla velvoitteilla, jotka pahimmillaan vaarantavat olemassa olevien palveluiden tarjoamisen.
- Sosiaali- ja terveyspalveluissa on huomioitava poikkeustilan aikana mahdollisesti kasautunut palvelutarve ja siihen on varauduttava vastaamaan. Erityisesti lastensuojeluun on tarvittaessa lisättävä resursseja perheiden tarvitseman avun ja tuen varmistamiseksi.Mielenterveyspalveluiden oikea-aikainen ja matalan kynnyksen saatavuus on turvattava kaikissa ikäryhmissä.
- Syksyllä on tarjottava riittävät mahdollisuudet esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten tai ammatillisen koulutuksen näyttöjen uusimiseen. Viime vaalikaudella uudistettu ylioppilastutkintolaki mahdollistaa rajattomat uusimismahdollisuudet.
- Poikkeusolosuhteiden pitkittyessä on mahdollista, että monen lapsen ja nuoren päivittäinen liikunta on vähentynyt huomattavasti ja korvaantunut esimerkiksi ruutuajalla. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on tärkeä kiinnittää huomiota liikunnallisen elämäntavan tukemiseen ja palauttamiseen perheissä. Sekä liikunnan lisäämiseksi että lasten ja nuorten sosiaalisten kontaktien tukemiseksi on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa, kun poikkeusolosuhteet päättyvät. Harrastaminen on tutkitusti tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä. Mielekkäällä vapaa-ajan toiminnalla on myös oppimistuloksia parantavia vaikutuksia. Harrastustakuulla on turvattava mahdollisuus harrastukseen jokaiselle lapselle.