Petteri Orpo: “Mennään ja muutetaan tämän maan suunta!”
Hyvät kokoomuslaiset,
Vaikka kokous on ollut poikkeuksellinen, täällä on ollut mahtava tunnelma. Olisi mukava pitää iloinen puhe, mutta sellaista ette tule tänään saamaan. Nimittäin tilanne, jossa Suomi tällä hetkellä on, on kaikkea muuta kuin iloinen. Niin pian kuin me täältä Porin jäähallin ovista astumme ulos, meidät kohtaa kylmä todellisuus. Puhun nyt siitä, missä tilanteessa Suomen talous on.
Koronavirus merkitsee uhkaa kahdella tasolla: terveydelle ja taloudelle. Samalla kun terveyden kanssa ollaan tältä erää onnistuttu, valitettavasti koronan toinen puoli – talous – on jätetty hunningolle. Kyllä, keväällä osalle yrityksistä pystyttiin antamaan hätäensiapua tukipakettien kanssa, mutta seuraavat askeleet ovat ottamatta.
Hyvät kokoomuslaiset,
Taloudessa edessämme ovat synkät ajat. Olemme jo nyt ajautuneet globaaliin taantumaan, joka ei hellitä ennen kuin koronavirus on lyöty. Oikeastaan ei pitäisi edes puhua koronaviruksen lyömisestä, sillä me emme tiedä, kuinka pitkään tämä jatkuu.
Arvostettu talouslehti The Economist kirjoitti huhtikuun lopussa artikkelin 90 prosentin taloudesta. Lehti maalasi kuvaa taloudesta, joka ei palaa ennalleen, vaan jää pysyvästi nykyistä pienemmäksi. On toimialoja ja palveluita, jotka ovat hyötyneet ihmisten käyttäytymisen muutoksesta. Osa toimialoista on kuitenkin kuin asfalttijyrän alle jääneitä.
Annan esimerkin. Viikko sitten kävelin ystäväni, lappilaisen hotelliyrittäjän kanssa hotellin autioita käytäviä. Hän kertoi yrityksen selviävän toistaiseksi, mutta pelkäsi joutuvansa pian jakamaan lomautuslappuja kymmenille työntekijöille, jos asiakkaita ei ala tulemaan ja ulkomaalaiset turistit pääse Suomeen.
Yksistään Lapin talouteen joka kahdeskymmenes euro tulee matkailusta. Ala työllistää sesonkina 8000 ihmistä. Jos matkailu ei elvy talveen mennessä, puolet koko sektorista ja työpaikoista uhkaa kadota.
Koko Suomessa noin puolet matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä arvioi liikevaihtonsa olevan elokuussa vähintään neljänneksen pienempi kuin edellisvuoden elokuussa. Matkailutoimialat työllistävät yli 142 000 työntekijää kaikkialla Suomessa. Jos tästä kokonaisuudesta liipaistaan edes viidennes pois, jälki Suomen kansantaloudelle ja ihmisten työpaikoille on aivan järkyttävää. Ja tässä on kyse vain yhdestä tärkeästä toimialasta.
Yli puolet Suomen keskeisistä vientiyrityksistä sanoo vientinsä laskevan merkittävästi loppuvuoden aikana.
Pelkästään toissa viikolla kuulimme yt-neuvottelujen aloittamisesta Finnairilla, SSAB:lla, Metso Outotecillä, UPM:llä, Swissport Finlandilla, Lapland Hotelsillla ja lukuisissa muissa pienemmissä yrityksissä.
Monet pk-yritykset ovat tällä hetkellä pystyssä pitkälti pankkien luotonannon helpottamisen ansiosta. Keväästä monien lainat ovat olleet maksuvapaalla, mikä on auttanut yrityksiä pysymään pinnalla. On kuitenkin valtava joukko työpaikkoja, joille asiakkaat eivät entiseen tapaan palaa. Pohtikaapa vaikka artisteja ja tapahtumayrittäjiä. Täyttä keikkasalia emme tule näkemään ennen kuin tartuntavaara on ohi. Sadoilla työpaikoilla pidetään käsiä ristissä ja tehdään kaikki mahdollinen, ettei konkurssi yllättäisi ennen sitä.
Hyvät ystävät,
Tämä on valitettavasti vasta alkusoittoa. Hallitus riemuitsee siitä, että bruttokansantuotteen pudotus Suomessa on toistaiseksi ollut yksi Euroopan pienimpiä. Hyvä näin, vaikka toki on muistettava, että Suomen valtio on pumpannut miljardeittain lainarahaa iskua pehmentämään.
Ongelma ei ole siinä, että juuri nyt olisimme valtavassa pulassa. Ongelma on siinä, että Suomen haasteet ovat vasta edessä. Euroopan komissio arvioi, että Suomen palautuminen koronakriisistä on Euroopan hitainta. Työmarkkinamme ovat jäykät ja Suomen kilpailukyky on jälleen karkaamassa keskeisistä kilpailijamaista.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi viime viikolla, että yksikkötyökustannukset heikkenevät Suomessa 2,5 prosenttia kuluvan kahden vuoden aikana. Tämä repii lisää kilpailukykyeroa keskeisiin kilpailijoihimme.
Supistuvilla maailmanmarkkinoilla yritykset tekevät nyt päätöksiä siitä, missä tuotantoa ajetaan alas ja missä jatketaan. Koska kilpailukykymme ei ole kunnossa, on edessä kylmää kyytiä suomalaisille työpaikoille.
Hallitus esiintyy kuin sillä olisi rahaa vaikka muille jakaa. Valitettavasti meillä on syksyllä edessä suorastaan skitsofreeninen tilanne. Hallitus on käynnistänyt ennätyksellisen velkarahalinkonsa, mutta kunnissa kasataan samaan aikaan historiallisia leikkauslistoja. Suuri osa suomalaisista kunnista joutuu syksyllä käymään yt-neuvottelut, joiden kohteena ovat niin opettajat, nuorisotyöntekijät kuin hoitajat.
Tulemme näkemään vähintään satojen, mutta todennäköisesti tuhansien ihmisten irtisanomisaallon kuntatalouden historiallisen heikon tilanteen vuoksi. Tämä tuntuu pahalta. Kunnissa ei ole taikaseinää, josta voisi nostaa lisää seteleitä, vaan silloin kun rahat ovat loppu, on pakko säästää.
Tulemme näkemään myös veronkorotuksia. Vaikka valtion tasolla onnistuttaisiin pääosin välttämään veronkiristykset, kunnallisverot nousevat – ja paljon. Olen melko varma, että joku kunta joutuu puhkaisemaan tänä syksynä 25 prosentin kunnallisverotuksen rajan. Siinä voi sitten pohtia, että kuka työssäkäyvä haluaa enää asua kunnassa, jossa keskipalkkainen joutuu maksamaan useita tuhansia euroja enemmän vuosittaisia veroja kuin muualla.
Koronakriisi on aiheuttanut sen, että terveydenhuollon jonot ovat räjähtäneet käsiin. HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoi A-Studiossa kylmän rehellisesti, että tämän terveydenhuollon kriisin hoitamiseen miljardi euroa lisää rahaa on hyvä alku.
Hallitus voi lisärahalla tilannetta hetkellisesti helpottaa, mutta ilman kunnon uudistuksia eivät mitkään rahat ei riitä.
Näen yleisössä monta kuntapäättäjää, joilla tuskanhiki valuu pitkin selkää, kun ajatukset karkaavat oman kotikunnan taloudelliseen tilanteeseen. Me kaikki tiedämme, mitä pitäisi tehdä, eivätkä ne päätökset ole mukavia.
Hyvät ystävät,
Suomen taloudessa pää tulee vetävään käteen. Ajamme päin seinää, ykkösluokassa. Hallituksella ei ole huolta huomisesta, ei pelkoa tulevaisuudesta.
Kylillä puhutaan, että hallituksessa heitetään vitsiä, että tästä hallituksesta tulee hallitus, joka jakaa eniten rahaa koskaan tähän mennessä tai tämän jälkeen. Tämä on aivan karmeaa, sillä asiassa piilee totuuden siemen. Tämä suututtaa – ei suomalaisten asioita näin voi hoitaa!
Tällä hetkellä laitavasemmisto ja osa sosialidemokraateista käy tosissaan keskustelua siitä, tarvitseeko näitä velkoja maksaa ikinä pois. Kuka teistä olisi valmis lainaamaan rahaa, jos tietäisi, että sitä ei makseta takaisin? Ei kukaan.
Jos kuitenkin jossain päädyttäisiin sellaisiin ratkaisuihin, että valtioiden velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, voin vakuuttaa hyvät kokoomuslaiset, että silloin päätösvalta maamme asioista ei ole meidän, vaan jonkun aivan muun käsissä. Vastuullinen taloudenpito on itsenäisyyden tae.
En minä maalaile kauhukuvia tulevasta mielelläni, vaan siksi, että olen huolissani. Ei suomalaisten asioita näin voi hoitaa.
Enkä ole yksin tätä mieltä. Tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi lähes 80 prosenttia yrityksistä on hyvin pessimistisiä sen suhteen, että hallitus kykenisi tekemään työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä parantavia ratkaisuja.
Hallituksen suunnalta on tullut tutuksi sana ”sitten”. Työllisyystoimet ja talouden uudistukset tehdään “sitten”, kun korona on ohi. Velkaantuminen pysäytetään “sitten” vuosikymmenen lopulla.
Pitää toimia nyt!
Juuri nyt monen suomalaisen elämä on kovin epävarmaa. Juttelin Turun telakalla nosturia ohjaavan nuoren miehen kanssa, joka miettii, miten vähenevien töiden käy. Huoli paistoi silmistä. Yksinyrittäjä-valokuvaaja oli peloissaan kun hänen palveluksiaan ei juuri tarvita.
Ministeri Lintilä totesi viime viikon haastattelussa, ”syksyllä itku kuuluu monista kodeista”. Ihmisten epävarmuuteen on juuri nyt lukuisia syitä. Suomessa oli heinäkuun lopussa yhteensä 387 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 118 500 enemmän kuin viime vuonna.
Talouden haasteet eivät johdu vain koronasta. Ennestään meillä on Euroopan vaikein huoltosuhde ja ratkaisematon kestävyysvaje, jäykät työmarkkinat ja alhainen työllisyysaste. Investoinnit ovat olleet alamaissa vuosia. Viime kaudella asioita saatiin oikeaan suuntaan, mutta ei riittävästi.
Myös kehitys maailmalla huolestuttaa. Minskissä, 700 kilometrin päässä Helsingistä, diktaattori käyttää väkivaltaa oppositiota kohtaa. Yhdysvalloissa mellakoidaan presidentinvaalien alla. Venäjällä oppositiojohtaja myrkytettiin. Kiina ja Yhdysvallat ovat käytännössä uudessa kylmässä sodassa. Britannia erosi EU:sta ja populismi rehottaa eri puolilla Eurooppaa.
Hyvät ystävät,
Suomi ei ole ensimmäistä kertaa vaikeassa tilanteessa. Historia tuskin toistaa itseään, mutta historiasta kannattaa oppia. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta J. K. Paasikiven syntymästä. Kokoomuksen entinen puheenjohtaja, pääministeri ja presidentti Paasikivi puki aikanaan sodan jälkeen uudenvuoden puheessaan 1946 kriisin jälkeisiä ajatuksia sanoiksi:
”Ehkä moni arvelee minun liiaksi korostavan asioiden synkkiä puolia. Eikö olisi parempi esittää valoisampia mietteitä – niin moni ajattelee. “Toivo mielii aina haastella koreata kieltä ” – sanoo Karrin isäntä Kiven Nummisuutareissa.
Minua on sanottukin pessimistiksi. Pessimistejä on kuitenkin eri lajia. Toiset istuvat tuhassa ja vaikeroivat. Sellainen pessimisti ei saa olla. Toiset katsovat vaikeuksia silmästä silmään. Eivät aliarvioi niitä. Eivät antaudu harhakuvittelujen valtaan. Mutta pitävät kuitenkin aina mielessään vaikeuksien olevan sitä varten, että ne voitetaan. Käyvät niihin kiinni lujin ottein tarkoituksessa selvitä niistä. (…)
***
Hyvät kuulijat,
Tällainen puolue kokoomus on. Puolue, joka uskaltaa katsoa vaikeuksia silmästä silmään ja tarttua ratkaisuihin. Nyt jos koskaan tarvitaan kokoomusta. Kokoomus tarjoaa vaihtoehdon.
Kokoomus on vaihtoehto päättämättömyydelle ja ajelehtimiselle. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Silloin, kun on vaikeaa, kokoomuslaiset ovat aina olleet valmiita toimimaan tinkimättä ja periksi antamatta suomalaisten parhaaksi. Kokoomuslaiset ovat tulleet tunnetuiksi vaikeista, mutta oikeista päätöksistä.
Hyvät kokoomuslaiset,
eilisen päivän puhuimme toivon politiikasta. Puhuimme visiosta ja siitä suunnasta, johon Kokoomus haluaa viedä Suomea tällä vuosikymmenellä. Vastauksemme tiivistyy kuuteen K:hon: Kestävä kehitys, Koulutus, Kasvu, Kansainvälisyys, Kaupungistuminen, Koronasta selviäminen.
Mitä tämä kokoomuslainen vaihtoehto juuri nyt tarkoittaa?
Hyvät ystävät, se tarkoittaa neljää asiaa:
1) Aivan ensimmäisenä vakauttaisimme Suomen. Maalla pitää olla hallitusohjelma, joka on voimassa. Tämänhetkinen tilanne on täysin absurdi: kaikki tietävät, että Antti Rinteen hallitusohjelmalta on pudonnut pohja pois.
On luotava hallitusohjelma, joka takaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön yrityksille ja palauttaa luottamuksen Suomeen. On poistettava epätietoisuus ja lakattava ajelehtimasta. Maata on ryhdyttävä taas johtamaan pitkäjänteisesti.
2) Toiseksi, velkaantuminen on saatava hallintaan. Muistan ne kovien neuvotteluiden yöt, kun edellisessä hallituksessa rakennettiin budjetteja. Velkaantuminen haluttiin kuriin ja talous kasvuun. Silloin jokainen euro punnittiin tarkkaan. Nyt on eri meininki.
Ymmärrän, että kun kriisi iskee, niin velkaa otetaan. Sitä varten valtio on olemassa, ja siksi hyvinä aikoina julkisesta taloudesta on huolehdittava, että kriisin iskiessä voidaan toimia. Kriisin keskellä valtio voi ottaa velkaa pelastaakseen työpaikkoja ja huolehtiakseen palveluista. Velkaa voi myös käyttää talouden elvyttämiseen.
Mutta. Ei velkaa loputtomasti voi ottaa, ja varsinkaan jos ei ole ajatustakaan, miten se maksetaan takaisin. Velanotto ilman suunnitelmaa takaisinmaksusta ei ole vastuullista. Toiset puhuvat kauniisti lasten tulevaisuudesta – samaan aikaan elävät täysillä heidän piikkiinsä, varastaen heiltä tulevaisuuden pohjan.
Nyt näyttää siltä, että olemme ensimmäinen sukupolvi vuosikymmeniin, joka jättää maan huonommassa kunnossa lapsille kuin on sen itse saanut. Siksi tekisimme suunnitelman velanoton pysäyttämiseksi.
Samalla me sitoudumme siihen, että entisestään maailman huippuluokkaa oleva kokonaisveroaste ei nouse. Ei Suomi veroja korottamalla nouse. Päinvastoin.
3) Kolmanneksi, meidän on pidettävä huoli suomalaisten työstä ja toimeentulosta.
SDP:n puheenjohtaja Marin haaveilee valtion sanelemasta kuuden tunnin työpäivästä. Me Kokoomuksessa haaveilemme siitä, että jokaisella olisi töitä. Siitä, että palkalla tulisi toimeen. Siitä, että jokainen voi sopia joustavasti omista töistään. Kun SDP haaveilee downshiftauksesta, me haaveilemme siitä, että ihmiset voisivat seistä omilla jaloillaan ja tulla toimeen ilman valtion tukia.
Hyvät ystävät,
meidän on puolustettava nykyisiä työpaikkoja ja luotava edellytyksiä uusille. Ilman päättäväisiä toimia meillä on vuoden loppuun mennessä työttömien armeija, yli puoli miljoonaa työtöntä. Siksi toteuttaisimme välittömästi esityksemme 120 000 uuden työpaikan luomiseksi.
Samalla käynnistäisimme suurten rakenteellisten uudistusten määrätietoisen toteuttamisen. Uudistusten, joilla Suomesta tehdään dynaaminen ja kannustava maa. Maa, jossa on pohjoismainen kahdeksankymmenen prosentin työllisyysaste. Jos muut pohjoismaat pystyvät tähän, niin miksi me emme pystyisi.
Uudistaisimme sosiaaliturvan. Kokoomuksen malli on kannustava ja osallistava sosiaaliturva, joka antaa vahvan turvan heikommalle, mutta joka tekee työn vastaanottamisesta ja tekemisestä aina kannattavaa.
Toteuttaisimme työhön ja yrittämiseen kannustavan kestävän kasvun veromallin. Keventäisimme miljardilla ansiotulojen verotusta ja siirtäisimme verotuksen painopistettä haitta- ja kulutusverotuksen suuntaan.
Pitäisimme yrittämisen verotuksen kansainvälisesti kilpailukykyisenä sekä investointeihin ja kasvuun kannustavana. Tekisimme tilaa kansankapitalismille ja antaisimme ihmisille mahdollisuuden vaurastua omalla työllään.
Korottaisimme kertaheitolla merkittävästi kotitalousvähennystä, jotta kodeissa voidaan työllistää ja saada helpotusta arkeen. Yli 70-vuotiaille toteuttaisimme superkotitalousvähennyksen.
Parantaisimme työelämän laatua ja oikeudenmukaisuutta. Palkansaajien ja yrittäjien puolueena me ymmärrämme tämän päivän työelämän haasteet ja mahdollisuudet. Siksi meidän uudistuksemme paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi työelämäksi ovat: työpaikkakohtainen sopiminen, joustavat työskentelytavat kuten etätyöt, työhyvinvoinnista huolehtiminen, tasa-arvoa lisäävä perhevapaauudistus sekä universaali työttömyysturva.
Ilman työpaikkoja ei ole hyvinvointia. Työpaikkoja ei synny ilman kilpailykyä, eikä kilpailukykyä ei ole ilman osaamista.
90-luvun lamasta nousemisessa oli aikanaan kolme keskeistä tekijää, ja, tottakai, myös hyvää tuuria: telemarkkinoiden avaaminen, yritysverotuksen uudistaminen sekä määrätietoiset osaamis- ja tutkimuspanostukset. Sama resepti ei ole täysin kopioitavissa, mutta tiedämme, että panostamalla osaamiseen, purkamalla sääntelyä, vapauttamalla ihmiset ja yritykset toimimaan, nousemme varmasti.
Tulevaisuuden menestystarinat eivät synny poliitikkojen valinnoilla, vaan ihmisten ja markkinoiden toimesta. Uuden kasvun lähteitä meillä on jo tiedossa. Annetaan kvantti- ja materiaaliteknologioille, pienille ydinvoimaloille ja kiertotaloudelle mahdollisuus tulla suomalaisiksi kasvutarinoiksi.
Me emme lähde valitsemaan voittajia, vaan lupaamme toteuttaa kestävän kasvun verouudistuksen sekä mittavat panostukset osaamiseen, joilla taataan hyvä kasvuympäristö uusille suomalaisille menestystarinoille.
Sitoudumme siihen, että vuonna 2030 Suomen bruttokansantuotteesta 4 prosenttia käytetään tutkimukseen ja kehitykseen. Tähän pääsemme kun valtio laittaa liikkeelle vuosittain 100 miljoonaa euroa enemmän, jolloin yritykset tuovat omaa rahaansa vuosittain 200 miljoonaa enemmän. Tällä pääsemme käänteentekevään suunnanmuutokseen.
4) Neljänneksi me rakentaisimme ihmisille valoisan näkymän tulevaisuuteen
Otamme kaikessa yhteiskunnan kehittämisessä lähtökohdaksi yksilön tarpeet ja vapauden valita.
Palvelut on rakennettava ihmisen, ei hallinnon, ehdoilla. Ei sosiaali- ja terveyspalveluja maakuntahallinnolla ratkaista, vaan sairaan ihmisen viiveettömällä hoitoonpääsyllä, joka rakennetaan kuntaperusteisesti, yksilön näkökulmasta. Hoitotakuuta kiristäen, palveluseteleitä laajasti käyttäen, valinnan mahdollisuuksia lisäten.
Ei sosiaali- ja terveyspalveluita myöskään sosialisoimalla ratkaista. Me tarvitsemme yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan palveluiden tuottajiksi.
Ei myöskään paineta epäonnistuneita maahan, vaan annetaan mahdollisuus onnistua. Rakentaisimme konkurssin tehneelle yrittäjälle mahdollisuuden uuteen alkuun. Helpottaisimme ylivelkaantuneiden selviämistä omilleen ulosoton suojaosuutta nostamalla.
Koulutuksessa suuntasimme varat varhaisiin vuosiin ja perusopetukseen. Perheiden ja lasten tukemiseen, jotta jokainen saa peruskoulusta riittävät taidot toisen asteen koulutuksesta suoriutumiseen. Me uskomme laadukkaan opetuksen voimaan, emme nuorten pakottamisen oppivelvollisuusikää nostamalla.
Imagopäätösten sijaan edistäisimme luonnon, vesistöjen ja ilmastonsuojelussa ihmisten omia mahdollisuuksia tehdä vastuullisia valintoja ja tekoja. Ei pakoteta ihmisiä yhteen muottiin, vaan ohjataan järkevällä sääntelyllä ja verotuksella fiksuun käyttäytymiseen. Tässäkin haasteessa onnistumme vain, jos saamme suomalaiset mukaan.
Hyvät kuulijat,
Kokoomus tarjoaa vaihtoehdon hallituksen politiikalle. Meidän näkemyksemme mukaan suomalaiset ansaitsevat sen, että tilanne vakautetaan, velkaantuminen otetaan hallintaan, tarjotaan uskottava suunnitelma työpaikkojen pelastamiseksi ja rakennetaan valoisa näkymä tulevaisuuteen.
15 vuotta sitten lehtien palstoilla käytiin keskustelua siitä, miten puolueet eroavat toisistaan – vai eroavatko ne juuri mitenkään? Koulujen oppikirjoissa opetettiin, että Suomessa on kolme suurta puoluetta, joista kaksi on kerrallaan hallituksessa. Takana oli kymmenen miltei yhtäjaksoisen talouskasvun vuotta, elintason nousun aikaa. Puhuttiin jakovarasta, jonka käyttöön puolueilla oli erilaisia suunnitelmia. Ison kuvan ja tulevaisuuden suunnan allekirjoittivat enemmän tai vähemmän kaikki.
Politiikassa on palattu vaihtoehtojen aikaan. Tulevina kuukausina ratkaistaan Suomen suunta vuosikymmeniksi. Näin kriittisinä aikoina hallitus ei voi istuskella vallassa neljää vuotta, ilman, että sen tekeminen on jatkuvan haaston ja arvioinnin kohteena.
Hyvät kokoomuslaiset,
Tänä syksynä ajatukseni ovat liikkuneet usein äitini lapsuuteen. Äiti syntyi 1938 ennen talvisotaa, hän on keskimmäinen kolmesta tytöstä. Mummi oli erittäin köyhistä oloista, pienestä Kivilän torpasta, perheen yhdestoista lapsi. Eivätkä papan lähtökohdat olleet paljon paremmat. He olivat hyvin pienituloisia.
Mummille ja papalle oli kaikki kaikessa, että tytöt saavat käydä koulua. Kaikki perheen rahat käytettiin siihen, että lapset lukivat ylioppilaiksi ja edelleen opettajiksi. Äitini elämän aikana Suomesta on rakennettu maa, jossa tämä polku on jokaiselle mahdollista. Äitini elämän aikana maahamme on rakennettu hyvinvointiyhteiskunta, jossa lähtökohtana on kaikille samat koulut, samat hyvät palvelut. Meillä köyhimmänkin perheen lapsi pääsee maailman parhaaseen kouluun.
Tämä on uhattuna.
Meillä monilla on lapsia perhepiirissä, ja haluaisimme niin kovin, että tämä hyvä, mikä Suomeen on luotu, siirtyy myös heille – että me emme ole se sukupolvi, joka antoi hyvän rapautua.
Hyvät kuulijat,
Me haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, omien arvojemme pohjalta.
Me teemme sen välittäen, niin että otamme todesta ihmisten huolen, ymmärtäen heidän epävarmuutensa tulevaisuudesta. Huolehdimme heikommista – ja hätään joutuneen autamme jaloilleen.
Me teemme sen tosiasioita kuunnellen, niin että emme sorru populismiin, tai omien, vaihtoehtoisten faktojen esittelyyn.
Me teemme sen suvaitsevaisesti, niin että Suomi on avoin yhteiskunta, jossa jokainen voi elää omanlaistaan elämää. Emme tingi tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista.
Me teemme sen vastuullisesti, niin että kaikessa päätöksenteossa pidämme ohjenuorana ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta.
Pidämme Suomen turvallisena. Maana, jossa viranomaisiin voi luottaa ja jossa voi turvallisin mielin liikkua. Me toimimme kansainvälisesti, niin että Suomi on tiivis osa Euroopan unionia ja aktiivinen YK:n jäsenmaa. Kannatamme Suomen NATO-jäsenyyden hakemista.
Olemme sivistyksen puolue. Sivistys ja edistysusko ovat se perusta, jolle hyvinvointiyhteiskuntamme rakentuu. Suhtaudumme tulevaisuuteen uteliaisuudella ja optimismilla.
Hyvät ystävät,
Edessä on politiikan kolmiloikka.
Kuntavaalit, eduskuntavaalit ja presidentinvaalit. Näissä vaaleissa me varmistamme, että Suomi kulkee oikeaan suuntaan.
Valtaosa meistä täälläkin vaikuttaa vahvasti isänmaan asioihin kuntien kautta. Kuntavaalit voitetaan jokaisessa kunnassa erikseen ja valtakunnallisesti yhdessä.
Viimeistään vuonna 2023 käydään eduskuntavaalit. Jos Marinin hallitus hallitsee koko vaalikauden, isänmaa tulee tarvitsemaan kriittisesti uuden suunnan. Niissä ei voi olla kuin yksi tavoite: Kokoomus palaa valtaan piikkipaikalta.
Presidentinvaalit järjestetään vuonna 2024 ja ne päättävät kotimaan vaalien sarjan. Niihin on vielä aikaa, mutta valmistautuminen pitää aloittaa jo hyvissä ajoin.
Kun tänään lähdemme puoluekokouksesta eri puolilta Suomea, haluan, että meistä välittyy vahva voitontahto. Meillä on vaihtoehto Suomen nykyiselle suunnalle. Meidän vaihtoehdossamme on kyse vakaudesta, taloudesta, työstä ja tulevaisuudesta. Toivon politiikasta.
Politiikka ei ole yksilösuoritus. Tämä on joukkuelaji. Me olemme kokoomus. Mennään ja muutetaan tämän maan suunta!
Petteri Orpon linjapuhe puoluekokouksessa 2020
Muutokset puhuttaessa mahdollisia