Miksi ministeri Kiuru ei nauti luottamustani?

Eduskunta äänestää tänään keskiviikkona esittämästäni epäluottamuslauseesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. 

Koronakriisi saattaa jatkua vielä pitkään. Jotta onnistumme sen selättämisessä, eduskunnan ja suomalaisten on voitava luottaa kriisinhoitoa johtavaan ministeriin. Tämä luottamus ei saa horjua. Haluamme, että suomalaiset voivat ilman pienintäkään epäilyksen varjoa luottaa ministeriin, sosiaali- ja terveysministeriöön ja terveysviranomaisiin. 

Luottamuksesta

Kysymys on viime kädessä luottamuksessa. Voivatko kansalaiset luottaa siihen, että valtion johto, hallinto ja viranomaiset antavat sille rehellisen kuvan tilanteesta. Voivatko he uskoa, että asiantuntijat ja tässä tapauksessa erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin korkeimmaksi asiantuntijaviranomaiseksi perustettu THL saavat toimia vapaasti omaan asiantuntemukseensa nojaten. Suomen länsimaisena oikeusvaltiona pitää pystyä luottamaan kriisistä johtovastuussa olevaan ministeriin ja virkamiehiin. Virkamiesten sanavapautta ja asiantuntijuutta ei voi sivuuttaa.

Näistä periaatteista ei voi poiketa edes kriisin keskellä – päinvastoin. Kriisin keskellä jos koskaan on ensiarvoisen tärkeää luottamuksen säilyttäminen.

Varautumisesta

Kesän ajan sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi ollut mahdollisuus rakentaa johtamisjärjestelmä ja säädöspohja, jotka mahdollistaisivat huomattavasti nykyistä kohdennetummat koronatoimet. Merkittävin esimerkki tästä on ravintoloihin kohdistuvat kaavamaiset rajoitustoimet, jotka maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonia euroja ja pahimmillaan tuhansia työpaikkoja. Tietoa tartuntojen lähteistä ei ole avattu. Esim. ravintoloiden osalta uskoisi olevan merkitystä tartuntoihin sillä, onko kyseessä ruokaravintola vai yökerho. Näitä tietoja ei ole saatu, vaikka niitä koskevat päätökset tulevat koskemaan tuhansia työpaikkoja ja merkittäviä ongelmia työttömyyden kautta sekä perheille että Suomen taloudelle.

Kesän suvantovaiheen olisi voinut hyödyntää varmistamalla edellytykset käyttää nykyistä huomattavasti kohdennetumpia paikkakunta-, ravintolatyyppi- tai jopa ravintolakohtaisia rajoituksia. Ravintola-ala on syystä ollut laajasti tyytymätön hallituksen toimiin.

Viestinnästä

Kriisissä viestintä on tekoja. Hallituksen viestintä koskien koronakriisin hoitoa on ollut sekavaa ja luonut epävarmuutta vakauden sijaan. Hallitus linjaa, mutta kerta toisensa jälkeen ministeri Kiuru yllättää meidät poikkeavilla tulkinnoillaan. Viime keväänä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön ohjeistus oli sekavaa ja poukkoilevaa. Myös kansalle kasvomaskien hyödyistä ei ole kerrottu avoimesti ja neutraalisti ennemminkin on varoiteltu niiden aiheuttamista mahdollisista vaaroista. Ihmiset oppivat käyttämään pelastusliivejä ja turvavyötäkin niin miksei kasvomaskiakin.

Myös hallituksen neuvottelu matkustusrajoituksista kuvasi sekavaa toimintaa, kun hallitus ensin linjasi asian toisin kuin ministeri Kiuru tahtoi. Tämän jälkeen Kiuru käveli hallituksen linjauksen yli ministeriönsä toimilla.

Toinen vakava esimerkki hallituksen viestinnän ja koronatoimien valmistelun sekavuudesta ovat olleet uutiset siitä, ettei tieto kulje edes hallituksen sisällä. Elinkeinoministeri Lintilän viimeviikkoisista lausunnoista kävi ilmi, ettei hänellä tai TEM:llä ollut mitään tietoa siitä, millaisia rajoitustoimia STM:ssä valmistellaan. Kun on maanlaajuinen kriisi kyseessä, joka vaikuttaa laajalti koko yhteiskuntaan ja eri toimialojen, eri ministeriöiden välistä yhteistyötä on välttämätöntä tehdä.

Ministeri Kiuru esitti myös aiemmassa tiedotustilaisuudessa pakkokaranteenia kaikille Suomeen tulijoille. Lainsäädännön rajoitteet eivät häirinneet Kiurun koronatoimien valmistelua. Myöhemmin selvisi, että tällaista mahdollisuutta ei lain mukaan ole. Tämän toi esiin muun muassa oikeuskansleri, jonka asiantuntemukseen Kiuru ja STM olisivat voineet nojata jo valmisteluvaiheessa. Ministerin on nojattava päätöksissään voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Epäluottamuksesta

Kysymys on kokonaisuudesta. Toiseen aaltoon varautumisessa on ollut puutteita. Hallituksen ja ministeri Kiurun viestinnässä ja toiminnassa on ollut merkittäviä epäselvyyksiä. Viimeisimpänä ja raskaimpana asiana on tieto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaviestinnän rajoittamisesta viime keväänä. Suomi elää koronan toista aaltoa. Onko meillä varaa ottaa enää riskiä huonosta johtamisesta? Minusta ei. Meillä on vielä paljon haasteita edessä koronan selättämisessä liittyen ihmisten terveydenhoitoon, myönteiseen suhtautumiseen rokotuksiin, ihmisten toimeentuloon ja kansan luottamukseen tulevaisuuteen ja talouden elpymiseen.

Ministeri Kiuru vastaa sosiaali- ja terveysministeriön johtamisesta ja koronan hoidosta. Luottamus on peruskivi. Kun se murenee, sitä on vaikea korjata. Kun luottamus rapautuu on ministerin kannettava poliittinen vastuu.