Vauhtia liikenteen päästöjen vähentämiseen!
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ehdotukset tieliikenteen päästöjen vähentämiseen. Jokaiselle suomalaiselle mahdollisuus valita vähäpäästöisempi kulkutapamuoto.
Kokoomuksen tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla. Siksi kokoomus esittää autoilun verotukseen rakenteellista muutosta, jossa uusien autojen verotus siirretään asteittain kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen.
Sitoudumme puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteemme pitäisi olla täysin hiiletön vuoteen 2045 mennessä. Tällä hetkellä liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen Suomen kokonaispäästöistä, josta valtaosa tulee tieliikenteestä. Tavoitteeseen pääseminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.
Ongelmamme eivät ole autoissa, vaan fossiilisissa polttoaineissa. Päästöjen puolittaminen edellyttääkin ennen kaikkea autokannan nopeampaa uusiutumista. Se on tarkoitus toteuttaa vähäpäästöisiä autoja suosimalla ja lisäämällä biopolttoaineiden osuutta. Viestimme onkin: tarvitsemme tehokkaampia keinoja nyt.
Kokoomus esittää seuraavaa:
- Uusien autojen verotus siirretään kokonaisuudessaan hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Autovero poistetaan portaittain 4 vuoden kuluessa. Muutos kompensoidaan korottamalla ajoneuvoveroa enintään puolet nykyisen autoveron määrästä.
- Käyttövoimavero poistetaan kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella.
- Synteettiset polttoaineet sekä biokaasu otetaan mukaan jakeluvelvoitteeseen.
- Työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan.
- Kasvatetaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta parantamalla niiden houkuttelevuutta kaupunkiseuduilla.
- Ryhdytään rakentamaan nopeita raideyhteyksiä tukemalla hankeyhtiöitä vähintään kahdella miljardilla.
- Selvitetään tieliikenteen omaa päästökauppajärjestelmää ja sen vaikutuksia polttoaineiden hintaan koko EU:n tasolla.
- Toteutetaan selvitys tarvittavista muutoksista alueellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi.
1. Autoveron portaittainen poisto
Tehokkain keino autokannan ikääntymisen pysäyttämiseksi on autoveron portaittainen poistaminen 4 vuoden kuluessa. Nykyinen korkea autovero kannustaa hankkimaan vanhoja ja suuripäästöisiä tuontiautoja. Autoveron poistaminen heijastuu koko autokantaan, sillä se poistaisi nopeimmin vanhoja elinkaarensa päässä olevia autoja ja nopeuttaisi uusien energiatehokkaiden ja uutta tekniikkaa hyödyntävien autojen ensirekisteröintiä. Autokannan uusiutuminen lisää merkittävästi liikenneturvallisuutta, mihin Suomi on myös sitoutunut.
Suomi on tällä hetkellä vanhojen tuontiautojen hautausmaa. Se ei ole ihmisten vika, vaan verojärjestelmämme vika. Nykyinen verorakenne ylläpitää keski-iältään lähes 10-vuotiaiden suuripäästöisten autojen maahantuontia. Suomessa henkilöautokannan keski-ikä on kasvanut 10 prosentilla vuosina 2010–2015 ja ikääntyminen jatkuu, mikäli autoilun vero-ohjaukseen ei tehdä muutoksia. Tilannetta pahentaa se, että Suomeen käytettynä tuotujen autojen määrät ovat viime vuosina olleet kasvussa. Käytettynä maahantuodut autot ovat usein Suomessa myytyjä autoja isompia ja suuripäästöisempiä, mikä entisestään vaikeuttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Vanha auto on myös suurempi turvallisuusriski. Tutkimusten mukaan uusi auto tarjoaa keskimäärin 10–20 prosenttia paremman suojan kuljettajalleen kymmenen vuotta vanhempiin autoihin verrattuna.
Kokoomus haluaa, että myös Suomesta voidaan tehdä autokauppaa ulkomaille Ruotsin esimerkin kannustamana. Ruotsi vie nykyään ulos lähes 120 000 käytettyä autoa vuodessa ja saa niistä vientituloa 1,5 miljardia euroa. Autoveron poistaminen kokoomuksen mallin mukaisesti kansainvälistäisi suomalaisen autokaupan ja lisäisi alan työllisyyttä.
Mallissamme autoveron alentaminen kompensoidaan osittain ajoneuvoveron perusveron korotuksella. Ajoneuvoveron perusveron progressiota kiristetään siten, että se suosii vähäpäästöisiä autoja. Näin kotitalouksien olisi mahdollista ennakoida korotuksia suuntaamalla seuraavan autonsa hankinta vähäpäästöisempiin autoihin. Autoveron poistamisen on arvioitu nopeuttavan autokannan kiertoa 2–4 vuodella.
2. Käyttövoimaveron poisto kaasu- ja sähköautoilta sekä konversiotuen jatkaminen
Autokauppaa suunnitteleva suomalainen huomaisi, että hänen kannattaisi vaihtaa autonsa vähäpäästöisteen vaihtoehtoon vanhan fossiilisella polttoaineella kulkeva auton sijaan. Ruotsissa tapahtunut kehitys osoittaa, että vuosittaisen veron ja polttoaineveron yhdistelmä, johon liitetään vähäpäästöisten autojen hankintakannusteita, on ympäristöohjaavuudeltaan tehokas veromalli. Suomessa autoilun verotuksen ympäristöohjauksen ongelma on se, että vaikka hankinnan vero ohjaakin hankintoja vähäpäästöisiin malleihin, niin keskimäärin lähes 20 prosentin autovero hidastaa merkittävästi autokannan kiertoa.
3. Synteettiset polttoaineet ja biokaasu jakeluvelvoitteeseen
Sähkön käyttö liikenteessä kasvaa vauhdilla, kun EU:n autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot ohjaavat kehitystä voimakkaasti. Raskaan kaluston sähköistäminen on todennäköisesti vaikeampaa pidemmälläkin aikavälillä. Ratkaisuja on haettava muistakin käyttövoimien lähteistä kuten esimerkiksi biokaasusta ja niin kutsutuista sähköpolttoaineista eli synteettisistä polttoaineista.
Päästökaupan laajeneminen ja päästöjen hinnan nouseminen ohjaavat markkinoita vähäpäästöiseen suuntaan, mikä lisää päästöttömän metaanin kysyntää ja tarjontaa myös ilman julkista tukea. Odotamme näkevämme seuraavien vuosien aikana merkittäviä kaupallisia läpimurtoja. Wärtsilä, St1 ja Kemira suunnittelevat jo Joutsenoon pilottilaitosta synteettisen polttoaineen tuotantoon vedystä ja hiilidioksidista. Kaupallisen päänavauksen kannalta keskeinen kysymys on kelpuuttaa nämä synteettiset polttoaineet nopeasti uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteeseen.
4. Työsuhdeautojen verotusarvon porrastaminen päästöjen mukaan
Työsuhdeautojen verotusarvon porrastamisella päästöjen mukaan voidaan liikenteen päästöjä vähentää merkittävästi, ja samalla saada ladattavia hybridejä ja sähköautoja käytettyjen autojen markkinoille. Tämän kysyntämuutoksen arvioidaan vähentävän CO2-päästöjä 50 000 tonnia vuodessa.
5. Kasvatetaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta
Liikenneviraston selvityksen mukaan Suomessa tehtävistä automatkoista yli neljännes on alle kolme kilometriä ja lähes puolet jää alle viiteen kilometriin. Ihmisiä tulee kannustaa kävelemään tai pyöräilemään lyhyitä matkoja. Tämän vuoksi erityisesti kaupunkiseuduilla tulee investoida vähäpäästöisiin ratkaisuihin kuten turvallisiin kevyen liikenteen väyliin. Muun muassa MAL-sopimukset tarjoavat tähän loistavan työvälineen. Edistäisimme myös yhteiskäyttöautojen ja kaupunkipyörien käyttöä.
6. Edistetään nopeita junayhteyksiä miljardi-investoinnein
Kokoomus pääomittaisi raidehankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten perustettuja hankeyhtiöitä valtion omaisuudella. Valtion omaisuutta ei myytäisi, vaan omistus siirrettäisiin tukemaan hankkeiden etenemistä. Hankeyhtiöt saisivat kaksi miljardia omaa pääomaa, jonka turvin hankkeet saataisiin vauhdilla käyntiin. Hankeyhtiömallissa valtion ja muiden julkisten toimijoiden omistama yhtiö hoitaisi rahoituksen hankkimisen, neuvottelut kuntien kanssa, hankkeiden suunnittelun sekä mahdollisesti toteutuksen ja ylläpidon.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama asiantuntijaselvitys asuntopolitiikasta suosittelee rahaston likvidien varojen ohjaamista kaupunkirakennetta kehittävien ja asumista edistävien liikennehankkeiden rahoitukseen. Valtion asuntorahastossa on käytettävissä olevaa varallisuutta arviolta noin 2 miljardia euroa, josta käyttäisimme miljardin vauhdittamaan monipaikkaista asumista ja asumistuotantoa edistäviä liikennehankkeita.
7. Selvitetään tieliikenteen päästökauppajärjestelmää EU:n tasolla
Aalto yliopiston tutkijat ovat esittäneet, että tehokkain tapa saavuttaa päästötavoitteet olisi polttoaineiden myyntilupajärjestelmä, joka asettaa kiintiöt polttoaineiden hiilisisällölle. Saksaan on tulossa oma liikenteen päästökauppajärjestelmä vuonna 2021. Kokoomuksen mielestä pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n tulisi selvittää liikenteen päästökauppajärjestelmää, sen vaikutuksia polttoaineiden hintoihin ja muutoksen aiheuttamien kustannusten kompensointia.
8. Huomioidaan alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus muutoksissa
Esittämämme muutokset on mahdollista tehdä niin, että autoilijoilta ei kerättäisi veroja nykyistä enemmän, pikemminkin päinvastoin. Katsomme verotusta myös kokonaisuutena – toisin kuin hallitus, joka nosti polttoaineveroa reippaalla kuudella sentillä litralta ja perusti vasta tämän jälkeen työryhmän pohtimaan liikenteen verotusta. Kyseisen muutoksen vaikutus tieliikenteen päästöihin oli hallituksen omankin esityksenkin mukaan vain 0,7 prosenttia. Kokoomus ei kannata alueellisesti kohdennettuja tietulleja tai ruuhkamaksuja. Tietullit muodostaisivat käytännössä uuden työssäkäyntiveron. Ne romuttaisivat kaupunkiseuduilla työnteon kannustimia ja vähentäisivät varsinkin matalapalkka-aloilla työnteon kannattavuutta.
Kun autot siirtyvät entistä nopeammin ja edullisemmin käytettyjen autojen markkinoille, auton vaihto vähäpäästöisempään olisi mahdollista yhä useammalle. Muutos helpottaisi myös pienituloisia. Seuraavan auton ostohinta olisi aiempaa alempi ja vanhan auton tilalle olisi mahdollista ostaa 3–4 vuotta aiempaa nuorempi auto. Autoveron muutos muuttaisi myös Suomen asemaa kansainvälisessä autokaupassa siten, että voisimme myös viedä autoja maasta kuten Ruotsi menestyksellä tekee. Jos emme poista autoveroa, olemme tuomittuja ottamaan vastaan yhä lisääntyvän määrän vanhoja diesel- ja bensa-autoja Keski-Euroopasta ja Ruotsista. Suomalainen autokauppa ansaitsee uuden, kansainvälisen mahdollisuuden.
Myös pieni- ja keskituloiset hyötyvät autoveron alentamisesta!
Malliesimerkki Asko Autoilijasta:
- Nykyisin pienituloisempi maksaa autostaan suuremman osan verona kuin suurituloinen. Asko Autoilijalla on vuoden 2010 X-merkkinen auto, jonka arvo nykyisen autoveron ollessa voimassa on 10 000 euroa. Tästä autoveroa on jäljellä sama suhteellinen osuus, joka autosta maksettiin uutena, eli esimerkiksi 2000 euroa. Hän haluaa vaihtaa uuteen samanlaiseen autoon, jonka hinta on nyt autoverollisena 20 000 euroa autoveron ollessa 4000 euroa. Väliraha täten vaihtoauton ja uuden välillä on 10 000 euroa.
- Jos autovero poistuu, laskee hänen vaihtoautonsa arvo 8000 euroon. Vastaavasti uuden auton hinta laskee autoveron verran eli 16 000 euroon. Näin ollen väliraha laskee nykyisestä 10 000 eurosta 8 000 euroon.
- Toisin sanoen vaihtoipa Asko Autoilija autonsa siis heti autoveron poistuttua, tai koska tahansa myöhemmin, laskee hänen vanhan ja tulevan autonsa väliraha euromääräisesti mitattuna. Näin ollen autoveron alennus hyödyttää kaikkia autoilijoita, niitäkin, jotka eivät vaihda autoaan heti tuoreempaan, vaan vasta myöhemmin.
- Vaikutus heijastuu tietenkin myös käytettyjen autojen kauppaan. Mikäli Asko Autoilijalla ei olisi autoveron poistuttua varaa uuteen autoon, saa Asko käytettävissä olevalla summallaan veron poiston jälkeen kuitenkin nykyistä uudemman, pienikulutuksellisemman ja turvallisemman auton.